| |
Kahdeskymmenes runo
|
|
|
2 |
Mitä nyt laulamme lajia,
|
|
|
3 |
kuta virttä vieretämme?
|
|
|
4 |
Tuota laulamme lajia,
|
|
|
5 |
tuota virttä vieretämme:
|
|
|
6 |
noita Pohjolan pitoja,
|
|
|
7 |
jumalisten juominkia.
|
|
|
8 |
Viikon häitä hankittihin,
|
|
|
9 |
valmistettihin varoja
|
|
|
10 |
noilla Pohjolan tuvilla,
|
|
|
11 |
Sariolan salvoksilla.
|
|
|
12 |
Mitä tuohon tuotettihin
|
|
|
13 |
ja kuta veätettihin,
|
|
|
14 |
Pohjan pitkihin pitoihin,
|
|
|
15 |
suuren joukon juominkihin
|
|
|
16 |
rahvahan ravitsemiksi,
|
|
|
17 |
joukon suuren syöttämiksi?
|
|
|
18 |
Kasvoi härkä Karjalassa,
|
|
|
19 |
sonni Suomessa lihosi;
|
|
|
20 |
ei ollut suuri eikä pieni,
|
|
|
21 |
olihan oikea vasikka!
|
|
|
22 |
Hämehessä häntä häilyi,
|
|
|
23 |
pää keikkui Kemijoella;
|
|
|
24 |
sata syltä sarvet pitkät,
|
|
|
25 |
puoltatoista turpa paksu.
|
|
|
26 |
Viikon kärppä kääntelihe
|
|
|
27 |
yhen kytkyen sijalla;
|
|
|
28 |
päivän lenti pääskyläinen
|
|
|
29 |
härän sarvien väliä,
|
|
|
30 |
hätäisesti päähän pääsi
|
|
|
31 |
keskenä levähtämättä.
|
|
|
32 |
Kuun juoksi kesäorava
|
|
|
33 |
häpähältä hännän päähän
|
|
|
34 |
eikä päähän pääsnytkänä,
|
|
|
35 |
ensi kuussa ennättänyt.
|
|
|
36 |
Sepä vallatoin vasikka,
|
|
|
37 |
sonni suuri suomalainen,
|
|
|
38 |
Karjalasta kaimattihin
|
|
|
39 |
Pohjan pellon pientarelle.
|
|
|
40 |
Sata miestä sarviloista,
|
|
|
41 |
tuhat turvasta piteli
|
|
|
42 |
härkeä taluttaessa,
|
|
|
43 |
Pohjolahan tuotaessa.
|
|
|
44 |
Härkä käyä källeröitti
|
|
|
45 |
Sariolan salmen suussa,
|
|
|
46 |
syöpi heinät hettehestä,
|
|
|
47 |
selkä pilviä siveli.
|
|
|
48 |
Eikä ollut iskijätä,
|
|
|
49 |
maan kamalan kaatajata
|
|
|
50 |
Pohjan poikien lu'ussa,
|
|
|
51 |
koko suuressa su'ussa,
|
|
|
52 |
nuorisossa nousevassa
|
|
|
53 |
eikä varsin vanhastossa.
|
|
|
54 |
Tulipa ukko ulkomainen,
|
|
|
55 |
Virokannas karjalainen.
|
|
|
56 |
Hänpä tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
57 |
"Malta, malta, härkä parka,
|
|
|
58 |
kun tulen kurikan kanssa,
|
|
|
59 |
kamahutan kangellani
|
|
|
60 |
sun, katala, kallohosi:
|
|
|
61 |
tok' et toisena kesänä
|
|
|
62 |
kovin käännä kärseäsi,
|
|
|
63 |
tölläytä turpoasi
|
|
|
64 |
tämän pellon pientarella,
|
|
|
65 |
Sariolan salmen suussa!"
|
|
|
66 |
Läksi ukko iskemähän,
|
|
|
67 |
Virokannas koskemahan,
|
|
|
68 |
Palvoinen pitelemähän.
|
|
|
69 |
Härkä päätä häiläytti,
|
|
|
70 |
mustat silmänsä mulisti:
|
|
|
71 |
ukko kuusehen kavahti,
|
|
|
72 |
Virokannas vitsikkohon,
|
|
|
73 |
Palvoinen pajun sekahan!
