| |
Viideskolmatta runo
|
|
|
2 |
Jopa viikon vuoteltihin,
|
|
|
3 |
vuoteltihin, katseltihin
|
|
|
4 |
neion nuotehet tulevan
|
|
|
5 |
seppo Ilmarin kotihin:
|
|
|
6 |
silmät vanhoilta valuvi
|
|
|
7 |
ikkunoissa istuessa,
|
|
|
8 |
polvet nuorilta nojuvi
|
|
|
9 |
veräjillä vuottaessa,
|
|
|
10 |
lasten jalkoja paleli
|
|
|
11 |
seinuksilla seisoessa,
|
|
|
12 |
kului kengät kesk'-iältä
|
|
|
13 |
rantasilla raittaessa.
|
|
|
14 |
Niin huomenna muutamana,
|
|
|
15 |
päivänä moniahana
|
|
|
16 |
kumu kuuluvi salolta,
|
|
|
17 |
reen kapina kankahalta.
|
|
|
18 |
Lokka, luopuisa emäntä,
|
|
|
19 |
Kalevatar, kaunis vaimo,
|
|
|
20 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
21 |
"Se on poikani rekonen!
|
|
|
22 |
Jo tulevi Pohjolasta
|
|
|
23 |
nuoren neitonsa keralla!
|
|
|
24 |
"Lähes nyt kohti näitä maita,
|
|
|
25 |
kohin näitä kartanoita,
|
|
|
26 |
ison saamille tuville,
|
|
|
27 |
vanhemman varustamille!"
|
|
|
28 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
29 |
jo kohta kotihin saapi,
|
|
|
30 |
ison saamille pihoille,
|
|
|
31 |
vanhemman varustamille.
|
|
|
32 |
Pyyhyet vihertelevät
|
|
|
33 |
vesaisilla vempelillä,
|
|
|
34 |
käkyet kukahtelevat
|
|
|
35 |
korjan kirjavan kokalla,
|
|
|
36 |
oravat samoelevat
|
|
|
37 |
päällä aisan vaahterisen.
|
|
|
38 |
Lokka, luopuisa emäntä,
|
|
|
39 |
Kalevatar, vaimo kaunis,
|
|
|
40 |
tuossa tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
41 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
42 |
"Kylä vuotti uutta kuuta,
|
|
|
43 |
nuoret päivän nousentoa,
|
|
|
44 |
lapset maata mansikkaista,
|
|
|
45 |
vesi tervaista venettä;
|
|
|
46 |
mie en kuuta puolinkana,
|
|
|
47 |
päiveä mokominkana:
|
|
|
48 |
minä vuotin veijoani,
|
|
|
49 |
veijoani, minjoani.
|
|
|
50 |
Katsoin aamun, katsoin illan,
|
|
|
51 |
en tiennyt, mihin katosi,
|
|
|
52 |
tokko pientä kasvatteli
|
|
|
53 |
vaiko laihoa lihoitti,
|
|
|
54 |
kun ei tullut kuitenkana,
|
|
|
55 |
vaikka varsinki lupasi
|
|
|
56 |
tulla jälen tuntuessa,
|
|
|
57 |
saa'a jälen jäähtymättä.
|
|
|
58 |
"Aina katsoin aamusilla,
|
|
|
59 |
päivät päässäni pitelin,
|
|
|
60 |
kun ei vieri veijon saani,
|
|
|
61 |
ei kolaja veijon korja,
|
|
|
62 |
näille pienille pihoille,
|
|
|
63 |
kape'ille kartanoille.
|
|
|
64 |
Oisko olkinen oronen,
|
|
|
65 |
reki kaksikaplahinen,
|
|
|
66 |
senki saaniksi sanoisin,
|
|
|
67 |
korjaksi korotteleisin,
|
|
|
68 |
jos se veijoni vetäisi,
|
|
|
69 |
toisi kaunoni kotihin.
|
|
|
70 |
"Niinpä toivoin tuon ikäni,
|
|
|
71 |
katsoin kaiken päiväkauen;
|
|
|
72 |
pääni katsoin kallellehen,
|
|
|
73 |
sykeröni syrjällehen,
|
|
|
74 |
silmät suorat suikulaksi:
|
|
|
75 |
toivoin veijoni tulevan
|
|
|
76 |
näille pienille pihoille,
|
|
|
77 |
kape'ille kartanoille.
|
|
|
78 |
Jo tuo viimeinki tulevi,
|
|
|
79 |
toki kerran kerkiävi,
|
|
|
80 |
vierellä verevä
|
|
|
81 |
muoto, punaposki puolellansa!
|
|
|
82 |
"Sulho, viljon veljyeni!
|
|
|
83 |
Lasketapa laukkiotsa,
|
|
|
84 |
vietätä hyvä hevonen
|
|
|
85 |
entisille heinillensä,
|
|
|
86 |
taanoisille kauroillensa!
|
|
|
87 |
Laai meille terveyttä,
|
|
|
88 |
laai meille, laai muille,
|
|
|
89 |
laai kaikelle kylälle!
|
|
|
90 |
"Tehtyäsi tervehyiset
|
|
|
91 |
sanele tarinojasi:
|
|
|
92 |
matkasitko mainehitta,
|
|
|
93 |
kävit tiesi tervehenä,
|
|
|
94 |
kun läksit anopin luoksi,
|
|
|
95 |
apen ainoan kotihin?
