06. Sulhasta herjataan morsiamesta

Aina nauroit toisen naista, sait naisen naurettavan
Ei nuorta saanutkaan
Ei suku suvaitse kierosilmä morsianta
Et ottanut omenikkoa
Et saanut saattajia
Et saanut sitä kalaa, mitä varten oli verkot tehty
Et sulho saraista saanutkaan
Etsit maalta maan parasta
Etsit neittä neljä vuotta
Hukkaan meni poikuutesi
Käkesit käkösen tuoda
Luu lihan valitsijalle
Luulit naisen nainehesi
Luulit oravaisen ottaneesi
Luulit purnun puineheis
Luulit saavasi sorjan
Luuli teyrin saaneensa
Meni raukan rahat kuin ois virtaan viskannut
Mikä käski poikaamme rampaan rakastumaan?
Mitä Mikko silloin mietti kun hipsi Hiitolaan
Muut naivat sorjat neidot, sinulle heikko heitettiin
Olisi ollut paremmankin neidon arvoinen
Olisit antanut morsiosi Kelon Simolle
Parempi ikäsi akatta kuin kehnon kanssa
Muut olivat osanjaossa, sinä oven takana
Nyt on riimu rinnallasi, viirusilmä vieressäsi
Nyt tulee hupa hutulle
Nyt täytyy ryysyihin ruveta
Olisi ollut omallakin puolella mokomia
Olisit ottanut omasta kylästä
Olisit saanut Sakkolasta parin lanttupaistikkaalla
Otit huonon morsiamen
Perä ei penkille ylety
Puuttui pullo näppiisi
Puutuit puntukseen, kompastuit kononnenään
Sait mustaa murikan
Sait nartun naurismaalta
Sait suolta suovariksen
Sait vihkeron vihhoi
Sait viimein viitattoman
Sanoit ottavasi kirkon parvelta parhaimman
Sanoit tuovasi Suomesta sorjan
Sitä kuuta et kohti käynyt mitä tavoittelit
Turhaan meni poikani sorjin saappain
Vaihdoit sorjat silmäsi kierosilmiiin
Veit venakon, sait savakon
Viikon etsit vertaistasi
Virot etsit, maat valitsit
Voi veikko mitä vetelet