|
|
|
74 |
Etsittihin iskijätä,
|
|
|
75 |
sonnin suuren sortajata
|
|
|
76 |
kaunihista Karjalasta,
|
|
|
77 |
Suomen suurilta tiloilta,
|
|
|
78 |
vienosta Venäjän maasta,
|
|
|
79 |
Ruotsin maasta rohkeasta,
|
|
|
80 |
Lapin laajoilta periltä,
|
|
|
81 |
Turjan maasta mahtavasta;
|
|
|
82 |
etsittihin Tuonelasta,
|
|
|
83 |
Manalasta, maanki alta.
|
|
|
84 |
Etsittihin, eipä löytty,
|
|
|
85 |
haettihin, ei havaittu.
|
|
|
86 |
Etsittihin iskijätä,
|
|
|
87 |
katsottihin kaatajata
|
|
|
88 |
selvältä meren selältä,
|
|
|
89 |
lake'ilta lainehilta.
|
|
|
90 |
Mies musta merestä nousi,
|
|
|
91 |
uros umpilainehista,
|
|
|
92 |
aivan selvältä selältä,
|
|
|
93 |
ulapalta aukealta.
|
|
|
94 |
Ei tuo ollut suurimpia
|
|
|
95 |
eikä aivan pienimpiä:
|
|
|
96 |
alle maljan maata mahtui,
|
|
|
97 |
alle seulan seisomahan.
|
|
|
98 |
Se oli ukko rautakoura,
|
|
|
99 |
rauankarva katsannolta;
|
|
|
100 |
päässä paatinen kypärä,
|
|
|
101 |
jaloissa kiviset kengät,
|
|
|
102 |
veitsi kultainen käessä,
|
|
|
103 |
varsi vasken-kirjavainen.
|
|
|
104 |
Saip' on siitä iskijänsä,
|
|
|
105 |
tapasipa tappajansa,
|
|
|
106 |
Suomen sonni sortajansa,
|
|
|
107 |
maan kamala kaatajansa.
|
|
|
108 |
Heti kun näki eränsä,
|
|
|
109 |
ruhtoi niskahan rutosti:
|
|
|
110 |
sorti sonnin polvillensa,
|
|
|
111 |
kylen maahan kyykähytti.
|
|
|
112 |
Saiko paljo saalihiksi?
|
|
|
113 |
Saanut ei paljo saalihiksi:
|
|
|
114 |
sata saavia lihoa,
|
|
|
115 |
sata syltä makkarata,
|
|
|
116 |
verta seitsemän venettä,
|
|
|
117 |
kuuta kuusi tynnyriä
|
|
|
118 |
noihin Pohjolan pitoihin,
|
|
|
119 |
Sariolan syöminkihin.
|
|
|
120 |
Tupa oli tehty Pohjolassa,
|
|
|
121 |
tupa laitto, pirtti suuri,
|
|
|
122 |
sivulta yheksän syltä,
|
|
|
123 |
päästä seitsentä leveä.
|
|
|
124 |
Kukko kun laessa lauloi,
|
|
|
125 |
ei sen ääni maahan kuulu;
|
|
|
126 |
penin haukunta perässä
|
|
|
127 |
ei kuulu ovehen asti.
|
|
|
128 |
Tuop' on Pohjolan emäntä
|
|
|
129 |
liikkui sillan liitoksella,
|
|
|
130 |
laahoi keskilattialla.
|
|
|
131 |
Arvelee, ajattelevi:
|
|
|
132 |
"Mistäpä olutta saamme,
|
|
|
133 |
taarit taiten laittelemme
|
|
|
134 |
näille häille hankkimille,
|
|
|
135 |
pioille pi'ettäville?
|
|
|
136 |
En tieä tekoa taarin
|
|
|
137 |
enkä syntyä olosen."
|
|
|
138 |
Olipa ukko uunin päällä.
|
|
|
139 |
Lausui ukko uunin päältä:
|
|
|
140 |
"Ohrasta oluen synty,
|
|
|
141 |
humalasta julkijuoman,
|
|
|
142 |
vaikk' ei tuo ve'että synny
|
|
|
143 |
eikä tuimatta tuletta.
|
|
|
144 |
"Humala, Remusen poika,
|
|
|
145 |
piennä maahan pistettihin,
|
|
|
146 |
kyynä maahan kynnettihin,
|
|
|
147 |
viholaisna viskottihin
|
|
|
148 |
vierehen Kalevan kaivon,
|
|
|
149 |
Osmon pellon penkerehen.
|
|
|
150 |
Siitä nousi nuori taimi,
|
|
|
151 |
yleni vihanta virpi;
|
|
|
152 |
nousi puuhun pienoisehen,
|
|
|
153 |
kohen latvoa kohosi.
