08. Naistenlaulut

1. Tyttöjen laulut
├ Ei neittä tukulla myydä
├ Ei ole huolta hoipakolla
├ Ei pitäneet pystyaidat
├ Ei uraja ukko minulle
├ Eläkää tytöt hyvästi
├ Emo neuvoo tyttöä hyvissä tavoissa
├ En ole surrut milloinkaan
├ En tunne anoppiani - appeani
├ Ennen kuusia kumarran
├ Ennen suden suussa
├ Hylättiin hyvä metsä hyötymään
├ Hypyt, tanssit tavattomat
├ Hyvä on tyttönä elää
├ Isä, veli tuo kengät
├ Jo meille ero tulee
├ Jo nyt on suku surulla
├ Jo tulee Virosta vihma
├ Joko meidät halla hautoi
├ Kaksi on meitä kanaista
├ Kasva kallis tyttäreni
├ Kasvakaa kauan kotona
├ Kasvoin miirun mieltä myöten - vallan poikien varaksi
├ Kenen vaivasen vadilla?
├ Kolme kokematonta
├ Kotona oli voissa vuoteheni
├ Kun mie kaaun kaunis neito
├ Kun ois vellot verralliset
├ Kun oisin pohatan tyttö
├ Kun tulisi Nurmi-Tuomas
├ Kun tämä kana katoopi
├ Käin ulkona usein uutta kuuta katsomassa
├ Käkönen, käkönen käpälillä kukkuu
├ Lakki ei kiellä laulamasta
├ Lähellä on poies lähtö
├ Lähtemään on piiat luotu
├ Lähtölaulu
├ Meitä ei kaihota kaselle
├ Meitä oli seitsemän sisarta
├ Menin kukkana kujalle
├ Mie en huoli, vaikk tien huorin
├ Miks on meitä näin vähäisen
├ Missä istuin, maa iloitsi
├ Mitä huolin neito nuori
├ Mitä me tytöt suremme
├ Neito osaa ovissa käydä
├ Nuoruusajan kaiho
├ Nyt kulemme kummasina, ensi vuonna kukkasina
├ Nyt on meiän mielivalta
├ Olemme Oulun tyttäriä
├ Olin kuin orihevonen
├ Olin nokka nuorempana
├ Parempi pajulla maata kuin pahan sulhon keralla
├ Parempi paritta olla, kuin kehnolla miehellä
├ Pitäisi pitää pää tarkka
├ Pois mie heitän potrueni, helmeni
├ Pojat ei maksa polleain
├ Pyysi minua pyssyseppä
├ Se on lello, kell on vello
├ Sen verran tytöllä huolta
├ Silloin hoppa huoletonna, kun ohjat ostamatta
├ Sormet soitukkaiset millä leivon leivän suuren
├ Suvivirsi
├ Tauti tappoi, sota hävitti
├ Tehtiin kiroten kengät
├ Tuli surma tyttärille
├ Tyttö kasvoi huoletonna kotona
├ Tyylin lyylin tyttö laulo - lykkyään
├ Täss on tykky tyttölöitä
├ Tässä tytöt tänä kesänä
├ Veljen nainen epäsovun aiheuttajana
├ Vello vieremässä
├ Venaan miehet kiittelööt: ei huoli hovissa käyvä
├ Älkää menkö miehelään
├ Älkää menkö piikuveen
├ Älköön Jumala luoko tyttöä pojan sijaan
├ Älä tuule, tyttö tuuli - veli vesillä
└ Älä veli ennen naista ota kuin kasvan kaaseksi
2. Miniän laulut
├ Anopilla lyhyet sääret potkia
├ Anopin kylvettäminen
├ Anopin orjaksi ei minusta
├ Anopin susilla syötän
├ Anoppi ajoin toruu, käly aina kärnyttää
├ Anoppi vaatii työntekoa
├ Appi ei laske tyttöjen pariin
├ Appi karhu kartanolla
├ Appi kuin oma taatto
├ Appi lukee leivät kiukaasta
├ Ei anna hevosta appi
├ Ei minua tuttukana tuvallisen tuutimaksi
├ Eipä käske mahti maata
├ En kiitä kihlojani
├ En kurja kukalle päässyt - kesken leikattiin
├ Ennen toivoin torstakia
├ Entisen sulhon isästä
├ Huono osa annetaan - luut lihoista
├ Ilkeä miniä
├ Ilo jäi ison kotiin - iloitkoot isoni minjät
├ Ison kotona ja toiselassa
├ Isälle ja vieraalle jauhaminen, soutaminen
├ Isän kodin ikävöinti
├ Itkisin anoppiani, en malta naurultani
├ Itse hullu hukkasime
├ Iäksi tein itkukaupan
├ Kaikki kankaat paloivat kälysten riidan kautta
├ Kerran kengitit minua, senkin kostoon kovaan
├ Kolme hyvää jäi kotiin
├ Kolme kälystä: laiska, laiha, koria
├ Kostohon minäi koito kokosin tätä kokoa
├ Kukkuu käkeä kaksi, toruu kälystä kaksi
├ Kun oisin ison kotona
├ Kun ois mulla oma pirtti
├ Kun tuli pyhäinen aamu
├ Kyll' ois kyitä käärmehiä apen paiankauluksiksi
├ Kysymättä kävin kylässä, nyt kysytellen
├ Käly kantelee anopille
├ Kälyn käskeminen pahasti ja hyvästi
├ Kälyä kälyksi kutsun
├ Lintu vie viestin emolle
├ Luulin varsat valloillaan - kälykset, veljet tappelivat
├ Miehelään mennyt vastoin ison, emon kieltoa
├ Miniällä mieli karvas
├ Miniän palkka - orjan palkka
├ Miniänä huonossa paikassa
├ Moisioa ken ei muuta, ei mitään tiedä