|
|
|
96 |
Saitko neien, voitit vallan,
|
|
|
97 |
sorritko sotiveräjän,
|
|
|
98 |
levititkö neien linnan,
|
|
|
99 |
pirotitko pystyn seinän,
|
|
|
100 |
astuitko anopin sillan,
|
|
|
101 |
istuitko isännän lautsan?
|
|
|
102 |
"Jo tuon näen kyselemättä,
|
|
|
103 |
arvoan anelematta:
|
|
|
104 |
kävipä tiensä tervehenä,
|
|
|
105 |
matkansa imantehena;
|
|
|
106 |
toip' on hanhen, voitti vallan,
|
|
|
107 |
sortipa sotiveräjän,
|
|
|
108 |
langettipa lautalinnan,
|
|
|
109 |
levitteli lehmusseinän
|
|
|
110 |
käyessä anopin luona,
|
|
|
111 |
apen ainoan ko'issa.
|
|
|
112 |
Onp' on sotka suojassansa,
|
|
|
113 |
kana kainaloisessansa,
|
|
|
114 |
puhas neiti puolellansa,
|
|
|
115 |
valkeainen valloissansa.
|
|
|
116 |
"Kenpä toi tämän valehen,
|
|
|
117 |
ken pani pahan sanoman,
|
|
|
118 |
sulhon tyhjin tulleheksi,
|
|
|
119 |
oron jouten juosneheksi?
|
|
|
120 |
Eipä sulho tyhjin tullut,
|
|
|
121 |
ei oronen jouten juosnut:
|
|
|
122 |
on mitä oron veteä,
|
|
|
123 |
liinaharjan liikutella!
|
|
|
124 |
Hiessäpä hyvä hevonen,
|
|
|
125 |
vaahessa valittu varsa
|
|
|
126 |
tuvun tänne tuotuansa,
|
|
|
127 |
verevän ve'ettyänsä.
|
|
|
128 |
"Nouse nyt korjasta, korea,
|
|
|
129 |
hyvä lahja, laitiosta!
|
|
|
130 |
Nouse ilman nostamatta,
|
|
|
131 |
ylene ylentämättä,
|
|
|
132 |
jos on nuori nostajasi,
|
|
|
133 |
ylpeä ylentäjäsi!
|
|
|
134 |
"Korjasta kohottuasi,
|
|
|
135 |
reen perästä päästyäsi
|
|
|
136 |
astu tietä temminkäistä,
|
|
|
137 |
maata maksankarvallista,
|
|
|
138 |
sikojen silittämäistä,
|
|
|
139 |
porsahien polkemaista,
|
|
|
140 |
lampahan latsottamaista,
|
|
|
141 |
hevon harjan hieromaista!
|
|
|
142 |
"Astu hanhen askelilla,
|
|
|
143 |
taputa tavin jaloilla
|
|
|
144 |
näitä pestyjä
|
|
|
145 |
pihoja, tasaisia tanteria,
|
|
|
146 |
apen saamia pihoja,
|
|
|
147 |
anopin asettamia,
|
|
|
148 |
veljen veistopenkeriä,
|
|
|
149 |
sisaren siniketoja!
|
|
|
150 |
Pole jalka portahalle,
|
|
|
151 |
siirrä sintsin siltaselle,
|
|
|
152 |
astu sintsiä simaista;
|
|
|
153 |
siitä siirräite sisähän,
|
|
|
154 |
alle kuulun kurkihirren,
|
|
|
155 |
alle kaunihin katoksen!
|
|
|
156 |
"Jo täällä tämänki talven,
|
|
|
157 |
jopa mennehen kesosen
|
|
|
158 |
silta soitti sorsanluinen
|
|
|
159 |
sillallista seisojaista,
|
|
|
160 |
laki kultainen kumisi
|
|
|
161 |
laen alla astujaista,
|
|
|
162 |
ikkunat iloittelihe
|
|
|
163 |
ikkunaisten istujaista.
|
|
|
164 |
"Jo täällä tämänki talven,
|
|
|
165 |
jopa mennehen kesosen
|
|
|
166 |
kääkäset käkertelihe
|
|
|
167 |
sormuskättä sulkijaista,
|
|
|
168 |
kynnykset kykertelihe
|
|
|
169 |
hienohelman hempujaista,
|
|
|
170 |
ovet aina aukieli
|
|
|
171 |
ovellista aukojaista.
|
|
|
172 |
"Jo täällä tämänki talven,
|
|
|
173 |
jopa mennehen kesosen
|
|
|
174 |
perin pirtti pyörähteli
|
|
|
175 |
pirtillistä pyyhkijäistä,
|
|
|
176 |
sintsinen sijoittelihe
|
|
|
177 |
sintsillistä siivojaista,
|
|
|
178 |
vajaset vasertelihe
|
|
|
179 |
vajallista vastakättä.
|
|
|
180 |
"Jo täällä tämänki talven,
|
|
|
181 |
jopa mennehen kesosen
|
|
|
182 |
piha piilten kääntelihe
|
|
|
183 |
lastun pitkän poimijaista,
|
|
|
184 |
aittaset alentelihe
|
|
|
185 |
aitallista astujaista,
|
|
|
186 |
orret notkui, parret painui
|
|
|
187 |
nuoren vaimon vaattehia.