|
|
|
154 |
"Onnen ukko ohran kylvi
|
|
|
155 |
Osmon uuen pellon päähän.
|
|
|
156 |
Ohra kasvoi kaunihisti,
|
|
|
157 |
yleni ylen hyvästi
|
|
|
158 |
Osmon uuen pellon päässä,
|
|
|
159 |
kaskessa pojan Kalevan.
|
|
|
160 |
"Oli aikoa vähäisen,
|
|
|
161 |
jo huuhui humala puusta,
|
|
|
162 |
ohra lausui pellon päästä,
|
|
|
163 |
vesi kaivosta Kalevan:
|
|
|
164 |
'Milloin yhtehen yhymme,
|
|
|
165 |
konsa toinen toisihimme?
|
|
|
166 |
Yksin on elo ikävä,
|
|
|
167 |
kahen, kolmen kaunoisampi.'
|
|
|
168 |
"Osmotar, oluen seppä,
|
|
|
169 |
Kapo, kaljojen tekijä,
|
|
|
170 |
otti ohrasen jyviä,
|
|
|
171 |
kuusi ohrasen jyveä,
|
|
|
172 |
seitsemän humalan päätä,
|
|
|
173 |
vettä kauhoa kaheksan;
|
|
|
174 |
niin pani pa'an tulelle,
|
|
|
175 |
laittoi keiton kiehumahan.
|
|
|
176 |
Keitti ohraista olutta
|
|
|
177 |
kerkeän kesäisen päivän
|
|
|
178 |
nenässä utuisen niemen,
|
|
|
179 |
päässä saaren terhenisen,
|
|
|
180 |
puisen uuen uurtehesen,
|
|
|
181 |
korvon koivuisen sisähän.
|
|
|
182 |
"Sai oluen panneheksi,
|
|
|
183 |
ei saanut hapanneheksi.
|
|
|
184 |
Arvelee, ajattelevi,
|
|
|
185 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
186 |
'Mitä tuohon tuotanehe
|
|
|
187 |
ja kuta katsottanehe
|
|
|
188 |
oluelle happaimeksi,
|
|
|
189 |
kaljalle kohottimeksi?'
|
|
|
190 |
"Kalevalatar, kaunis neiti,
|
|
|
191 |
se on sormilta sorea,
|
|
|
192 |
aina liukas liikunnolta,
|
|
|
193 |
aina kengältä kepeä,
|
|
|
194 |
liikkui sillan liitoksella,
|
|
|
195 |
keikkui keskilattialla
|
|
|
196 |
yhtä, toista toimitellen
|
|
|
197 |
kahen kattilan kesellä.
|
|
|
198 |
Näki puikon lattialla:
|
|
|
199 |
poimi puikon lattialta.
|
|
|
200 |
"Katselevi, kääntelevi:
|
|
|
201 |
'Mitä tuostaki tulisi
|
|
|
202 |
Kavon kaunihin käsissä,
|
|
|
203 |
hyvän immen hyppysissä,
|
|
|
204 |
jos kannan Kavon kätehen,
|
|
|
205 |
hyvän immen hyppysihin?'
|
|
|
206 |
"Kantoipa Kavon kätehen,
|
|
|
207 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
208 |
Kapo kaksin kämmeninsä,
|
|
|
209 |
hykerti käsin molemmin
|
|
|
210 |
molempihin reisihinsä:
|
|
|
211 |
syntyi valkea orava.
|
|
|
212 |
"Noin se neuvoi poikoansa,
|
|
|
213 |
oravaistansa opasti:
|
|
|
214 |
'Oravainen, kummun kulta,
|
|
|
215 |
kummun kukka, maan ihana!
|
|
|
216 |
Juokse tuonne, kunne käsken,
|
|
|
217 |
kunne käsken ja kehoitan:
|
|
|
218 |
mieluisahan Metsolahan,
|
|
|
219 |
tarkkahan Tapiolahan!
|
|
|
220 |
Nouse puuhun pienoisehen,
|
|
|
221 |
taiten tarhalatvaisehen,
|
|
|
222 |
jottei kokko kouraiseisi
|
|
|
223 |
eikä iskis' ilman lintu!
|
|
|
224 |
Tuo'os kuusesta käpyjä,
|
|
|
225 |
petäjästä helpehiä,
|
|
|
226 |
ne kanna Kavon kätehen,
|
|
|
227 |
oluehen Osmottaren!'
