Nainen muistelee häitään, jolloin hänellä ei ollut enää äitiä varustamassa: Sitä on minä iijäin itken - ei ollut emmmooni paitoi panelemassa, sorimassa ei suhmanooi, viittoi viruttamassa - mie itse harakat hoaalon, itse laitoin lahjuksein.

Poems (1)

SKVR V3 600. 1891 Itä- ja Pohjois-Inkeri — Lempaala Neovius, A. D.