|
|
|
188 |
"Jo täällä tämänki talven,
|
|
|
189 |
jopa mennehen kesosen
|
|
|
190 |
kujaset kukertelihe
|
|
|
191 |
kujallista kulkijaista,
|
|
|
192 |
lääväset lähentelihe
|
|
|
193 |
läävällistä läänijäistä,
|
|
|
194 |
tanhuaiset taantelihe
|
|
|
195 |
tanhuallista tavia.
|
|
|
196 |
"Jo täällä tämänki päivän,
|
|
|
197 |
jopa päivän eilisenki
|
|
|
198 |
aioin ammoi aikalehmä
|
|
|
199 |
aamuvihkon antajaista,
|
|
|
200 |
hevoisvarsa hirnakoitsi
|
|
|
201 |
heinävihkon heittäjäistä,
|
|
|
202 |
kaikerti kevätkaritsa
|
|
|
203 |
palasen parantajaista.
|
|
|
204 |
"Jo täällä tämänki päivän,
|
|
|
205 |
jopa päivän eilisenki
|
|
|
206 |
vanhat istui ikkunoissa,
|
|
|
207 |
lapset raittoi rantasilla,
|
|
|
208 |
naiset seisoi seinuksilla,
|
|
|
209 |
pojat porstuan ovilla
|
|
|
210 |
nuoren vaimon varronnassa,
|
|
|
211 |
morsiamen vuotannassa.
|
|
|
212 |
"Terve nyt, piha täysinesi,
|
|
|
213 |
ulkoinen urohinesi,
|
|
|
214 |
terve, vaja täysinesi,
|
|
|
215 |
vaja vierahaisinesi,
|
|
|
216 |
terve, sintsi täysinesi,
|
|
|
217 |
tuohikatto kansoinesi,
|
|
|
218 |
terve, pirtti täysinesi,
|
|
|
219 |
satalauta lapsinesi,
|
|
|
220 |
terve, kuu, terve, kuningas,
|
|
|
221 |
terve nuori nuoekansa!
|
|
|
222 |
Ei ole tässä ennen ollut,
|
|
|
223 |
eipä ennen eikä eilen
|
|
|
224 |
tämän joukon juoleutta,
|
|
|
225 |
tämän kansan kauneutta.
|
|
|
226 |
"Sulho, viljon veljyeni!
|
|
|
227 |
Pura pois punaiset paikat,
|
|
|
228 |
sivalluta silkkiverhot!
|
|
|
229 |
Näytä tuota näätäistäsi,
|
|
|
230 |
viisin vuosin käytyäsi,
|
|
|
231 |
kaheksin katseltuasi!
|
|
|
232 |
"Tokko toit, kenen käkesit?
|
|
|
233 |
Käkesit käkösen tuoa,
|
|
|
234 |
maalta valkean valita,
|
|
|
235 |
vesiltä verevän saa'a.
|
|
|
236 |
"Jo tuon näen kyselemättä,
|
|
|
237 |
arvoan anelematta:
|
|
|
238 |
toit käkösen tullessasi,
|
|
|
239 |
sinisotkan suojassasi,
|
|
|
240 |
vihannimman virven latvan
|
|
|
241 |
vihannasta virviköstä,
|
|
|
242 |
tuorehimman tuomen lehvän
|
|
|
243 |
tuorehesta tuomikosta."
|
|
|
244 |
Olipa lapsi lattialla.
|
|
|
245 |
Lausui lapsi lattialta:
|
|
|
246 |
"Voi veikko, mitä vetelet!
|
|
|
247 |
Tervaskannon kauneutta,
|
|
|
248 |
tervapuolikon pituutta,
|
|
|
249 |
kerinkannan korkeutta!
|
|
|
250 |
"Kutti, kutti, sulho rukka!
|
|
|
251 |
Tuota toivotit ikäsi,
|
|
|
252 |
sanoit saavasi sataisen,
|
|
|
253 |
tuovasi tuhannen neien.
|
|
|
254 |
Jo saitki hyvän sataisen:
|
|
|
255 |
- tuon tuhannen tuppeloisen!
|
|
|
256 |
Sait kuin suolta suovariksen,
|
|
|
257 |
aialta ajoharakan,
|
|
|
258 |
pellolta pelotuslinnun,
|
|
|
259 |
mustan linnun mullokselta!
|
|
|
260 |
"Mitä lie ikänsä tehnyt,
|
|
|
261 |
kuta mennehen kesosen,
|
|
|
262 |
kun ei kinnasta kutonut,
|
|
|
263 |
saanut sukkoa su'unki?
|
|
|
264 |
Tyhjänä tuli tupahan,
|
|
|
265 |
annitoinna appelahan:
|
|
|
266 |
hiiret kopsassa kopasi,
|
|
|
267 |
hörppäkorvat lippahassa!"
|
|
|
268 |
Lokka, luopuisa emäntä,
|
|
|
269 |
Kalevatar, vaimo kaunis,
|
|
|
270 |
kuuli kummaisen tarinan.
|
|
|
271 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
272 |
"Mitä lausuit, lapsi kurja,
|
|
|
273 |
kuta, kunnotoin, latelit?
|
|
|
274 |
Muista kummat kuulukohon,
|
|
|
275 |
häväistykset häälyköhön,
|
|
|
276 |
eipä tästä neitosesta,
|
|
|
277 |
ei tämän talon väestä!
|
|
|
278 |
"Jo sanoit pahan sanasen,
|
|
|
279 |
sanan kehnon kertaelit
|
|
|
280 |
suusta yötisen vasikan,
|
|
|
281 |
päästä pennun päiväkunnan!