|
|
|
228 |
"Osasi orava juosta,
|
|
|
229 |
pöyhtöhäntä pyörähellä,
|
|
|
230 |
pian juosta matkan pitkän,
|
|
|
231 |
välehen välit samota,
|
|
|
232 |
salon poikki, toisen pitkin,
|
|
|
233 |
kolmannen vähän vitahan
|
|
|
234 |
mieluisahan Metsolahan,
|
|
|
235 |
tarkkahan Tapiolahan.
|
|
|
236 |
"Näki kolme korpikuusta,
|
|
|
237 |
neljä pienoista petäätä;
|
|
|
238 |
nousi kuusehen norolla,
|
|
|
239 |
petäjähän kankahalla.
|
|
|
240 |
Eikä kokko kouraisnunna,
|
|
|
241 |
iskenynnä ilman lintu.
|
|
|
242 |
"Katkoi kuusesta käpyjä,
|
|
|
243 |
petäjästä päitä lehvän.
|
|
|
244 |
Kävyt kätki kynsihinsä,
|
|
|
245 |
kääräisi käpälihinsä;
|
|
|
246 |
ne kantoi Kavon kätehen,
|
|
|
247 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
248 |
"Kapo pisti kaljahansa,
|
|
|
249 |
Osmotar oluehensa:
|
|
|
250 |
eip' ota olut hapata,
|
|
|
251 |
juoma nuori noustaksensa.
|
|
|
252 |
"Osmotar, oluen seppä,
|
|
|
253 |
Kapo, kaljojen tekijä,
|
|
|
254 |
ainakin ajattelevi:
|
|
|
255 |
'Mitä tuohon tuotanehe
|
|
|
256 |
oluelle happaimeksi,
|
|
|
257 |
kaljalle kohottimeksi?'
|
|
|
258 |
"Kalevatar, kaunis neiti,
|
|
|
259 |
se on sormilta sorea,
|
|
|
260 |
aina liukas liikunnolta,
|
|
|
261 |
aina kengältä kepeä,
|
|
|
262 |
liikkui sillan liitoksella,
|
|
|
263 |
keikkui keskilattialla
|
|
|
264 |
yhtä, toista toimitellen
|
|
|
265 |
kahen kattilan kesellä.
|
|
|
266 |
Näki lastun lattialla:
|
|
|
267 |
poimi lastun lattialta.
|
|
|
268 |
"Katselevi, kääntelevi:
|
|
|
269 |
'Mitä tuostaki tulisi
|
|
|
270 |
Kavon kaunihin käsissä,
|
|
|
271 |
hyvän immen hyppysissä,
|
|
|
272 |
jos kannan Kavon kätehen,
|
|
|
273 |
hyvän immen hyppysihin?'
|
|
|
274 |
"Kantoipa Kavon kätehen,
|
|
|
275 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
276 |
Kapo kaksin kämmeninsä,
|
|
|
277 |
hykerti käsin molemmin
|
|
|
278 |
molempihin reisihinsä:
|
|
|
279 |
syntyi näätä kultarinta.
|
|
|
280 |
"Niin se neuvoi nääteänsä,
|
|
|
281 |
orpolastansa opasti:
|
|
|
282 |
'Näätäseni, lintuseni,
|
|
|
283 |
rahankarva kaunoiseni!
|
|
|
284 |
Mene tuonne, kunne käsken,
|
|
|
285 |
kunne käsken ja kehoitan:
|
|
|
286 |
kontion kivikololle,
|
|
|
287 |
metsän karhun kartanolle,
|
|
|
288 |
jossa karhut tappelevat,
|
|
|
289 |
kontiot kovin elävät!
|
|
|
290 |
Kourin hiivoa kokoa,
|
|
|
291 |
käsin vaahtea valuta,
|
|
|
292 |
se kanna Kavon kätehen,
|
|
|
293 |
tuo olallen Osmottaren!'
|
|
|
294 |
"Jopa taisi näätä juosta,
|
|
|
295 |
rinta kulta riehätellä.
|
|
|
296 |
Pian juoksi matkan pitkän,
|
|
|
297 |
välehen välit samosi,
|
|
|
298 |
joen poikki, toisen pitkin,
|
|
|
299 |
kolmannen vähän vitahan
|
|
|
300 |
kontion kivikololle,
|
|
|
301 |
karhun louhikammiolle.
|
|
|
302 |
Siellä karhut tappelevat,
|
|
|
303 |
kontiot kovin elävät
|
|
|
304 |
rautaisella kalliolla,
|
|
|
305 |
vuorella teräksisellä.
