| |
Kolmaskolmatta runo
|
|
|
2 |
Nyt on neiti neuvominen,
|
|
|
3 |
morsian opastaminen.
|
|
|
4 |
Kenpä neien neuvojaksi,
|
|
|
5 |
impyen opastajaksi?
|
|
|
6 |
Osmotar, oleva vaimo,
|
|
|
7 |
Kalevatar, kaunis impi,
|
|
|
8 |
hänpä neittä neuvomahan,
|
|
|
9 |
orpoa opastamahan,
|
|
|
10 |
miten olla mielevänä,
|
|
|
11 |
kuten kuuluna asua,
|
|
|
12 |
mielevänä miehelässä,
|
|
|
13 |
kuuluna anoppelassa.
|
|
|
14 |
Saneli sanoilla noilla,
|
|
|
15 |
lausui noilla lausehilla:
|
|
|
16 |
"Morsian, sisarueni,
|
|
|
17 |
kapulehti, lempyeni!
|
|
|
18 |
Kuules, kuin minä sanelen,
|
|
|
19 |
kielin toisin kertoelen!
|
|
|
20 |
"Lähet jo, kukka, kulkemahan,
|
|
|
21 |
mansikka, matelemahan,
|
|
|
22 |
verannukka, vieremähän,
|
|
|
23 |
sametti, samoamahan
|
|
|
24 |
tästä kuulusta ko'ista,
|
|
|
25 |
kaunihista kartanosta;
|
|
|
26 |
tulet toisehen talohon,
|
|
|
27 |
perehesen vierahasen.
|
|
|
28 |
Toisin toisessa talossa,
|
|
|
29 |
muiten muissa vierahissa:
|
|
|
30 |
ajatellen astuminen,
|
|
|
31 |
tuumitellen toimiminen;
|
|
|
32 |
ei kuin taaton tanterella,
|
|
|
33 |
oman maammon manterella,
|
|
|
34 |
laksoloissa laulaminen,
|
|
|
35 |
kujilla kukahtaminen.
|
|
|
36 |
"Kun lähet talosta tästä,
|
|
|
37 |
muista kaikki muut kalusi,
|
|
|
38 |
ne kolme kotihin heitä:
|
|
|
39 |
päivän-päälliset unoset,
|
|
|
40 |
emon armahan sanaset,
|
|
|
41 |
joka kirnun pettäjäiset!
|
|
|
42 |
"Kaikki muista muuttelosi
|
|
|
43 |
- unikonttisi unoha
|
|
|
44 |
kotoisille tyttärille,
|
|
|
45 |
kotiuunin korvaselle!
|
|
|
46 |
Laulut heitä lautsan päähän,
|
|
|
47 |
ilovirret ikkunoille,
|
|
|
48 |
tyttöys tyvelle vastan,
|
|
|
49 |
huimuus hurstin hulpiloille,
|
|
|
50 |
pankolle pahat tapasi,
|
|
|
51 |
laiskuutesi lattialle!
|
|
|
52 |
Tahikka kaasolle taritse,
|
|
|
53 |
työnnä kaason kainalohon,
|
|
|
54 |
kaason vieä vitsikkohon,
|
|
|
55 |
kantoa kanervikkohon!
|
|
|
56 |
"Tapa on uusi ottaminen,
|
|
|
57 |
entinen unohtaminen:
|
|
|
58 |
taattoarmo heittäminen,
|
|
|
59 |
appiarmo ottaminen,
|
|
|
60 |
alemma kumartaminen,
|
|
|
61 |
hyvä lause lahjominen.
|
|
|
62 |
"Tapa on uusi ottaminen,
|
|
|
63 |
entinen unohtaminen:
|
|
|
64 |
maammoarmo heittäminen,
|
|
|
65 |
anopp'armo ottaminen,
|
|
|
66 |
alemma kumartaminen,
|
|
|
67 |
hyvä lause lahjominen.
|
|
|
68 |
"Tapa on uusi ottaminen,
|
|
|
69 |
entinen unohtaminen:
|
|
|
70 |
veliarmo heittäminen,
|
|
|
71 |
kytyarmo ottaminen,
|
|
|
72 |
alemma kumartaminen,
|
|
|
73 |
hyvä lause lahjominen.
|
|
|
74 |
"Tapa on uusi ottaminen,
|
|
|
75 |
entinen unohtaminen:
|
|
|
76 |
sisararmo heittäminen,
|
|
|
77 |
natoarmo ottaminen,
|
|
|
78 |
alemma kumartaminen,
|
|
|
79 |
hyvä lause lahjominen.
|
|
|
80 |
"Ellöspä sinä ikänä,
|
|
|
81 |
kuuna kullan valkeana
|
|
|
82 |
tavatoin talohon menkö,
|
|
|
83 |
miehuetoin miehelähän!
|
|
|
84 |
Tapoja talo kysyvi,
|
|
|
85 |
tapoja talo hyväki,
|
|
|
86 |
mies on mieltä koittelevi,
|
|
|
87 |
mies mieltä ani paraski;
|
|
|
88 |
äsken tarkka tarvitahan,
|
|
|
89 |
jos talo epätapainen,
|
|
|
90 |
ja vakainen vaaitahan,
|
|
|
91 |
jos on mies epäpätöinen.
|
|
|
92 |
"Jos ukko susi supussa,
|
|
|
93 |
akka karhu karsinassa,
|
|
|
94 |
kyty kyinä kynnyksellä,
|
|
|
95 |
nato nauloina pihalla,
|
|
|
96 |
sama on arvo antaminen:
|
|
|
97 |
alemma kumartaminen,
|
|
|
98 |
kuin ennen emosi luona,
|
|
|
99 |
oman taattosi tuvilla
|
|
|
100 |
taattoa kumartaminen,
|
|
|
101 |
maammoasi arvominen.
|
|
|
102 |
"Piteä sinun pitävi
|
|
|
103 |
pää tarkka, tanea mieli,
|
|
|
104 |
aina ankara ajatus,
|
|
|
105 |
ymmärrys yhentasainen,
|
|
|
106 |
iltasella silmät virkut
|
|
|
107 |
valkeata vaalimahan,
|
|
|
108 |
aamusella korvat tarkat
|
|
|
109 |
kukon ääntä kuulemahan.