|
|
|
282 |
Hyvän on sulho neien saanut,
|
|
|
283 |
tuonut maalta maan parahan:
|
|
|
284 |
on kuin puola puolikypsi,
|
|
|
285 |
kuin on mansikka mäellä,
|
|
|
286 |
tahi kuin käkönen puussa,
|
|
|
287 |
pieni lintu pihlajassa,
|
|
|
288 |
koivussa koreasulka,
|
|
|
289 |
valorinta vaahteressa.
|
|
|
290 |
"Oisi ei saanut Saksastana,
|
|
|
291 |
tavannut Viron takoa
|
|
|
292 |
tämän neitosen soreutta,
|
|
|
293 |
tämän allin armautta,
|
|
|
294 |
tämän kasvon kauneutta,
|
|
|
295 |
tämän muo'on muhkeutta,
|
|
|
296 |
käsivarren valkeutta,
|
|
|
297 |
kaulan hoikan kaarevuutta.
|
|
|
298 |
"Eikä neiti tyhjin tullut:
|
|
|
299 |
oli turkit tuotavana,
|
|
|
300 |
vaipat vasta saatavana
|
|
|
301 |
ja verat ve'ettävänä.
|
|
|
302 |
"Paljo on tällä neitosella
|
|
|
303 |
oman värttinän väkeä,
|
|
|
304 |
oman kehrän kiertämätä,
|
|
|
305 |
oman hyppisen hyveä,
|
|
|
306 |
vaattehia valkehia,
|
|
|
307 |
talvisotkun suorimia,
|
|
|
308 |
kevätpäivän valkomia,
|
|
|
309 |
kesäkuien kuivomia:
|
|
|
310 |
hyvät hurstit huilahukset,
|
|
|
311 |
päänalaiset pällähykset,
|
|
|
312 |
sivallukset silkkihuivit,
|
|
|
313 |
vilahukset villavaipat.
|
|
|
314 |
"Hyvä mutso, kaunis mutso,
|
|
|
315 |
mutso valkeanverevä!
|
|
|
316 |
Hyvinpä ko'issa kuuluit,
|
|
|
317 |
tyttönä ison ko'issa;
|
|
|
318 |
hyvin kuulu kuun ikäsi
|
|
|
319 |
miniänä miehelässä!
|
|
|
320 |
"Elä huolelle rupea,
|
|
|
321 |
elä huoli huolehtia!
|
|
|
322 |
Ei sinua suolle viety,
|
|
|
323 |
ojavarrelle otettu:
|
|
|
324 |
viety on viljamättähältä,
|
|
|
325 |
viety vielä viljemmälle,
|
|
|
326 |
otettu oluttuvilta,
|
|
|
327 |
oluemmille otettu.
|
|
|
328 |
"Hyvä neito, kaunis mutso!
|
|
|
329 |
Tuotapa kysyn sinulta:
|
|
|
330 |
näitkö tänne tullessasi
|
|
|
331 |
kekoja keräperiä,
|
|
|
332 |
näsäpäitä närttehiä?
|
|
|
333 |
Ne kaikki tämän talosen,
|
|
|
334 |
tämän sulhon kyntämiä,
|
|
|
335 |
kyntämiä, kylvämiä.
|
|
|
336 |
"Neitokainen, nuorukainen!
|
|
|
337 |
Tuota nyt sanon sinulle:
|
|
|
338 |
kun tunsit talohon tulla,
|
|
|
339 |
niin tunne talossa olla!
|
|
|
340 |
Hyvä tääll' on mutson olla,
|
|
|
341 |
kaunis kasvoa miniän,
|
|
|
342 |
piossasi piimäpytty,
|
|
|
343 |
voivatinen vallassasi.
|
|
|
344 |
"Hyvä täss' on neien olla,
|
|
|
345 |
kaunis kasvoa kanasen.
|
|
|
346 |
Täss' on laajat saunan lauat
|
|
|
347 |
ja leveät pirtin lautsat,
|
|
|
348 |
isännät isosi verrat,
|
|
|
349 |
emännät emosi verrat,
|
|
|
350 |
pojat onpi veikon verrat,
|
|
|
351 |
tyttäret sisaren verrat.
|
|
|
352 |
"Kun sinun himo tulevi,
|
|
|
353 |
noita mielesi tekevi
|
|
|
354 |
ison saamia kaloja,
|
|
|
355 |
veljen pyitä pyytämiä,
|
|
|
356 |
niin elä kysy ky'yltä
|
|
|
357 |
eläkä ano apelta!
|
|
|
358 |
Kysy suorin sulholtasi,
|
|
|
359 |
toimittele tuojaltasi!
|
|
|
360 |
Ei ole sitä metsässä
|
|
|
361 |
jalan neljän juoksijata
|
|
|
362 |
eikä ilman lintusia,
|
|
|
363 |
kahen siiven siukovia,
|
|
|
364 |
ei vielä ve'essäkänä
|
|
|
365 |
kalaparvea parasta,
|
|
|
366 |
kuta sinun ei saaja saane,
|
|
|
367 |
saaja saane, tuoja tuone.
|
|
|
368 |
"Hyvä täss' on neien olla,
|
|
|
369 |
kaunis kasvoa kanasen.