|
|
|
306 |
"Valui vaahti karhun suusta,
|
|
|
307 |
hiiva hirveän kiasta:
|
|
|
308 |
käsin vaahtea valutti,
|
|
|
309 |
kourin hiivoa kokosi;
|
|
|
310 |
sen kantoi Kavon kätehen,
|
|
|
311 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
312 |
"Osmotar oluehensa,
|
|
|
313 |
Kapo kaatoi kaljahansa:
|
|
|
314 |
ei ota olut hapata,
|
|
|
315 |
mehu miesten puurakoia.
|
|
|
316 |
"Osmotar, oluen seppä,
|
|
|
317 |
Kapo, kaljojen tekijä,
|
|
|
318 |
ainakin ajattelevi:
|
|
|
319 |
'Mitä tuohon tuotanehe
|
|
|
320 |
oluelle happaimeksi,
|
|
|
321 |
kaljalle kohottimeksi?'
|
|
|
322 |
"Kalevatar, kaunis neiti,
|
|
|
323 |
tyttö sormilta sorea,
|
|
|
324 |
aina liukas liikunnolta,
|
|
|
325 |
aina kengältä kepeä,
|
|
|
326 |
liikkui sillan liitoksella,
|
|
|
327 |
keikkui keskilattialla
|
|
|
328 |
yhtä, toista toimitellen
|
|
|
329 |
kahen kattilan välillä.
|
|
|
330 |
Näki maassa palkoheinän:
|
|
|
331 |
poimi maasta palkoheinän.
|
|
|
332 |
"Katselevi, kääntelevi:
|
|
|
333 |
'Mitä tuostaki tulisi
|
|
|
334 |
Kavon kaunihin käsissä,
|
|
|
335 |
hyvän immen hyppysissä,
|
|
|
336 |
jos kannan Kavon kätehen,
|
|
|
337 |
hyvän immen hyppysihin?'
|
|
|
338 |
"Kantoipa Kavon kätehen,
|
|
|
339 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
340 |
Kapo kaksin kämmeninsä,
|
|
|
341 |
hykerti käsin molemmin
|
|
|
342 |
molempihin reisihinsä:
|
|
|
343 |
mehiläinen siitä syntyi.
|
|
|
344 |
"Niin se neuvoi lintuansa,
|
|
|
345 |
mehiläistänsä opasti:
|
|
|
346 |
'Mehiläinen, lintu liukas,
|
|
|
347 |
nurmen kukkien kuningas!
|
|
|
348 |
Lennä tuonne, kunne käsken,
|
|
|
349 |
kunne käsken ja kehoitan:
|
|
|
350 |
saarelle selälliselle,
|
|
|
351 |
luo'olle merelliselle!
|
|
|
352 |
Siell' on neiti nukkununna,
|
|
|
353 |
vyö vaski valahtanunna,
|
|
|
354 |
sivulla simainen heinä,
|
|
|
355 |
mesiheinä helmassansa.
|
|
|
356 |
Tuo simoa siivessäsi,
|
|
|
357 |
kanna mettä kaavussasi
|
|
|
358 |
heleästä heinän päästä,
|
|
|
359 |
kukan kultaisen kuvusta;
|
|
|
360 |
se kanna Kavon kätehen,
|
|
|
361 |
tuo olallen Osmottaren!'
|
|
|
362 |
"Mehiläinen, lintu liukas,
|
|
|
363 |
jopa lenti jotta joutui.
|
|
|
364 |
Pian lenti matkan pitkän,
|
|
|
365 |
välehen välit lyhenti,
|
|
|
366 |
meren poikki, toisen pitkin,
|
|
|
367 |
kolmannen vähän vitahan
|
|
|
368 |
saarehen selällisehen,
|
|
|
369 |
luotohon merellisehen.
|
|
|
370 |
Näki neien nukkunehen,
|
|
|
371 |
tinarinnan riutunehen
|
|
|
372 |
nurmelle nimettömälle,
|
|
|
373 |
mesipellon pientarelle,
|
|
|
374 |
kupehella kultaheinä,
|
|
|
375 |
vyöllänsä hopeaheinä.
|
|
|
376 |
"Kasti siipensä simahan,
|
|
|
377 |
sulkansa mesi sulahan
|
|
|
378 |
helevässä heinän päässä,
|
|
|
379 |
kukan kultaisen nenässä;
|
|
|
380 |
sen kantoi Kavon kätehen,
|
|
|
381 |
hyvän immen hyppysihin.