|
|
|
110 |
Konsa kukko kerran lauloi,
|
|
|
111 |
viel' ei toista virkkanunna,
|
|
|
112 |
silloin nuorten nousuaika,
|
|
|
113 |
vanhojen lepu'uaika.
|
|
|
114 |
"Kun ei kukko laulakana,
|
|
|
115 |
ei äännä isännän lintu,
|
|
|
116 |
piä kuuta kukkonasi,
|
|
|
117 |
otavaista oppinasi!
|
|
|
118 |
Käyös ulkona use'in,
|
|
|
119 |
käyös kuuta katsomassa,
|
|
|
120 |
otavaista oppimassa,
|
|
|
121 |
tähtiä tähyämässä!
|
|
|
122 |
"Konsa oike'in otava,
|
|
|
123 |
sarvet suorahan suvehen,
|
|
|
124 |
pursto perin pohjasehen,
|
|
|
125 |
silloin aikasi sinulla
|
|
|
126 |
nousta luota nuoren sulhon,
|
|
|
127 |
saa'a viereltä verevän,
|
|
|
128 |
saa'a tulta tuhkasista,
|
|
|
129 |
valkeata vakkasesta,
|
|
|
130 |
tuli puikkohon puhua
|
|
|
131 |
lienosti levittämättä.
|
|
|
132 |
"Kun ei tulta tuhkasissa,
|
|
|
133 |
valkeata vakkasessa,
|
|
|
134 |
kutkuttele kullaltasi,
|
|
|
135 |
katkuttele kaunoltasi:
|
|
|
136 |
'Anna tulta, armaiseni,
|
|
|
137 |
valkeata, marjaseni!'
|
|
|
138 |
"Saat sa piitä pikkaraisen,
|
|
|
139 |
tauloa taki vähäisen:
|
|
|
140 |
iske tuli tuikahuta,
|
|
|
141 |
päre pihtihin viritä,
|
|
|
142 |
lähe läävä läänimähän,
|
|
|
143 |
raavahat ravitsemahan!
|
|
|
144 |
Ammovi anopin lehmä,
|
|
|
145 |
hirnuvi apen hevonen,
|
|
|
146 |
ky'yn lehmä kytkäisevi,
|
|
|
147 |
naukuvi naon vasikka
|
|
|
148 |
heinän hienon heittäjäistä,
|
|
|
149 |
apilan ojentajaista.
|
|
|
150 |
"Käy kujaset kuurullasi,
|
|
|
151 |
läävät länkämöisilläsi,
|
|
|
152 |
syötä lehmät leyhkeästi,
|
|
|
153 |
lammaskarja lauhkeasti!
|
|
|
154 |
Olet lehmille ojenna,
|
|
|
155 |
juomat vaivaisten vasoille,
|
|
|
156 |
varsoille valitut korret,
|
|
|
157 |
karitsoille hienot heinät!
|
|
|
158 |
Eläkä sioille singu,
|
|
|
159 |
elä potki porsahia:
|
|
|
160 |
kanna kaukalo sioille,
|
|
|
161 |
purtilonsa porsahille!
|
|
|
162 |
"Elä läävässä lepeä,
|
|
|
163 |
lamo lammaskarsinassa!
|
|
|
164 |
Kun olet läävän lääninynnä,
|
|
|
165 |
katsonunna karjan kaiken,
|
|
|
166 |
jo jou'u takaisin tuolta,
|
|
|
167 |
tule tuiskuna tupahan!
|
|
|
168 |
Siell' on lapsi itkemässä,
|
|
|
169 |
pieni peitetten sisässä,
|
|
|
170 |
eikä lausu lapsi rukka,
|
|
|
171 |
saata kieletöin sanoa,
|
|
|
172 |
onko vilu taikka nälkä
|
|
|
173 |
tahi muu tapahtumainen,
|
|
|
174 |
ennenkuin tulevi tuttu,
|
|
|
175 |
kuulevi emonsa äänen.
|
|
|
176 |
"Vaan tupahan tullessasi
|
|
|
177 |
tule neljänä tupahan:
|
|
|
178 |
vesikappanen käessä,
|
|
|
179 |
lehtiluuta kainalossa,
|
|
|
180 |
tulitikku hampahiss
|
|
|
181 |
- itse ollet neljäntenä.
|
|
|
182 |
"Ala sillat siivoella,
|
|
|
183 |
lautalattiat la'aista:
|
|
|
184 |
visko vettä lattialle,
|
|
|
185 |
elä visko lapsen päälle!
|
|
|
186 |
Nähnet lapsen lattialla,
|
|
|
187 |
jos kohta kälynki lapsi:
|
|
|
188 |
nosta lapsi lautsaselle,
|
|
|
189 |
pese silmät, pää silitä,
|
|
|
190 |
anna leipeä kätehen,
|
|
|
191 |
vuole voita leivän päälle!
|
|
|
192 |
Kun ei leipeä talossa,
|
|
|
193 |
anna lastunen kätehen!
|
|
|
194 |
"Kun saat pöytien pesohon
|
|
|
195 |
viikon päästä viimeistäki,
|
|
|
196 |
pese pöyät, laiat muista,
|
|
|
197 |
jalkoja elä unoha!
|
|
|
198 |
Lautsaset vesin valele,
|
|
|
199 |
seinät siivin siivoele,
|
|
|
200 |
lautsat kaikki laitoinensa,
|
|
|
201 |
seinät pitkin juomuinensa!
|
|
|
202 |
"Mi on pöyällä pölyä,
|
|
|
203 |
mi tomua ikkunoilla,
|
|
|
204 |
nepä siivellä sipaise,
|
|
|
205 |
vetäise vesitukolla,
|
|
|
206 |
etteipä tomu tomaha,
|
|
|
207 |
pöly kattohon pölähä!
|
|
|
208 |
"Karista katosta karstat,
|
|
|
209 |
noet nuoho kiukahasta,
|
|
|
210 |
piä patsas muistossasi
|
|
|
211 |
eläkä orsia unoha,
|
|
|
212 |
että tuntuisi tuvaksi,
|
|
|
213 |
asunnoksi arvattaisi!
