Runon minä vaeltaa tietä pitkin, poikkeaa lukkarin porstuaan, Sipin kellariin ja papin kammariin. Luulee kettua orhiksi, kirnunmäntää kirkon avaimeksi, piimätynnyriä kirkonkelloksi ja höyhentyynyä neitsyeksi, jota hussasi, pussasi koko pitkän talvisen yön.

Poems (1)

SKVR X1 1265. 1903 Satakunta — Tyrvää Ahlstedt, M. F.