|
|
|
382 |
"Osmotar oluehensa,
|
|
|
383 |
Kapo pisti kaljahansa:
|
|
|
384 |
siit' otti olut hapata,
|
|
|
385 |
siitä nousi nuori juoma
|
|
|
386 |
puisen uuen uurtehessa,
|
|
|
387 |
korvon koivuisen sisässä;
|
|
|
388 |
kuohui korvien tasalle,
|
|
|
389 |
ärjyi päällen äyrähien,
|
|
|
390 |
tahtoi maahan tyyräellä,
|
|
|
391 |
lattialle lasketella.
|
|
|
392 |
"Oli aikoa vähäisen,
|
|
|
393 |
pirahteli pikkaraisen.
|
|
|
394 |
Joutui juomahan urohot,
|
|
|
395 |
Lemminkäinen liiatenki:
|
|
|
396 |
juopui Ahti, juopui Kauko,
|
|
|
397 |
juopui veitikkä verevä
|
|
|
398 |
oluelta Osmottaren,
|
|
|
399 |
kaljalta Kalevattaren.
|
|
|
400 |
"Osmotar, oluen seppä,
|
|
|
401 |
Kapo, kaljojen tekijä,
|
|
|
402 |
hän tuossa sanoiksi virkki:
|
|
|
403 |
'Voi, poloinen, päiviäni,
|
|
|
404 |
kun panin pahan oluen,
|
|
|
405 |
tavattoman taarin laitoin:
|
|
|
406 |
ulos korvosta kohosi,
|
|
|
407 |
lattialle lainehtivi!'
|
|
|
408 |
"Punalintu puusta lauloi,
|
|
|
409 |
rastas räystähän rajalta:
|
|
|
410 |
'Ei ole pahaoloinen,
|
|
|
411 |
on juoma hyväoloinen,
|
|
|
412 |
tynnyrihin tyhjettävä,
|
|
|
413 |
kellarihin käytettävä
|
|
|
414 |
tynnyrissä tammisessa,
|
|
|
415 |
vaskivannetten sisässä.'
|
|
|
416 |
"Se oli oluen synty,
|
|
|
417 |
kalevaisten kaljan alku;
|
|
|
418 |
siitä sai hyvän nimensä,
|
|
|
419 |
siitä kuulun kunniansa,
|
|
|
420 |
kun oli hyväoloinen,
|
|
|
421 |
hyvä juoma hurskahille:
|
|
|
422 |
pani naiset naurusuulle,
|
|
|
423 |
miehet mielelle hyvälle,
|
|
|
424 |
hurskahat iloitsemahan,
|
|
|
425 |
hullut huppeloitsemahan."
|
|
|
426 |
Siitä Pohjolan emäntä,
|
|
|
427 |
kun kuuli oluen synnyn,
|
|
|
428 |
koki vettä suuren korvon,
|
|
|
429 |
uuen puisen puolellensa,
|
|
|
430 |
siihen ohria oloksi
|
|
|
431 |
ja paljo humalan päitä.
|
|
|
432 |
Alkoi keitteä olutta,
|
|
|
433 |
väkivettä väännätellä
|
|
|
434 |
uuen puisen uurtehessa,
|
|
|
435 |
korvon koivuisen sisässä.
|
|
|
436 |
Kuut kiviä kuumettihin,
|
|
|
437 |
kesät vettä keitettihin,
|
|
|
438 |
salot puita poltettihin,
|
|
|
439 |
kaivot vettä kannettihin:
|
|
|
440 |
jo salot saristui puista,
|
|
|
441 |
veet väheni lähtehistä
|
|
|
442 |
olosia pantaessa,
|
|
|
443 |
kaljoja kyhättäessä
|
|
|
444 |
Pohjan pitkiksi pioiksi,
|
|
|
445 |
hyvän joukon juomingiksi.
|
|
|
446 |
Savu saarella palavi,
|
|
|
447 |
tuli niemen tutkaimella.
|
|
|
448 |
Nousipa savu sakea,
|
|
|
449 |
auer ilmahan ajoihe
|
|
|
450 |
tuimilta tulisijoilta,
|
|
|
451 |
varavilta valke'ilta:
|
|
|
452 |
täytti puolen Pohjan maata,
|
|
|
453 |
kaiken Karjalan sokisti.
|
|
|
454 |
Kansa kaikki katsahtavi,
|
|
|
455 |
katsahtavi, kaivahtavi:
|
|
|
456 |
"Mistäpä savunen saapi,
|
|
|
457 |
auer ilmahan ajaikse?
|
|
|
458 |
Pienikö soan savuksi,
|
|
|
459 |
suuri paimosen paloksi."