├ Monta on muoria minulla - en tiedä ketä kumarran
├ Mummo nurkassa nureksi: kului ikä kunnioitta
├ Myyrin miniä
├ Niin tyttö isän kotona - niin miniä miehelässä
├ Nouse, päivä, nosta poika
├ Nuorena naitettu
├ Ohoh kultaista kotia
├ Ohoh ois tietänyt emoni
├ Oisin voinut vielä vuoden olla kotona
├ Olin ennen otramaana
├ Olin yksi, maksoin kaksi - nyt en mitään maksa
├ Olisi minun pitänyt pitää pitempi mieli
├ Paha anoppi tekee veitsistä vuoteen
├ Paha anoppi syyttää miniää
├ Parempi kymmenen kytyä kuin yksi nato
├ Parempi syntymättä kuin miniäksi
├ Petettihin pennilöillä
├ Pimiä syksyinen päivä, pimiämpi miniän elo
├ Punottavat piian posket, ei miehekkään
├ Sisarekset me kälykset
├ Surma, tule suota myöten, tapa anoppi, appi
├ Tauti tappaa lapsekseen, venoi vie vangikseen
├ Toisin tuolla toiselassa
├ Tytön lempinimet ja/tai miniän haukkumanimet
├ Täytin käskyt, kannon väskyt
├ Vaihoin valkosen eloni
├ Venäjälle naimisiin joutunut
├ Vihainen miniä
├ Voi minä, pilonen piika
└ Älä miniä pyri vielä emännäksi
3. Vaimon laulut
├ Ei minua mies toruisi
├ Ei tiedä kotoiset vaimot, missä miehet mellakoivat
├ Elköön minua vasten vitat viiassa yletkö
├ Emo tunki turnukselle
├ En itke leivättyyttä
├ En kysynyt, miten miestä palvellaan
├ En meroa kiitä, nielee miehet
├ En saanut sitä kaloa
├ En sukittanut suotuani
├ Hyvä on olla hympyrällä
├ Hyvän miehen saanut
├ Isä käski rikkahalle, emo rakkahalle
├ Itken sulhasta sulasanasta
├ Jouduin rikkahan rikoille
├ Jouduin vaivasen vadille
├ Juoksee juomarin hevonen
├ Juomarille joutunut
├ Juomarin kuvaus
├ Ken on munki köyhän nainut
├ Kenpä luuli sokealle rammalle sortuvani
├ Kiitos apelle, anopille pojasta
├ Kiitos sulholle, kun otti orjuuesta
├ Kivet kilkki kormanossa - mie raukka rahoiksi luulin
├ Kolme surua
├ Kun ei ois kylmä kylellisein
├ Kun ois miesi mielellinen
├ Käkeisin käpiän käsillä maata
├ Leskelle joutunut
├ Läksi mies voinalla vojuimah
├ Meren kuvaus
├ Mies merellä
├ Mies minulle annettiin, mutta mieletön
├ Mikä lienee minulla - ukko hyvä vieressäni
├ Mikä on multa mielen otti
├ Minun on turva tuul'ajolla
├ Minä jauhan Jaakolleni
├ Mistä minua mies toruu
├ Mitä on mielessäsi - paita varastettu
├ Muhotellen muien sulhot
├ Muut sukivat sulhojaan, minä vaalin vanhaistani
├ Naisen valitus pojan (miehen) viemisestä sotaan
├ Nauran naimiskauppojani
├ Olisi minussa ollut
├ On miull mies mielelline
├ Otin tengat tienkävijän
├ Pahan miehen kuvaus
├ Pahoin teki linnan pappi
├ Palvelin paimenena, miestä mielistelin
├ Parempi paha anoppi kuin juomari senihka
├ Petettihin pennilöillä
├ Pian nainen vanhenee - joka vuosi vuona
├ Puhas on leipä purlakalla
├ Rengille läksin rekehen
├ Ruoskan mies tuomisiksi
├ Sain ma suuttoman sukilla
├ Sainpa suolta suovariksen
├ Sopessa on minun sotani
├ Sulho suuttui suntakina
├ Sulholl on suden ikenet
├ Sulhoni toivoisin hirtettävän, poltettavan, leikattavan
├ Susi yhtä, sulho yhtä
├ Ukkoa syötin, juotin - ruoskaa palkakseni
├ Viikon vuotin virkeätä - sain vihaisen
├ Voi minä, pilonen piika
├ Vuoteilla voitettu
└ Älköön Jumala luoko juomariksi joutumaan
4. Lauluja naisten toimista
├ Ei ollut emoni kuin nykyiset naiset
├ Ei ollut emoni paitoi panelemassa
├ Emo, mene kaskelle, jätä minut kirnuamaan
├ Emäntänä on ehta olla
├ En minä tikata taida
├ Enkö mie käynyt käskyissäsi
├ Ennen kannan maitokannun kuin kaskipölkyn
├ Jauhat vakan, et vapise
├ Kanna sie kankaas kaivotielle
├ Keltojen kerääjä
├ Kotona emo opetti kutomaan
├ Kun minä suutuin survomasta
├ Kun oisin pojaksi luotu, kyntäisin isoni pellot
├ Lehmä on multa leikit nuollut
├ Miestä vastaan merellä ja ulkotöissä
├ Mustuin mustalla tulella
├ Onpa vaatetta varattu
├ Riuska emäntä
├ Sineen, keltaan, mataraan
├ Tytön käsityötaidon ylistys
├ Viikon istuin virsu käessä
├ Älä emo ennen kuole kuin opetat minut
├ Älä nukuta unonen
└ Ämmän valitus