|
|
|
214 |
"Kuules, neiti, kuin sanelen,
|
|
|
215 |
kuin sanelen, kuin puhelen!
|
|
|
216 |
Elä suihki sutsunatta
|
|
|
217 |
eläkä räämi rätsinättä,
|
|
|
218 |
elä liiku liinasetta,
|
|
|
219 |
elä kengättä kehaja!
|
|
|
220 |
Tuosta sulho suuttuneisi,
|
|
|
221 |
mies nuori nuristuneisi.
|
|
|
222 |
"Noita sie kovin varaja
|
|
|
223 |
pihlajaisia pihalla!
|
|
|
224 |
Pyhät on pihlajat pihalla,
|
|
|
225 |
pyhät oksat pihlajissa,
|
|
|
226 |
pyhät lehvät oksasilla,
|
|
|
227 |
marjaset sitäi pyhemmät,
|
|
|
228 |
joilla neittä neuvotahan,
|
|
|
229 |
orpoa opetetahan
|
|
|
230 |
nuoren miehen mieltä myöten,
|
|
|
231 |
sulhosen syäntä myöten.
|
|
|
232 |
"Piä herkät hiiren korvat,
|
|
|
233 |
terävät jalat jäniksen!
|
|
|
234 |
Niska nuori notkuttele,
|
|
|
235 |
kaula kaunis kaarruttele
|
|
|
236 |
kuni kasvava kataja
|
|
|
237 |
tahi tuore tuomen latva!
|
|
|
238 |
"Valvoa sinun pitävi,
|
|
|
239 |
aina valvoa, varoa,
|
|
|
240 |
ettet pyri pyllyllesi,
|
|
|
241 |
pankon päähän pitkällesi
|
|
|
242 |
etkä vaivu vaattehille,
|
|
|
243 |
veteleite vuotehelle!
|
|
|
244 |
"Kyty kynnöltä tulevi,
|
|
|
245 |
appi aitojen panolta,
|
|
|
246 |
urohosi ulkotöiltä,
|
|
|
247 |
kaunosi kasen ajolta:
|
|
|
248 |
vieminen vesiropehut,
|
|
|
249 |
käsipyyhe kantaminen,
|
|
|
250 |
alaha kumartaminen,
|
|
|
251 |
mielilause lausuminen.
|
|
|
252 |
"Anopp' aitasta tulevi
|
|
|
253 |
jauhovakka kainalossa:
|
|
|
254 |
juokse vastahan pihalle,
|
|
|
255 |
alaha kumarteleite,
|
|
|
256 |
pyyä vakka kainalosta
|
|
|
257 |
tuo tupahan vieäksesi!
|
|
|
258 |
"Kun et arvata osanne,
|
|
|
259 |
itsestäsi ymmärrellä,
|
|
|
260 |
kulle työlle työntyminen,
|
|
|
261 |
toimelle rupeaminen,
|
|
|
262 |
niin taho akalta tietä:
|
|
|
263 |
'Oi armas anoppiseni!
|
|
|
264 |
Kuinka tässä työt tehä'än,
|
|
|
265 |
askarehet arvatahan?'
|
|
|
266 |
"Akka varsin vastoavi,
|
|
|
267 |
anoppi sanan sanovi:
|
|
|
268 |
'Noinpa tässä työt tehä'än,
|
|
|
269 |
askarehet arvatahan:
|
|
|
270 |
survotahan, jauhetahan,
|
|
|
271 |
kivenpuussa kiikutahan,
|
|
|
272 |
vielä vettä kannetahan,
|
|
|
273 |
taikinat alustetahan,
|
|
|
274 |
halot tuoahan tupahan
|
|
|
275 |
pätsin lämmitä-panoksi;
|
|
|
276 |
siitä leivät leivotahan,
|
|
|
277 |
kakut paksut paistetahan,
|
|
|
278 |
astiat virutetahan,
|
|
|
279 |
hulikkaiset huuhotahan.'
|
|
|
280 |
"Kun kuulit akalta työsi,
|
|
|
281 |
anopilta askarehet,
|
|
|
282 |
ota kuivehet kiveltä,
|
|
|
283 |
kiirehi kivitupahan!
|
|
|
284 |
Sitte sinne saatuasi,
|
|
|
285 |
tultua kivitupahan
|
|
|
286 |
elä kuku kulkullasi,
|
|
|
287 |
kalju kaulavarrellasi:
|
|
|
288 |
kukkuos kiven kamulla,
|
|
|
289 |
lapattaisen laulamalla!
|
|
|
290 |
Eläkä ähkeä isosti,
|
|
|
291 |
kivenpuussa puhkaele,
|
|
|
292 |
ettei appi arveleisi,
|
|
|
293 |
anoppi ajatteleisi
|
|
|
294 |
ä'issäsi ähkeävän,
|
|
|
295 |
syämissäsi sysivän!
|
|
|
296 |
"Seulo jauhot siepottele,
|
|
|
297 |
kanna kannella tupahan!
|
|
|
298 |
Leivo leivät leppeästi,
|
|
|
299 |
vastoa ani visusti,
|
|
|
300 |
jottei paikoin jauhot jäisi,
|
|
|
301 |
toisin selkeät seokset!
|
|
|
302 |
"Näet korvon kallellansa:
|
|
|
303 |
ota korvonen olalle,
|
|
|
304 |
vesikappa kainalohon,
|
|
|
305 |
ala astua ve'elle;
|
|
|
306 |
kanna korvo kaunihisti,
|
|
|
307 |
kuleta korennon päässä!
|
|
|
308 |
Tule tuulena takaisin,
|
|
|
309 |
astuos ahavan lailla,
|
|
|
310 |
viikon veellä viipymättä,
|
|
|
311 |
kaivolle katoamatta,
|
|
|
312 |
ettei appi arveleisi,
|
|
|
313 |
anoppi ajatteleisi
|
|
|
314 |
kuvoasi katselevan,
|
|
|
315 |
itseäs' ihastelevan,
|
|
|
316 |
verevyyttäsi vetehen,
|
|
|
317 |
kauneutta kaivosehen!
|
|
|
318 |
"Menet pitkälle pinolle,
|
|
|
319 |
halkosien suollantahan:
|
|
|
320 |
elä halkoa hyleksi,
|
|
|
321 |
ota halko haapainenki!