|
|
|
370 |
Ei ole kiirettä kivelle
|
|
|
371 |
eikä huolta huhmarelle:
|
|
|
372 |
vesi tässä vehnät jauhoi,
|
|
|
373 |
koski kuohutti rukihit,
|
|
|
374 |
aalto astiat pesevi,
|
|
|
375 |
meren vaahti valkaisevi.
|
|
|
376 |
"Ohoh kullaista kyläistä,
|
|
|
377 |
maan parasta paikaistani!
|
|
|
378 |
Nurmet alla, pellot päällä,
|
|
|
379 |
keskellä kylä välillä;
|
|
|
380 |
kylän alla armas ranta,
|
|
|
381 |
rannassa rakas vetonen:
|
|
|
382 |
se sopivi sorsan uia,
|
|
|
383 |
vesilinnun vieretellä."
|
|
|
384 |
Siitä joukko juotettihin,
|
|
|
385 |
syötettihin, juotettihin
|
|
|
386 |
liioilla lihamuruilla,
|
|
|
387 |
kaunihilla kakkaroilla,
|
|
|
388 |
olu'illa ohraisilla,
|
|
|
389 |
viertehillä vehnäisillä.
|
|
|
390 |
Olipa kystä kyllin syöä,
|
|
|
391 |
kyllin syöä, kyllin juoa
|
|
|
392 |
punaisissa purtiloissa,
|
|
|
393 |
kaunoisissa kaukaloissa:
|
|
|
394 |
pirotella piirahia,
|
|
|
395 |
murotella voimuruja,
|
|
|
396 |
sirotella siikasia,
|
|
|
397 |
lohkota lohikaloja
|
|
|
398 |
veitsellä hope'isella,
|
|
|
399 |
kuraksella kultaisella.
|
|
|
400 |
Olut juoksi ostamatoin,
|
|
|
401 |
mesi markoin maksamatoin,
|
|
|
402 |
oluoinen orren päästä,
|
|
|
403 |
sima vaarnojen sisästä,
|
|
|
404 |
olut huulten huuhtimeksi,
|
|
|
405 |
mesi mielten kääntimeksi.
|
|
|
406 |
Kukapa tuossa kukkujaksi,
|
|
|
407 |
lailliseksi laulajaksi?
|
|
|
408 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
409 |
laulaja iän-ikuinen,
|
|
|
410 |
itse laululle rupesi,
|
|
|
411 |
töille virtten työntelihe.
|
|
|
412 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
413 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
414 |
"Veli kullat, veitoseni,
|
|
|
415 |
suulliset sanalliseni,
|
|
|
416 |
kielelliset kumppalini!
|
|
|
417 |
Kuulkottenpa, kuin sanelen!
|
|
|
418 |
Harvoin on hanhet suutasusten,
|
|
|
419 |
sisarukset silmätysten,
|
|
|
420 |
harvoin veikot vieretysten,
|
|
|
421 |
emon lapset laiatusten
|
|
|
422 |
näillä raukoilla rajoilla,
|
|
|
423 |
poloisilla Pohjan mailla.
|
|
|
424 |
"Niin joko laululle lähemme,
|
|
|
425 |
töille virtten työnteleimme?
|
|
|
426 |
Laulanta runoilla töitä,
|
|
|
427 |
kukunta kevätkäellä,
|
|
|
428 |
painanta sinettärillä,
|
|
|
429 |
kuonta kankahattarilla.
|
|
|
430 |
"Laulavat Lapinki lapset,
|
|
|
431 |
heinäkengät heittelevät
|
|
|
432 |
hirven harvoilta lihoilta,
|
|
|
433 |
peuran pienen pallehilta;
|
|
|
434 |
niin miks' en minäki laula,
|
|
|
435 |
miks' ei laula meiän lapset
|
|
|
436 |
ruoalta rukihiselta,
|
|
|
437 |
suulta suurukselliselta?
|
|
|
438 |
"Laulavat Lapinki lapset,
|
|
|
439 |
heläjävät heinäkengät
|
|
|
440 |
vesimaljan juotuansa,
|
|
|
441 |
petäjäisen purtuansa;
|
|
|
442 |
niin miks' en minäki laula,
|
|
|
443 |
miks' ei laula meiän lapset
|
|
|
444 |
juomilta jyvällisiltä,
|
|
|
445 |
olu'ilta ohraisilta?
|
|
|
446 |
"Laulavat Lapinki lapset,
|
|
|
447 |
heläjävät heinäkengät
|
|
|
448 |
nokisilta nuotioilta,
|
|
|
449 |
hiilisiltä hiertimiltä;
|
|
|
450 |
niin miks' en minäki laula,
|
|
|
451 |
miks' ei laula meiän lapset
|
|
|
452 |
alta kuulun kurkihirren,
|
|
|
453 |
alta kaunihin katoksen?
|
|
|
454 |
"Hyväpä täss' on miesten olla,
|
|
|
455 |
armas naistenki asua
|
|
|
456 |
olutpuolikon povella,
|
|
|
457 |
mesitiinun tienohilla,
|
|
|
458 |
sivullamme siikasalmet,
|
|
|
459 |
luonamme lohiapajat,
|
|
|
460 |
joist' ei syöen syömät puutu,
|
|
|
461 |
juoen juomiset vähene.
|
|
|
462 |
"Hyväpä täss' on miesten olla,
|
|
|
463 |
armas naistenki elellä.
