Karhun synty

Karhun syntyaihelmia esiintyy karhunmetsästykseen, karhun aiheuttamien vammojen parannukseen ja karjan karhulta suojelemiseen liittyvissä loitsuissa. Sekä kertovia että lyhyitä syntyaihelmia on runsaasti. Karhu on syntynyt taivaassa ja laskettu sieltä maan päälle kultaisessa kätkyessä (I, VI, VII, XII). Karhu synnytetään metsässä puun juurelle tai Pohjolassa - synnyttäjänä tai tekijänä voidaan mainita Pohjan akka, metsän ukko tai Mielikki metsän emäntä (I, II, VI, VII, XII). Karhu on syntynyt Neitsyt Marian, Tuonettaren, Loviattaren, Yrjänän tms. veteen heittämistä villoista, joita tuuli on tuudittanut ja ajanut rantaan (VI, VII). Satunnaisissa syntykertomuksissa karhu syntyy, kun tuuli pudottaa maahan Ilman immen kuljettamia jäseniä ja luita (VII), Sinisirkku tuudittaa metsässä villakuontaloa (XII) tai Tuonen tyttö kerää ja tuudittaa veden vaahtoa vasussa (XII). Muita aihelmia ovat karhun ruumiinosien, hampaiden ja kynsien alkuperän ja rakennuksen kuvaus (I, VI, VII, X, XII), karhun vannoman valan kuvaus (II, VII, IX), karhun nimeäminen ja ristiminen esim. tulisen kosken partaalla tai pyhän/Jordanin virran pyörteessä (I, II, VI, VII). Karhun syntyperää, sukua ja vanhempia kuvataan erilaisilla lyhyillä aihelmilla. Karhun emäksi mainitaan esim. Honkatar, Hongotar, Ryöhkätär, Putkitar (I, II, VII, IX, XII) tai sokea (VII). Sukuperäksi mainitaan Eevan ja Aatamin suku (VII, XII). Muita aihelmia ovat: karhu nostettiin suosta (IX), tehtiin kankaasta (IX), karhulle annettiin into taivaassa (VII), Ilman tyttö kantaa karhua kohdussaan (VII5M). Asteriksilla on merkitty ne tekstit, joissa esiintyy vain yksi lyhyt syntyä kuvaava aihelma.

• Dendrogram
• Map
• Type distribution