Myö kun ollaan piilosillaan: Minä kävin pitkin silavalan siltaa, oli tuolla yksi kunnon ruunan raakki; Kukapa sen siihen kaasi? Yks kytsyhartiaukko, näki vähän veristä kylkiä, sylk, sittu siihe; hus sinä huttu, mustan kanan muttu sinun pöksyis on aika kuttu. [Siit taas yks männöö pois. - Muista luetaan uuestaan sama. se johonka, 2:sta lukien, viimeinen sana kuttu osuu, se jääpi etsijäksi ja muut mänee piiloon. Siit se, jonka löytää toisen kerran etsiessä ensiksi jonkun, niin sen pitää ruveta siihen etsijäksi.])
SKVR XIII3 7640. | 1890 | Etelä-Karjala — Viipuri mlk | Alava, Vihtori |