|
|
|
464 |
Ei tässä surulla syöä,
|
|
|
465 |
ei eletä huolen kanssa;
|
|
|
466 |
tässä syöähän surutta,
|
|
|
467 |
eletähän huoletoinna
|
|
|
468 |
iällä tämän isännän,
|
|
|
469 |
elinajalla emännän.
|
|
|
470 |
"Kumman tässä ensin kiitän,
|
|
|
471 |
isännänkö vai emännän?
|
|
|
472 |
Ainap' entiset urohot
|
|
|
473 |
ensin kiittivät isännän,
|
|
|
474 |
ku on suolta suojan saanut,
|
|
|
475 |
ko'in korvesta kokenut:
|
|
|
476 |
tyvin tuonut tyyskät männyt,
|
|
|
477 |
latvoin lansatut petäjät,
|
|
|
478 |
pannut paikalle hyvälle,
|
|
|
479 |
asettanut ankaralle
|
|
|
480 |
suuriksi sukutuviksi,
|
|
|
481 |
kaunihiksi kartanoiksi;
|
|
|
482 |
salvannut salosta seinät,
|
|
|
483 |
hirret hirmulta mäeltä,
|
|
|
484 |
ruotehet rome'ikolta,
|
|
|
485 |
malat marjakankahalta,
|
|
|
486 |
tuohet tuomivaaran päältä,
|
|
|
487 |
sammalet sulilta soilta.
|
|
|
488 |
"Tupa on tehty tesmällensä,
|
|
|
489 |
suoja pantu paikallensa.
|
|
|
490 |
Sata oli miestä salvaimella,
|
|
|
491 |
tuhat oli tuvan katolla
|
|
|
492 |
tehessä tätä tupoa,
|
|
|
493 |
laaittaissa lattiata.
|
|
|
494 |
"Jopa vaan tämän isännän
|
|
|
495 |
saaessa tätä tupoa
|
|
|
496 |
mont' on tukka tuulta nähnyt,
|
|
|
497 |
hivus säätä hirveätä.
|
|
|
498 |
Use'in hyvän isännän
|
|
|
499 |
jäänyt on kinnasta kivelle,
|
|
|
500 |
hattua havun selälle,
|
|
|
501 |
suohon sukkoa vajonnut.
|
|
|
502 |
"Use'in hyvä isäntä
|
|
|
503 |
aivan aika-huomenessa
|
|
|
504 |
ennen muien nousematta,
|
|
|
505 |
kyläkunnan kuulematta
|
|
|
506 |
nousnut on nuotiotulelta,
|
|
|
507 |
havannut havumajoilta,
|
|
|
508 |
havu päänsä harjaellut,
|
|
|
509 |
kaste pesnyt sirkut silmät.
|
|
|
510 |
"Siitäpä hyvä isäntä
|
|
|
511 |
saapi tuttua tupahan,
|
|
|
512 |
lautsantäyen laulajoita,
|
|
|
513 |
ikkunat iloitsijoita,
|
|
|
514 |
siltalauat lausujoita,
|
|
|
515 |
karsinat karehtijoita,
|
|
|
516 |
seinävieret seisojia,
|
|
|
517 |
aitovieret astujia,
|
|
|
518 |
pihat pitkin kulkijoita,
|
|
|
519 |
maat ristin matelijoita.
|
|
|
520 |
"Isännän esinnä kiitin,
|
|
|
521 |
siitä ehtoisen emännän
|
|
|
522 |
ruokien rakentamasta,
|
|
|
523 |
pitkän pöyän täyttämästä.
|
|
|
524 |
"Hänpä leipoi leivät paksut,
|
|
|
525 |
suuret talkkunat taputti
|
|
|
526 |
käpe'illä kämmenillä,
|
|
|
527 |
kyperillä kymmenillä;
|
|
|
528 |
nosti leivät leppeästi,
|
|
|
529 |
syötti vierahat välehen
|
|
|
530 |
liioilla sianlihoilla,
|
|
|
531 |
kohokuori-kokkaroilla
|
|
|
532 |
- terät vieri veitsistämme,
|
|
|
533 |
päät putosi puukoistamme
|
|
|
534 |
lohen päitä lohkoessa,
|
|
|
535 |
hauin päitä halkoessa.
|
|
|
536 |
"Use'in hyvä emäntä,
|
|
|
537 |
tuo tarkka taloinen vaimo,
|
|
|
538 |
kuullut on kukotta nousta,
|
|
|
539 |
kanan lapsetta karata
|
|
|
540 |
näitä häitä hankittaissa,
|
|
|
541 |
teoksia tehtäessä,
|
|
|
542 |
hiivoja rakettaessa,
|
|
|
543 |
olosia pantaessa.
|
|
|
544 |
"Hyvin on hyvä emäntä,
|
|
|
545 |
tuo tarkka taloinen vaimo,
|
|
|
546 |
osannut oluet panna,
|
|
|
547 |
makujuoman juoksutella
|
|
|
548 |
iuista imeltyneistä,
|
|
|
549 |
make'ista maltahista,
|
|
|
550 |
joit' ei puulla puuhaellut,
|
|
|
551 |
korennolla koukkaellut,
|
|
|
552 |
vaanpa kourilla kohenti,
|
|
|
553 |
käsivarsin käännytteli
|
|
|
554 |
saunassa savuttomassa,
|
|
|
555 |
la'aistuilla lautehilla.