|
|
|
460 |
Tuop' on äiti Lemminkäisen
|
|
|
461 |
aivan aamulla varahin
|
|
|
462 |
läksi vettä lähteheltä;
|
|
|
463 |
näkevi savun sakean
|
|
|
464 |
pohjoisilla maailmoilla.
|
|
|
465 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
466 |
"Nuo onpi soan savuja,
|
|
|
467 |
varsin vainovalke'ita!"
|
|
|
468 |
Itse Ahti Saarelainen,
|
|
|
469 |
tuo on kaunis Kaukomieli,
|
|
|
470 |
katseleikse, käänteleikse.
|
|
|
471 |
Arvelee, ajattelevi:
|
|
|
472 |
"Josp' on kaalan katsomahan,
|
|
|
473 |
likeltä tähystämähän,
|
|
|
474 |
mistä tuo savunen saapi,
|
|
|
475 |
auer ilman täyttelevi,
|
|
|
476 |
oisiko soan savuja,
|
|
|
477 |
noita vainovalke'ita."
|
|
|
478 |
Kaaloi Kauko katsomahan
|
|
|
479 |
savun syntymäsijoa:
|
|
|
480 |
ei ollut soan tulia
|
|
|
481 |
eikä vainovalke'ita;
|
|
|
482 |
olipa oluttulia,
|
|
|
483 |
kaljankeitto-valke'ita
|
|
|
484 |
Sariolan salmen suulla,
|
|
|
485 |
niemen kaiskun kainalossa.
|
|
|
486 |
Siinä Kauko katselevi ...
|
|
|
487 |
Silmä karsas Kaukon päässä,
|
|
|
488 |
silmä karsas, toinen kiero,
|
|
|
489 |
suu vähiten väärällänsä.
|
|
|
490 |
Virkki viimein katsellessa,
|
|
|
491 |
poikki salmesta sanovi:
|
|
|
492 |
"Oi armas anoppiseni,
|
|
|
493 |
Pohjan ehtoisa emäntä!
|
|
|
494 |
Laitapa oluet oivat,
|
|
|
495 |
keitä kaljat kelvolliset
|
|
|
496 |
juotavaksi joukon suuren,
|
|
|
497 |
Lemminkäisen liiatenki
|
|
|
498 |
noissa häissänsä omissa
|
|
|
499 |
kera nuoren tyttäresi!"
|
|
|
500 |
Sai olonen valmihiksi,
|
|
|
501 |
mehu miesten juotavaksi.
|
|
|
502 |
Pantihin olut punainen,
|
|
|
503 |
kalja kaunis käytettihin
|
|
|
504 |
maan alle makoamahan
|
|
|
505 |
kivisessä kellarissa,
|
|
|
506 |
tammisessa tynnyrissä,
|
|
|
507 |
tapin vaskisen takana.
|
|
|
508 |
Siitä Pohjolan emäntä
|
|
|
509 |
laittoi keitot kiehumahan,
|
|
|
510 |
kattilat kamuamahan,
|
|
|
511 |
riehtilät remuamahan.
|
|
|
512 |
Leipoi siitä leivät suuret,
|
|
|
513 |
suuret talkkunat taputti
|
|
|
514 |
hyvän rahvahan varaksi,
|
|
|
515 |
joukon suuren syötäviksi
|
|
|
516 |
Pohjan pitkissä pioissa,
|
|
|
517 |
Sariolan juomingissa.
|
|
|
518 |
Saipa leivät leivotuksi,
|
|
|
519 |
talkkunat taputetuksi.
|
|
|
520 |
Kului aikoa vähäisen,
|
|
|
521 |
pirahteli pikkaraisen:
|
|
|
522 |
olut tykki tynnyrissä,
|
|
|
523 |
kalja keikkui kellarissa:
|
|
|
524 |
"Kun nyt juojani tulisi,
|
|
|
525 |
lakkijani laittauisi,
|
|
|
526 |
kunnollinen kukkujani,
|
|
|
527 |
laaullinen laulajani!"
|
|
|
528 |
Etsittihin laulajata,
|
|
|
529 |
laaullista laulajata,
|
|
|
530 |
kunnollista kukkujata,
|
|
|
531 |
kaunista karehtijata:
|
|
|
532 |
lohi on tuotu laulajaksi,
|
|
|
533 |
hauki kunnon kukkujaksi.
|
|
|
534 |
Ei lohessa laulajata,
|
|
|
535 |
hauissa karehtijata:
|
|
|
536 |
lohen on leuat longallahan,
|
|
|
537 |
hauin hampahat hajalla.