|
|
|
322 |
Heitä halko hiljallensa,
|
|
|
323 |
kovasti kolajamatta,
|
|
|
324 |
taikka appi arveleisi,
|
|
|
325 |
anoppi ajatteleisi
|
|
|
326 |
vihoissasi viskelevän,
|
|
|
327 |
kiukuissa kolistelevan.
|
|
|
328 |
"Kun sa astut aittasehen,
|
|
|
329 |
lähet jauhon nouantahan,
|
|
|
330 |
elä aittahan asetu,
|
|
|
331 |
viivy viikon aittatiellä,
|
|
|
332 |
taikka appi arvelevi,
|
|
|
333 |
anoppi ajattelevi
|
|
|
334 |
jauhoja jakelevasi,
|
|
|
335 |
antavan kylän akoille.
|
|
|
336 |
"Lähet astian pesohon,
|
|
|
337 |
hulikkojen huuhtelohon:
|
|
|
338 |
pese kannut korvinensa,
|
|
|
339 |
tuopit uurtehuisinensa!
|
|
|
340 |
Maljat huuho - muista laiat,
|
|
|
341 |
lusikkaiset - muista varret!
|
|
|
342 |
"Lusikat piä lu'ussa,
|
|
|
343 |
astiasi arvelussa,
|
|
|
344 |
ettei koirat kollottele,
|
|
|
345 |
kasit noita kannattele,
|
|
|
346 |
linnut liioin liikuttele,
|
|
|
347 |
lapset laittele levälle!
|
|
|
348 |
Kyll' on lapsia kylässä,
|
|
|
349 |
paljo päitä pienoisia,
|
|
|
350 |
jotka kannut kanteleisi,
|
|
|
351 |
lusikat levitteleisi.
|
|
|
352 |
"Iltasaunan saapuessa
|
|
|
353 |
veet vetele, vastat kanna,
|
|
|
354 |
hauo vastat valmihiksi
|
|
|
355 |
saunahan savuttomahan
|
|
|
356 |
ilman viikon viipymättä,
|
|
|
357 |
saunahan katoamatta,
|
|
|
358 |
taikka appi arveleisi,
|
|
|
359 |
anoppi ajatteleisi
|
|
|
360 |
saunan lauoilla lamovan,
|
|
|
361 |
penkin päässä piehtaroivan.
|
|
|
362 |
"Kun tulet tupahan tuolta,
|
|
|
363 |
käske appi kylpemähän:
|
|
|
364 |
'Oi on armas appiseni!
|
|
|
365 |
Jo on sauna joutununna,
|
|
|
366 |
veet ve'etty, vastat saatu,
|
|
|
367 |
kaikki lautaset la'aistu;
|
|
|
368 |
mene, kylve kyllältäsi,
|
|
|
369 |
valeleite vallaltasi!
|
|
|
370 |
Itse lienen löylyn lyöjä,
|
|
|
371 |
alla lautojen asunen.'
|
|
|
372 |
"Kun tulevi kehruuaika,
|
|
|
373 |
kankahan ku'onta-aika,
|
|
|
374 |
käy elä kynsiä kylästä,
|
|
|
375 |
oppia ojan takoa,
|
|
|
376 |
tointa toisesta talosta,
|
|
|
377 |
pirran piitä vierahalta!
|
|
|
378 |
"Itse langat kehräele,
|
|
|
379 |
omin hyppysin kutehet,
|
|
|
380 |
langat laita lievempäiset,
|
|
|
381 |
rihmat aina kierempäiset!
|
|
|
382 |
Keri kiinteä keränen,
|
|
|
383 |
viipsinpuulle viskaele,
|
|
|
384 |
suvakolle suorittele,
|
|
|
385 |
kani siitä kangaspuille!
|
|
|
386 |
Iske pirta piukkeasti,
|
|
|
387 |
nosta niiet notkeasti,
|
|
|
388 |
ku'o sarkakauhtanaiset,
|
|
|
389 |
hanki villaiset hamoset
|
|
|
390 |
yhen villan kylkyestä,
|
|
|
391 |
talvilampahan takuista,
|
|
|
392 |
karvoista kevätkaritsan,
|
|
|
393 |
kesäuuhen untuvista!
|
|
|
394 |
"Kuules siitä, kuin sanelen,
|
|
|
395 |
vielä kerran kertoelen!
|
|
|
396 |
Keitä ohraiset oluet,
|
|
|
397 |
makujuomat maltahiset
|
|
|
398 |
yhen ohrasen jyvästä,
|
|
|
399 |
puolen puun on poltakselta!
|
|
|
400 |
"Kun sa ohria imellät,
|
|
|
401 |
ma'ustelet maltahia,
|
|
|
402 |
elä koukulla kohenna,
|
|
|
403 |
kärryksellä käännyttele:
|
|
|
404 |
aina kourilla kohenna,
|
|
|
405 |
kämmenillä käännyttele!
|
|
|
406 |
Käypä saunassa use'in,
|
|
|
407 |
elä anna iun paheta,
|
|
|
408 |
kissan istua ituja,
|
|
|
409 |
kasin maata maltahia!
|
|
|
410 |
Eläkä sure susia,
|
|
|
411 |
pelkeä metsän petoja
|
|
|
412 |
saunahan samotessasi,
|
|
|
413 |
kesken yötä käyessäsi!
|
|
|
414 |
"Kun konsa tulevi vieras,
|
|
|
415 |
ellös vierasta vihatko!
|
|
|
416 |
Ainapa hyvä talonen
|
|
|
417 |
piti vierahan varoja,
|
|
|
418 |
liikoja lihamuruja,
|
|
|
419 |
kaunihia kakkaroita.
|
|
|
420 |
"Käske vieras istumahan,
|
|
|
421 |
lausuttele laaskavasti:
|
|
|
422 |
syötä vierasta sanoilla,
|
|
|
423 |
kunnes keitto kerkeävi!
|
|
|
424 |
"Taas kun lähtevi talosta,
|
|
|
425 |
jäähyväiset jättelevi,
|
|
|
426 |
ellös viekö vierastasi
|
|
|
427 |
ulkopuolelle ovea:
|
|
|
428 |
tuosta sulho suuttuneisi,
|
|
|
429 |
kaunosi kamaltuneisi.