|
|
|
556 |
"Eipä tuo hyvä emäntä,
|
|
|
557 |
tuo tarkka taloinen vaimo,
|
|
|
558 |
laske iskulle ituja,
|
|
|
559 |
päästä maalle maltahia;
|
|
|
560 |
käypi saunassa use'in
|
|
|
561 |
syänyöllä yksinänsä,
|
|
|
562 |
ei huoli susia surra,
|
|
|
563 |
pelätä metsän petoja.
|
|
|
564 |
"Jopa nyt emännän kiitin;
|
|
|
565 |
vuotas kiitän patvaskani!
|
|
|
566 |
Ken on pantu patvaskaksi,
|
|
|
567 |
ken otettu oppahaksi?
|
|
|
568 |
Kylän paras patvaskana,
|
|
|
569 |
kylän onni oppahana.
|
|
|
570 |
"Onpa meiän patvaskalla
|
|
|
571 |
päällä haahen haljakkainen;
|
|
|
572 |
se on kaita kainalosta,
|
|
|
573 |
soma suolien kohasta.
|
|
|
574 |
"Onpa meiän patvaskalla,
|
|
|
575 |
onpa kauhtana kapoinen:
|
|
|
576 |
helmat hietoa vetävi,
|
|
|
577 |
takapuolet tanteria.
|
|
|
578 |
"Vähän paitoa näkyvi,
|
|
|
579 |
pikkaraisen pilkottavi:
|
|
|
580 |
on kuin Kuuttaren kutoma,
|
|
|
581 |
tinarinnan riukuttama.
|
|
|
582 |
"Onpa meiän patvaskalla
|
|
|
583 |
vyöllä ussakka utuinen,
|
|
|
584 |
päivän tyttären kutoma,
|
|
|
585 |
kirjokynnen kirjoittama
|
|
|
586 |
ajalla tulettomalla,
|
|
|
587 |
tulen tietämättömällä.
|
|
|
588 |
"Onpa meiän patvaskalla
|
|
|
589 |
silkkiset sukat jalassa,
|
|
|
590 |
silkkiset sukan sitehet,
|
|
|
591 |
säteriset säärinauhat,
|
|
|
592 |
jotk' on kullalla ku'ottu,
|
|
|
593 |
hopealla huoliteltu.
|
|
|
594 |
"Onpa meiän patvaskalla
|
|
|
595 |
Saksan kengät kelvolliset,
|
|
|
596 |
kuni joutsenet joella,
|
|
|
597 |
vesiteiret vieremillä
|
|
|
598 |
tahi hanhuet havulla,
|
|
|
599 |
muuttolinnut murrikolla.
|
|
|
600 |
"Onpa meiän patvaskalla
|
|
|
601 |
kutrit kullansuortuvaiset,
|
|
|
602 |
parta kullanpalmikkoinen;
|
|
|
603 |
päässä pystyinen kypäri,
|
|
|
604 |
puhki pilvien puhuja,
|
|
|
605 |
läpi metsän läiköttäjä,
|
|
|
606 |
jot' ei saatane sataisin,
|
|
|
607 |
tuotane tuhansin markoin.
|
|
|
608 |
"Jo nyt kiitin patvaskani;
|
|
|
609 |
vuotas kiitän saajanaisen!
|
|
|
610 |
Mist' on saatu saajanainen,
|
|
|
611 |
kust' otettu onnellinen?
|
|
|
612 |
"Tuolt' on saatu saajanainen,
|
|
|
613 |
tuolt' otettu onnellinen
|
|
|
614 |
takoa Tanikan linnan,
|
|
|
615 |
uuen linnan ulkopuolta.
|
|
|
616 |
"Eipä vielä sieltäkänä,
|
|
|
617 |
ei perän pereäkänä!
|
|
|
618 |
Tuolt' on saatu saajanainen,
|
|
|
619 |
tuolt' otettu onnellinen
|
|
|
620 |
Vienan pääliltä vesiltä,
|
|
|
621 |
ulapoilta auke'ilta.
|
|
|
622 |
"Eipä vielä sieltäkänä,
|
|
|
623 |
ei perän pereäkänä!
|
|
|
624 |
Kasvoi maalla mansimarja,
|
|
|
625 |
punapuola kankahalla,
|
|
|
626 |
pellolla heleä heinä,
|
|
|
627 |
kukka kultainen aholla:
|
|
|
628 |
siit' on saatu saajanainen,
|
|
|
629 |
siit' otettu onnellinen.
|
|
|
630 |
"Saajanaisen suu somainen
|
|
|
631 |
kuni Suomen sukkulainen;
|
|
|
632 |
saajanaisen sirkut silmät
|
|
|
633 |
kuni tähet taivahalla;
|
|
|
634 |
saajanaisen kuulut kulmat
|
|
|
635 |
kuni kuu meren-ylinen.
|
|
|
636 |
"Onpa meiän saajanaisen
|
|
|
637 |
kaula kullankiehkuroissa,
|
|
|
638 |
pää kullanvipalehissa,
|
|
|
639 |
käet kullankäärilöissä,
|
|
|
640 |
sormet kullansormuksissa,
|
|
|
641 |
korvat kullanhelmilöissä,
|
|
|
642 |
kulmat kullansolmuloissa,
|
|
|
643 |
silmäripset simpsukoissa.
