Sian syntyperäksi mainitaan Tynimys tai Pyhä Kynönen (VI, XII). Rakennusainekset voidaan luetella (VII) tai yksilöidä saveksi (VI, XII). Myös Ison sian runo voi toimia sian synnyn funktiossa (VII).
| SKVR VII3 loitsut 999. | 1847 | Laatokan Karjala (Raja-Karjala) — Impilahti | Sirelius, Z. |
| SKVR VII5 Metsäs. 341. | 1905 | Metsäsuomalaisten alue — Nyskoga | Salminen, Väinö |
| SKVR VII5 Metsäs. 342. | 1905 | Metsäsuomalaisten alue — Östmark | Salminen, Väinö |
| SKVR VII5 Metsäs. 343. | 1905 | Metsäsuomalaisten alue — Södra Finnskoga | Salminen, Väinö |
| SKVR VII5 Metsäs. 344. | 1926 | Metsäsuomalaisten alue — Östmark | Kettunen, Lauri |
| *SKVR VI1 2981. | 1892 | Pohjois-Savo — Nilsiä | Ollilainen, P. |
| *SKVR VI2 5804. | 1815 | Pohjois-Savo — Iisalmi | Arwidsson, A. I. |
| *SKVR VII3 loitsut 1389. | 1885 | Pohjois-Karjala — Kaavi | Krohn, Kaarle |
| *SKVR XII2 7437. | 1885 | Pohjois-Pohjanmaa — Piippola | Krohn, Kaarle |
| *SKVR XII2 7438. | 1831 | Kainuu — Sotkamo | Aspelin, H. R. |