|
|
|
430 |
"Kun kerran halu tulevi
|
|
|
431 |
käyä itsesi kylässä,
|
|
|
432 |
kysytellen käy kylässä,
|
|
|
433 |
lausutellen vierahissa!
|
|
|
434 |
Sitte siellä ollessasi
|
|
|
435 |
piä taitavat tarinat;
|
|
|
436 |
elä sie kotia moiti,
|
|
|
437 |
alenna anoppiasi!
|
|
|
438 |
"Kysyvät kylän miniät
|
|
|
439 |
tahi muut kyläiset naiset:
|
|
|
440 |
'Antoiko anoppi voita
|
|
|
441 |
kuin ennen emo kotona?'
|
|
|
442 |
Ellös konsana sanoko:
|
|
|
443 |
'Ei anna anoppi voita.'
|
|
|
444 |
Sano aina annettavan,
|
|
|
445 |
kapustalla kannettavan,
|
|
|
446 |
jos kerran kesässä saanet,
|
|
|
447 |
senki toisentalvellista!
|
|
|
448 |
"Kuules vielä, kuin sanelen,
|
|
|
449 |
kerran toisen kertoelen!
|
|
|
450 |
Kun menet talosta tästä,
|
|
|
451 |
tulet toisehen talohon,
|
|
|
452 |
emoa elä unoha,
|
|
|
453 |
masentele maammoasi!
|
|
|
454 |
Emopa sinun elätti,
|
|
|
455 |
imetti ihanat rinnat
|
|
|
456 |
ihanasta itsestänsä,
|
|
|
457 |
valkeasta varrestansa;
|
|
|
458 |
monet yöt unetta vietti,
|
|
|
459 |
monet atriat unohti
|
|
|
460 |
tuuitellessa sinua,
|
|
|
461 |
vaaliessa pienoistansa.
|
|
|
462 |
"Ken emon unohtanevi,
|
|
|
463 |
maammonsa masentanevi,
|
|
|
464 |
elköhön Manalle menkö,
|
|
|
465 |
hyvän tunnon Tuonelahan!
|
|
|
466 |
Manalassa on makso tuhma,
|
|
|
467 |
kova kosto Tuonelassa
|
|
|
468 |
emonsa unohtajalle,
|
|
|
469 |
maammonsa masentajalle.
|
|
|
470 |
Tuonen tyttäret toruvat,
|
|
|
471 |
Manan neiet riitelevät:
|
|
|
472 |
'Kuinka sie emon unohit,
|
|
|
473 |
oman maammosi masensit?
|
|
|
474 |
Emo on nähnyt suuren vaivan,
|
|
|
475 |
kantaja kovan kokenut
|
|
|
476 |
saunamaassa maatessansa,
|
|
|
477 |
olkiloilla ollessansa,
|
|
|
478 |
synnytellessä sinua,
|
|
|
479 |
katalaista kantaessa.'"
|
|
|
480 |
Olipa akka lattialla,
|
|
|
481 |
akka vanha, vaippa päällä,
|
|
|
482 |
kylän kynnysten kävijä,
|
|
|
483 |
mieron teien tietelijä.
|
|
|
484 |
Hänpä tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
485 |
itse lausui ja lateli:
|
|
|
486 |
"Kukko lauloi kullallensa,
|
|
|
487 |
kanan lapsi kaunollensa,
|
|
|
488 |
varis lauloi vaahtokuulla,
|
|
|
489 |
kevätkuulla keikutteli.
|
|
|
490 |
Minun lauloa pitäisi,
|
|
|
491 |
heiän olla laulamatta:
|
|
|
492 |
heill' on kultansa kotona,
|
|
|
493 |
aina luona armahansa;
|
|
|
494 |
minä kullatoin, ko'itoin,
|
|
|
495 |
ajan kaiken armahatoin.
|
|
|
496 |
"Kuules, sisko, kuin sanelen!
|
|
|
497 |
Kun menetki miehelähän,
|
|
|
498 |
elä noua miehen mieltä,
|
|
|
499 |
kuin minä poloinen nouin
|
|
|
500 |
miehen mieltä, kiurun kieltä,
|
|
|
501 |
suuren sulhoni syäntä!
|
|
|
502 |
"Olin kukka ollessani,
|
|
|
503 |
kasvaessani kanerva,
|
|
|
504 |
vesa nuori noustessani,
|
|
|
505 |
ympynen yletessäni,
|
|
|
506 |
mesimarja mainittaissa,
|
|
|
507 |
kulta kuiskuteltaessa,
|
|
|
508 |
tavi taattoni pihoilla,
|
|
|
509 |
lakla maammon lattioilla,
|
|
|
510 |
vesilintu veikon luona,
|
|
|
511 |
sirkkunen sisaren luona.
|
|
|
512 |
Kävin kukkana kujilla,
|
|
|
513 |
vaapukkana vainiolla,
|
|
|
514 |
hersuin hiekkarantasilla,
|
|
|
515 |
keikuin kukkakunnahilla;
|
|
|
516 |
laulelin jokaisen lakson,
|
|
|
517 |
joka kummun kukkuelin,
|
|
|
518 |
lehot leikkiä pitelin,
|
|
|
519 |
ahot ainoista iloa.
|
|
|
520 |
"Suu veti revon ritahan,
|
|
|
521 |
kieli kärpän lautasehen,
|
|
|
522 |
mieli neien miehelähän,
|
|
|
523 |
tapa toisehen talohon.
|
|
|
524 |
Niinpä neiti luotunaki,
|
|
|
525 |
tytär tuuiteltunaki
|
|
|
526 |
- miniäksi miehelähän,
|
|
|
527 |
orjaksi anoppelahan.
|
|
|
528 |
"Jou'uin, marja, muille maille,
|
|
|
529 |
tuomi, toisille vesille,
|
|
|
530 |
jou'uin, puola, purtavaksi,
|
|
|
531 |
mansikka, manattavaksi.
|
|
|
532 |
Joka puu puri minua,
|
|
|
533 |
joka leppä leikkaeli,
|
|
|
534 |
joka koivu koiskaeli,
|
|
|
535 |
joka haapa haukkaeli.
