Suorasanainen satuaihelma (AT 2016), joka päättyy säikäyttämiseen. Jokaisen substantiivin määreenä on adjektiivi pikkuruikkuinen. Perusjuoni: Oli kerran pikkuruikkuinen muija, jolla oli pikkuruikkuinen lehmä. Pikkuruikkuinen muija lypsi pikkuruikkuisen lehmän. Pikkuruikkuinen kissa joi pikkuruikkuisen maitotilkan. Pikkuruikkuinen muija sanoi: Hui mene pois kissa! (kovalla äänellä).
| SKVR X1 1297. | 1884 | Satakunta — Lempäälä | Helsingin Suomalaisen Alkeisopiston konventti |
| SKVR X1 1298. | 1913 | Satakunta — Lempäälä | Vihervaara, Eemeli |