|
|
|
644 |
"Luulin kuun kumottavaksi,
|
|
|
645 |
kuu kumotti kultasolki;
|
|
|
646 |
luulin päivän paistavaksi,
|
|
|
647 |
kun sen paistoi paian kaulus;
|
|
|
648 |
luulin laivan läikkyväksi,
|
|
|
649 |
kun sen läikkyi lakki päässä.
|
|
|
650 |
"Jopa kiitin saajanaisen;
|
|
|
651 |
annas katson kaiken kansan,
|
|
|
652 |
onko kansa kaunihina,
|
|
|
653 |
väki vanha vänkeänä
|
|
|
654 |
sekä nuoriso somana,
|
|
|
655 |
koko joukko juoleana!
|
|
|
656 |
"Jopa katsoin kaiken kansan,
|
|
|
657 |
ehkä tiesin ennoltaki:
|
|
|
658 |
eip' ole tässä ennen ollut
|
|
|
659 |
eikä varsin vasta liene
|
|
|
660 |
tämän joukon juoleutta,
|
|
|
661 |
tämän kansan kauneutta,
|
|
|
662 |
väen vanhan vänkeyttä,
|
|
|
663 |
väen nuorison somuutta.
|
|
|
664 |
Kaikk' on kansa haljakassa
|
|
|
665 |
kuni metsä huutehessa:
|
|
|
666 |
alta on kuin aamurusko,
|
|
|
667 |
päältä on kuin päivänkoite.
|
|
|
668 |
"Huokeat oli hopeat,
|
|
|
669 |
löyhät kullat kutsuloilla,
|
|
|
670 |
rahataskut tanterilla,
|
|
|
671 |
rahakukkarot kujilla
|
|
|
672 |
näillä kutsuvierahilla
|
|
|
673 |
kutsuloille kunniaksi."
|
|
|
674 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
675 |
virren ponsi polvu'inen,
|
|
|
676 |
siitä siirtihe rekehen,
|
|
|
677 |
lähtevi kohin kotia;
|
|
|
678 |
laulelevi virsissänsä,
|
|
|
679 |
laulelevi, taitelevi.
|
|
|
680 |
Lauloi virren, lauloi toisen
|
|
|
681 |
- virrelläpä kolmannella
|
|
|
682 |
kilahti jalas kivehen,
|
|
|
683 |
tarttui kapla kannon päähän:
|
|
|
684 |
rikkoihe reki runolta,
|
|
|
685 |
jalas taittui laulajalta,
|
|
|
686 |
kapla poikki paukahutti,
|
|
|
687 |
laiat irti loskahutti.
|
|
|
688 |
Sanoi vanha Väinämöinen,
|
|
|
689 |
itse virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
690 |
"Onko tässä nuorisossa,
|
|
|
691 |
kansassa kasuavassa,
|
|
|
692 |
vaiko tässä vanhalassa,
|
|
|
693 |
väessä vähenevässä,
|
|
|
694 |
kenpä Tuonelle kävisi,
|
|
|
695 |
lähtisi Manan majoille,
|
|
|
696 |
toisi Tuonelta orasen,
|
|
|
697 |
vääntiän Manan väeltä
|
|
|
698 |
reki uusi laatiani,
|
|
|
699 |
korjanen kohentoani?"
|
|
|
700 |
Sekä nuoremmat sanovi,
|
|
|
701 |
jotta vanhat vastoavi:
|
|
|
702 |
"Ei ole tässä nuorisossa
|
|
|
703 |
eikä varsin vanhastossa,
|
|
|
704 |
koko suuressa su'ussa
|
|
|
705 |
niin urosta urheata,
|
|
|
706 |
jotta Tuonelle menisi,
|
|
|
707 |
lähtisi Manan majoille,
|
|
|
708 |
toisi Tuonelta orasen,
|
|
|
709 |
vääntiän Manan majoilta
|
|
|
710 |
reki uusi laatiasi,
|
|
|
711 |
korjanen kohentoasi."
|
|
|
712 |
Silloin vanha Väinämöinen,
|
|
|
713 |
laulaja iän-ikuinen,
|
|
|
714 |
läksi toiste Tuonelahan,
|
|
|
715 |
matkasi Manan majoille.
|
|
|
716 |
Toi orasen Tuonelasta,
|
|
|
717 |
vääntiän Manan majoilta.
|
|
|
718 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
719 |
laulavi salon sinisen,
|
|
|
720 |
salohon tasaisen tammen
|
|
|
721 |
sekä pihlajan pätevän;
|
|
|
722 |
ne kohenti korjaksensa,
|
|
|
723 |
painalti jalaksiksensa,
|
|
|
724 |
niistä katsoi kaplaksia
|
|
|
725 |
sekä väänti vempeleitä:
|
|
|
726 |
sai korjan kohennetuksi,
|
|
|
727 |
re'en uuen laaituksi.
|
|
|
728 |
Pisti varsan valjahisin,
|
|
|
729 |
ruskean re'en etehen,
|
|
|
730 |
itse istuihe rekehen,
|
|
|
731 |
laskettihe laitiohon.
|
|
|
732 |
Vitsattaki virkku juoksi,
|
|
|
733 |
helmin lyömättä hevonen
|
|
|
734 |
entisille appehille,
|
|
|
735 |
taanoisille suuruksille;
|
|
|
736 |
saattoi vanhan Väinämöisen,
|
|
|
737 |
laulajan iän-ikuisen,
|
|
|
738 |
oman uksen aukomille,
|
|
|
739 |
oman kynnyksen etehen.
|
|
|
| |
|