|
|
|
536 |
"Naitihin ma miehelähän,
|
|
|
537 |
vietihin anoppelahan.
|
|
|
538 |
Sanottihin siell' olevan,
|
|
|
539 |
neittä sinne naitaessa,
|
|
|
540 |
kuusi kuusista tupoa,
|
|
|
541 |
kaksin kerroin kammaria,
|
|
|
542 |
ahovieret aittamaina,
|
|
|
543 |
kujavieret kukkamaina,
|
|
|
544 |
ojavieret ohramaina,
|
|
|
545 |
kangasvieret kauramaina,
|
|
|
546 |
purnut puitua eloa,
|
|
|
547 |
toiset purnut puitavia,
|
|
|
548 |
sata saatuja rahoja,
|
|
|
549 |
sata toinen saatavia.
|
|
|
550 |
"Sainpa, tuhma, tulleheksi,
|
|
|
551 |
kälkö, kättä lyöneheksi:
|
|
|
552 |
tupa oli kuuella tuella,
|
|
|
553 |
seitsemällä seipähällä,
|
|
|
554 |
ahot täynnä armotuutta,
|
|
|
555 |
lehot täynnä lemmetyyttä,
|
|
|
556 |
kujat, kurjan, huoliani,
|
|
|
557 |
metsät mieliä pahoja,
|
|
|
558 |
purnut puitua vihoa,
|
|
|
559 |
toiset purnut puimatointa,
|
|
|
560 |
sata saatuja sanoja,
|
|
|
561 |
sata toinen saatavia.
|
|
|
562 |
"En mä tuostana totellut,
|
|
|
563 |
ko'in kuuluna asua.
|
|
|
564 |
Tuolla toivoin kunniata,
|
|
|
565 |
tuolla lempeä tavoitin,
|
|
|
566 |
tulen tuomalla tupahan,
|
|
|
567 |
pään päretten poimennalla
|
|
|
568 |
- pieksin otsani ovehen,
|
|
|
569 |
pääni pihtipuolisehen:
|
|
|
570 |
oven suuss' on ouot silmät,
|
|
|
571 |
kaihat silmät karsinassa,
|
|
|
572 |
kierot keskilattialla,
|
|
|
573 |
perässä perivihaiset;
|
|
|
574 |
tuli suusta tuikahuvi,
|
|
|
575 |
kekälehet kielen alta,
|
|
|
576 |
ilkeän isännän suusta,
|
|
|
577 |
alta kielen armottoman.
|
|
|
578 |
"En mä tuostana totellut,
|
|
|
579 |
ko'in kuitenkin eleä,
|
|
|
580 |
olla aina alla armon
|
|
|
581 |
sekä nöyrä neuvottava;
|
|
|
582 |
hyppäsin jänön jaloilla,
|
|
|
583 |
kävin kärpän kämmenillä,
|
|
|
584 |
panin turkan myöhän maata,
|
|
|
585 |
nousin vaivaisen varahin.
|
|
|
586 |
Saanut en, kurja, kunniata,
|
|
|
587 |
leino, lempeä tavannut,
|
|
|
588 |
vaikka vuoret vierettäisin,
|
|
|
589 |
kalliot kaha panisin.
|
|
|
590 |
"Suotta survoin suuret jauhot,
|
|
|
591 |
kiusan karkeat karistin
|
|
|
592 |
syöä ankaran anopin,
|
|
|
593 |
tulikulkun kuiskaella
|
|
|
594 |
päässä pitkän pintapöyän
|
|
|
595 |
kultalaiasta kupista.
|
|
|
596 |
Itse söin, miniä raukka,
|
|
|
597 |
apoin jauhoja kiveltä,
|
|
|
598 |
liesipankko pöytänäni,
|
|
|
599 |
kapusta lusikkanani.
|
|
|
600 |
"Use'in minä utuinen
|
|
|
601 |
miniänä miehelässä
|
|
|
602 |
kannoin suolta sammalia,
|
|
|
603 |
noita leivoin leiväkseni,
|
|
|
604 |
vettä kaivosta kapalla,
|
|
|
605 |
tuota ryypin ryypykseni.
|
|
|
606 |
Sini söin kaloja, kalki,
|
|
|
607 |
sini, koito, kuorehia,
|
|
|
608 |
kuni notkuin nuottapuilla,
|
|
|
609 |
keikuin keskellä venettä;
|
|
|
610 |
en saanut sitä kaloa
|
|
|
611 |
anoppini antamasta,
|
|
|
612 |
joka päiväksi päteisi,
|
|
|
613 |
kerraksensa kelpoaisi.
|
|
|
614 |
"Kesät kontuja keräsin,
|
|
|
615 |
talvet väännin taikon vartta,
|
|
|
616 |
niinkuin muinenki kasakka
|
|
|
617 |
eli orja, palkkalainen.
|
|
|
618 |
Ainapa anoppelassa
|
|
|
619 |
tuo minulle työnnettihin
|
|
|
620 |
riihestä rive'in riusa,
|
|
|
621 |
saunasta jyke'in loukku,
|
|
|
622 |
rannalta rave'in karttu,
|
|
|
623 |
suurin taikko tanhuasta.
|
|
|
624 |
Ei uskottu uupuvani,
|
|
|
625 |
ei varattu vaipuvani,
|
|
|
626 |
vaikka uupuivat urohot,
|
|
|
627 |
vaipuivat hevosen varsat.
|
|
|
628 |
"Niin minä, piloinen piika,
|
|
|
629 |
te'in työtä työn ajalla,
|
|
|
630 |
väännin hartion väellä.
|
|
|
631 |
Annas tulla toisen aian:
|
|
|
632 |
jo tulehen tuomittihin,
|
|
|
633 |
sen kätehen käskettihin.
|
|
|
634 |
"Suotta soimat nostettihin,
|
|
|
635 |
kiusan kielet kannettihin
|
|
|
636 |
päälle mun hyvän tapani,
|
|
|
637 |
päälle kuulun kunniani;
|
|
|
638 |
sanat päälleni satoivat,
|
|
|
639 |
puhe'et putoelivat
|
|
|
640 |
kuin tuimat tulikipunat
|
|
|
641 |
tahi rautaiset rakehet.
