Kuoleva neuvoo: älköön emo pitsilakkia pitäkö, iso kirvesvartta kirjotelko, veikko vaskivaljailla ajelko, siso silkiriepuu sitoko yms. - miun kanan kaottuani, linnun liioin kuoltuani / kun kuolen lintu liioin surmin, ouvoin tauvin. Sama ks. >Marjatielle kadonnut tyttö. >Laivassa surmattu veli (tai >Pilviin viety poika) kieltää ottamasta merestä vettä t. puita. Tässä varoituksia lyyrisissa tai muissa kertovissa (yleensä >Sairastava neito) yhteyksissaä. Kuolema "liioin surmin" myös: >Kaikki sukuni kuoli kunnialla - minä ouoin surmin.
| SKVR IV1 1432. | 1861 | Keski-Inkeri — Kaprio | Groundström, Oskar |
| SKVR V1 829. | 1854 | Itä- ja Pohjois-Inkeri — Lempaala | Slöör, Kaarlo |
| SKVR V1 933. | 1859 | Itä- ja Pohjois-Inkeri — Vuole | Saxbäck, Fr. A. |
| SKVR V2 930. | 1847 | Itä- ja Pohjois-Inkeri — Toksova | Europaeus, D. E. D. |
| SKVR V3 476. | 1894 | Itä- ja Pohjois-Inkeri — Lempaala | Neovius, A. D. |
| SKVR XIII1 1097. | 1888 | Etelä-Karjala — Metsäpirtti | Neovius, A. D. |
| SKVR XIII1 1107. | 1850 | Etelä-Karjala — Jaakkima | Saukko, Fr. |
| SKVR XIII2 2934. | 1848 | Etelä-Karjala — Sakkola | Reinholm, H. A. |