|
|
|
538 |
Etsittihin laulajata,
|
|
|
539 |
laaullista laulajata,
|
|
|
540 |
kunnollista kukkujata,
|
|
|
541 |
kaunista karehtijata:
|
|
|
542 |
lapsi on tuotu laulajaksi,
|
|
|
543 |
poika kunnon kukkujaksi.
|
|
|
544 |
Ei lapsessa laulajata,
|
|
|
545 |
kuolasuussa kukkujata:
|
|
|
546 |
lapsen kiel' on kimmeltynnä,
|
|
|
547 |
kielen kanta kammeltunna.
|
|
|
548 |
Uhkasi olut punainen,
|
|
|
549 |
noitueli nuori juoma
|
|
|
550 |
nassakassa tammisessa,
|
|
|
551 |
tapin vaskisen takana:
|
|
|
552 |
"Kun et laita laulajata,
|
|
|
553 |
laaullista laulajata,
|
|
|
554 |
kunnollista kukkujata,
|
|
|
555 |
kaunista karehtijata,
|
|
|
556 |
potkin poikki vanteheni,
|
|
|
557 |
ulos pohjani porotan!"
|
|
|
558 |
Silloin Pohjolan emäntä
|
|
|
559 |
pani kutsut kulkemahan,
|
|
|
560 |
airuhut vaeltamahan.
|
|
|
561 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
562 |
"Ohoh piika pikkarainen,
|
|
|
563 |
orjani alinomainen!
|
|
|
564 |
Kutsu rahvasta kokohon,
|
|
|
565 |
miesten joukko juominkihin!
|
|
|
566 |
Kutsu kurjat, kutsu köyhät,
|
|
|
567 |
sokeatki, vaivaisetki,
|
|
|
568 |
rammatki, rekirujotki!
|
|
|
569 |
Sokeat venehin soua,
|
|
|
570 |
rammat ratsahin ajele,
|
|
|
571 |
rujot re'in remmätellös!
|
|
|
572 |
"Kutsu kaikki Pohjan kansa
|
|
|
573 |
ja kaikki Kalevan kansa,
|
|
|
574 |
kutsu vanha Väinämöinen
|
|
|
575 |
lailliseksi laulajaksi!
|
|
|
576 |
Elä kutsu Kaukomieltä,
|
|
|
577 |
tuota Ahti Saarelaista!"
|
|
|
578 |
Tuop' on piika pikkarainen
|
|
|
579 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
580 |
"Miks' en kutsu Kaukomieltä,
|
|
|
581 |
yhtä Ahti Saarelaista?"
|
|
|
582 |
Tuop' on Pohjolan emäntä
|
|
|
583 |
sanan vastaten sanovi:
|
|
|
584 |
"Siks' et kutsu Kaukomieltä,
|
|
|
585 |
tuota lieto Lemminkäistä,
|
|
|
586 |
kun on kaikitse toraisa,
|
|
|
587 |
aivan tarkka tappelija;
|
|
|
588 |
tehnyt on häissäki häpeät,
|
|
|
589 |
pitoloissa pillat suuret,
|
|
|
590 |
nauranut pyhäiset piiat
|
|
|
591 |
pyhäisissä vaattehissa."
|
|
|
592 |
Tuop' on piika pikkarainen
|
|
|
593 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
594 |
"Mistä tieän Kaukomielen,
|
|
|
595 |
jotta heitän kutsumatta?
|
|
|
596 |
En tunne Ahin kotia,
|
|
|
597 |
Kaukomielen kartanoa."
|
|
|
598 |
Sanoi Pohjolan emäntä,
|
|
|
599 |
itse lausui ja nimesi:
|
|
|
600 |
"Hyvin tunnet Kaukomielen,
|
|
|
601 |
tuon on Ahti Saarelaisen:
|
|
|
602 |
Ahti saarella asuvi,
|
|
|
603 |
veitikkä vesien luona,
|
|
|
604 |
laajimman lahen sivulla,
|
|
|
605 |
Kaukoniemen kainalossa."
|
|
|
606 |
Tuop' on piika pikkarainen,
|
|
|
607 |
raataja rahan-alainen,
|
|
|
608 |
kantoi kutsut kuusialle,
|
|
|
609 |
keruhut kaheksialle.
|
|
|
610 |
Kutsui kaiken Pohjan kansan
|
|
|
611 |
ja kaiken Kalevan kansan,
|
|
|
612 |
nuotki hoikat huonemiehet,
|
|
|
613 |
kaitakauhtanat kasakat.
|
|
|
614 |
Yks' on aino Ahti poika,
|
|
|
615 |
- senp' on heitti kutsumatta.
|
|
|
| |
|