|
|
|
642 |
"En mä tuostana epäillyt,
|
|
|
643 |
oisin eeskipäin elellyt
|
|
|
644 |
akan ankaran apuna,
|
|
|
645 |
tulikulkun kumppalina;
|
|
|
646 |
vaan sepä paha panihe,
|
|
|
647 |
sepä suurenti suruni,
|
|
|
648 |
kun sulho sueksi muuttui,
|
|
|
649 |
kauno karhuksi rupesi,
|
|
|
650 |
kylin söi, selin makasi,
|
|
|
651 |
selin työnsä toimitteli.
|
|
|
652 |
"Tuota itkin itsekseni,
|
|
|
653 |
ajattelin aitassani.
|
|
|
654 |
Muistin muita päiviäni,
|
|
|
655 |
entistä elantoani
|
|
|
656 |
ison pitkillä pihoilla,
|
|
|
657 |
emon kaunon kartanolla.
|
|
|
658 |
"Sain tuosta sanelemahan,
|
|
|
659 |
itse virkin, vierettelin:
|
|
|
660 |
'Osasi minun emoni,
|
|
|
661 |
osasi omenan saa'a,
|
|
|
662 |
taisi taimen kasvatella,
|
|
|
663 |
ei osannut istutella:
|
|
|
664 |
istutti ihanan taimen
|
|
|
665 |
ilke'ille istumille,
|
|
|
666 |
pani paikoille pahoille,
|
|
|
667 |
koivun juurille koville,
|
|
|
668 |
iäksensä itkemähän,
|
|
|
669 |
kuuksensa kujertamahan.
|
|
|
670 |
'Oisipa minussa ollut
|
|
|
671 |
paikoille paremmillenki,
|
|
|
672 |
pitemmillenki pihoille,
|
|
|
673 |
laajemmille lattioille,
|
|
|
674 |
paremmanki varren vasta,
|
|
|
675 |
verevämmän miehen verta.
|
|
|
676 |
Puutuin tuohon pulluksehen,
|
|
|
677 |
tartuin tuohon talluksehen:
|
|
|
678 |
varikselt' on varren saanut,
|
|
|
679 |
korpilta nenän kopannut,
|
|
|
680 |
suunsa syövältä suelta,
|
|
|
681 |
koko muo'on kontiolta.
|
|
|
682 |
'Oisinpa mokoman saanut
|
|
|
683 |
mäellenki mentyäni:
|
|
|
684 |
saanut tieltä tervaskannon,
|
|
|
685 |
leppäpökkelön lehosta,
|
|
|
686 |
pannut turvan turpehesta,
|
|
|
687 |
parran naavoista pahoista,
|
|
|
688 |
suun kivestä, pään savesta,
|
|
|
689 |
silmät kuumista sysistä,
|
|
|
690 |
koivun pahkat korviksensa,
|
|
|
691 |
raian haarukan jaloiksi.'
|
|
|
692 |
"Senpä lauloin laitoissani,
|
|
|
693 |
huokaelin huolissani.
|
|
|
694 |
Sattui kauno kuulemahan,
|
|
|
695 |
seinuksella seisomahan!
|
|
|
696 |
Niin kun tuo tulevi tuolta,
|
|
|
697 |
astui aitan portahalle,
|
|
|
698 |
jo ma tuon tulosta tunsin,
|
|
|
699 |
astunnasta arvaelin:
|
|
|
700 |
tukka tuiski tuulettaki,
|
|
|
701 |
hivus viskoi viimattaki;
|
|
|
702 |
ikenet oli irvellänsä,
|
|
|
703 |
silmät kiljan kaljallansa,
|
|
|
704 |
väätty pihlaja piossa,
|
|
|
705 |
käätty karttu kainalossa,
|
|
|
706 |
jolla lyöä lykkeävi,
|
|
|
707 |
kohti päätä kolkkoavi.
|
|
|
708 |
"Annas siitä illan tulla!
|
|
|
709 |
Kun meni makoamahan,
|
|
|
710 |
otti vitsan vierehensä,
|
|
|
711 |
nahkaruoskan naulaltansa,
|
|
|
712 |
ei ketänä muuta vasten,
|
|
|
713 |
vasten vaivaista minua.
|
|
|
714 |
"Meninpä minäki itse
|
|
|
715 |
illalla makoamahan,
|
|
|
716 |
sulhon vierehen venähyin;
|
|
|
717 |
laski sulho vierehensä
|
|
|
718 |
- antoi kyllin kyynäspäätä,
|
|
|
719 |
viljalta vihaista kättä,
|
|
|
720 |
paljo paksuja pajuja,
|
|
|
721 |
mursunluista ruoskan vartta.
|
|
|
722 |
"Nousin kylmältä kyleltä,
|
|
|
723 |
viluiselta vuotehelta.
|
|
|
724 |
Sulho suorihe jälestä,
|
|
|
725 |
ulos uksesta uhitti!
|
|
|
726 |
Käsi käypi tukkahani,
|
|
|
727 |
haparoivi hapsihini,
|
|
|
728 |
tukat tuulelle jakeli,
|
|
|
729 |
ahavalle anneksivi...
|
|
|
730 |
"Mikäs neuvoksi minulle,
|
|
|
731 |
mikä neuvon antajaksi?
|
|
|
732 |
Teräksestä kengät teetin,
|
|
|
733 |
paulat vaskesta panetin,
|
|
|
734 |
joilla seisoin seinävieret,
|
|
|
735 |
kuuntelin kujan perukset,
|
|
|
736 |
kunnes viihtyisi vihainen,
|
|
|
737 |
asettuisi ankarainen.
|
|
|
738 |
Eikä viihy viimeinkänä,
|
|
|
739 |
ei asetu aioinkana!
|
|
|
740 |
"Vilu viimeinki tulevi
|
|
|
741 |
vihattuna vierressäni,
|
|
|
742 |
seinävieret seistessäni,
|
|
|
743 |
ollessa oven takana.
|
|
|
744 |
Arvelin, ajattelime:
|
|
|
745 |
ei minusta lienekänä
|
|
|
746 |
viikoista vihanpitoa,
|
|
|
747 |
kaukaista ylenkatsetta
|
|
|
748 |
tässä lemmon leisiossa,
|
|
|
749 |
pirujen pesäsijassa.
|
|
|
750 |
"Heitin hempeät tupaset,
|
|
|
751 |
armahat asuinmajani,
|
|
|
752 |
läksin, vieno, vieremähän.
|
|
|
753 |
Vierin soita, vierin maita,
|
|
|
754 |
vierin ventoja vesiä;
|
|
|
755 |
vierin veikon pellon päähän
|
|
|
756 |
siinä kukkui kuivat kuuset,
|
|
|
757 |
lauloi lakkapäät petäjät,
|
|
|
758 |
kaikki vaakkuivat varikset,
|
|
|
759 |
harakat hakahtelivat:
|
|
|
760 |
'Ei täällä sinun kotisi
|
|
|
761 |
eikä synnyntäsijasi!'
|
|
|
762 |
"En mä tuotana totellut,
|
|
|
763 |
vierin veikkoni piha'an.
|
|
|
764 |
Jo mulle veräjät virkki,
|
|
|
765 |
kaikki vainiot valitti:
|
|
|
766 |
'Mitäpä tulet kotihin,
|
|
|
767 |
kuta, kurja, kuulemahan?
|
|
|
768 |
Jo ammoin isosi kuoli,
|
|
|
769 |
kaatui kaunis kantajasi;
|
|
|
770 |
veikko sull' on ventovieras,
|
|
|
771 |
veikon nainen kuin venakko.'
|
|
|
772 |
"En mä tuotana totellut,
|
|
|
773 |
menin mie toki tupahan.
|
|
|
774 |
Annoin kättä kääkäselle:
|
|
|
775 |
kylmä kääkä kättä vasten.
|
|
|
776 |
"Tultua tupahan tuosta
|
|
|
777 |
oven suuhun seisotaime.
|
|
|
778 |
Korea kotoinen nainen:
|
|
|
779 |
ei tule likistämähän,
|
|
|
780 |
käy ei kättä antamahan;
|
|
|
781 |
korea minä itseki:
|
|
|
782 |
en mene likistämähän,
|
|
|
783 |
käy en kättä antamahan.
|
|
|
784 |
Pistän kättä kiukahalle:
|
|
|
785 |
kivet kylmät kiukahassa;
|
|
|
786 |
käännän kättä hiilokselle:
|
|
|
787 |
hiilet kylmät hiiloksessa.
|
|
|
788 |
"Veikko lautsalla lamovi,
|
|
|
789 |
päässä pankon pöllöttävi,
|
|
|
790 |
syli syttä hartioilla,
|
|
|
791 |
vaaksa muulla vartalolla,
|
|
|
792 |
kyynärä kyventä päässä,
|
|
|
793 |
kortteli kovaa nokea.
|
|
|
794 |
"Kysyi veikko vierahalta,
|
|
|
795 |
tutkaeli tullehelta:
|
|
|
796 |
'Mistä vieras veen takoa?'
|
|
|
797 |
Minä vainen vastaelin:
|
|
|
798 |
'Etkö tunne siskoasi,
|
|
|
799 |
entistä emosi lasta?
|
|
|
800 |
Me yhen emosen lapset,
|
|
|
801 |
yhen linnun liekuttamat,
|
|
|
802 |
yhen hanhen hautelemat,
|
|
|
803 |
yhen pyyn pesästä saamat!'
|
|
|
804 |
Tuosta veikko itkemähän,
|
|
|
805 |
silmät vettä vieremähän...
|
|
|
806 |
"Virkkoi veikko naisellensa,
|
|
|
807 |
kuiskaeli kullallensa:
|
|
|
808 |
'Hanki syöä siskolleni!'
|
|
|
809 |
Veikon nainen naljasilmä
|
|
|
810 |
kantoi kaalia koasta,
|
|
|
811 |
jost' oli rakki rasvan syönyt,
|
|
|
812 |
koira suolan koitellunna,
|
|
|
813 |
Musti murkinan pitännä.
|
|
|
814 |
"Virkkoi veikko naisellensa,
|
|
|
815 |
kuiskaeli kullallensa:
|
|
|
816 |
'Tuo olutta vierahalle!'
|
|
|
817 |
Veikon nainen naljasilmä
|
|
|
818 |
toip' on vettä vierahalle,
|
|
|
819 |
ei sitänä siivon vettä:
|
|
|
820 |
sisaresten silmivettä,
|
|
|
821 |
kälysten käenpesintä.
|
|
|
822 |
"Vierin jälle veikon luota,
|
|
|
823 |
siirryin synnyntäsijalta.
|
|
|
824 |
Jou'uin, kurja, kulkemahan,
|
|
|
825 |
sain, kurja, samoamahan,
|
|
|
826 |
raukka, rannat kiertämähän,
|
|
|
827 |
vaivainen, vaeltamahan
|
|
|
828 |
aina ouoillen oville,
|
|
|
829 |
veräjille vierahille,
|
|
|
830 |
lapset raukan rannikolle,
|
|
|
831 |
vaivaiset kylän varahan...
|
|
|
832 |
"Moni nyt minulla onpi,
|
|
|
833 |
usea olettelevi
|
|
|
834 |
virkkaja vihaisen äänen,
|
|
|
835 |
äänen tuiman tuikuttaja;
|
|
|
836 |
ei ole minulla monta
|
|
|
837 |
sanan armon antajata,
|
|
|
838 |
suin sulin puhelijata,
|
|
|
839 |
kiukahalle käskijätä
|
|
|
840 |
satehesta saatuani,
|
|
|
841 |
kylmästä kyhättyäni
|
|
|
842 |
hallassa hamehen helmat,
|
|
|
843 |
turkin helmat tuppurissa.
|
|
|
844 |
"Enpä ennen nuorempana,
|
|
|
845 |
en mä uskonut olisi,
|
|
|
846 |
jos oisi sata sanonut,
|
|
|
847 |
tuhat kieltä kertaellut
|
|
|
848 |
näille juonin joutuvani,
|
|
|
849 |
näille päivin pääseväni,
|
|
|
850 |
jotk' on päivät päälle pääsnyt,
|
|
|
851 |
juonet joutunna kätehen."
|
|
|
| |
|