| |
Neljäsneljättä runo
|
|
|
|
2 |
Kullero, Kalervon poika,
|
|
|
|
3 |
sinisukka äijön lapsi,
|
|
|
|
4 |
hivus keltainen, korea,
|
|
|
|
5 |
kengän kauto kaunokainen,
|
|
|
|
6 |
itse läksi astumahan
|
|
|
|
7 |
luota seppo Ilmarisen,
|
|
|
|
8 |
ennenkuin isäntä saisi
|
|
|
|
9 |
naisen kuolon korvihinsa,
|
|
|
|
10 |
painuisi pahoille mielin,
|
|
|
|
11 |
tapahtuisi tappelohon.
|
|
|
|
12 |
Läksi soitellen seposta,
|
|
|
|
13 |
ilon lyöen Ilman mailta,
|
|
|
|
14 |
kullervoiten kankahalla,
|
|
|
|
15 |
patakoitellen palolla:
|
|
|
|
16 |
suo sorahti, maa järähti,
|
|
|
|
17 |
kangas vastahan kajahti
|
|
|
|
18 |
Kullervoisen soitantoa,
|
|
|
|
19 |
ilkeän ilonpitoa.
|
|
|
|
20 |
Kuului se sepon pajahan.
|
|
|
|
21 |
Seppo seisottui pajassa,
|
|
|
|
22 |
sai kujalle kuulemahan,
|
|
|
|
23 |
kartanolle katsomahan,
|
|
|
|
24 |
mikä soitanta salolla,
|
|
|
|
25 |
kullervointa kankahalla.
|
|
|
|
26 |
Jo näki toet totiset,
|
|
|
|
27 |
valehettomat, vakaiset:
|
|
|
|
28 |
näki naisen nukkunehen,
|
|
|
|
29 |
kaunoisensa kaatunehen,
|
|
|
|
30 |
kaatunehen kartanolle,
|
|
|
|
31 |
kellistynehen keolle.
|
|
|
|
32 |
Siihen seppo seisottihe
|
|
|
|
33 |
syämellä synkeällä.
|
|
|
|
34 |
Puuttui yöksi itkemähän,
|
|
|
|
35 |
viikoksi vetistämähän.
|
|
|
|
36 |
Mieli ei tervoa parempi,
|
|
|
|
37 |
syän ei syttä valkeampi.
|
|
|
|
38 |
Itse Kullervo käveli,
|
|
|
|
39 |
astui eelle jonnekunne,
|
|
|
|
40 |
päivän korpia kovia,
|
|
|
|
41 |
hiien hirsikankahia.
|
|
|
|
42 |
Illan tullen, yön pimeten
|
|
|
|
43 |
päätyi maahan mättähälle.
|
|
|
|
44 |
Siinä istuvi isotoin,
|
|
|
|
45 |
armotoin ajattelevi:
|
|
|
|
46 |
"Mikä lie minunki luonut,
|
|
|
|
47 |
kuka kurjaisen kuvannut
|
|
|
|
48 |
kuuksi päiväksi kululle,
|
|
|
|
49 |
iäkseni ilman alle?
|
|
|
|
50 |
"Kotihinsa muut menevät,
|
|
|
|
51 |
majoillensa matkoavat:
|
|
|
|
52 |
mull' on korvessa kotini,
|
|
|
|
53 |
kankahalla kartanoni,
|
|
|
|
54 |
tuulessa tulisijani,
|
|
|
|
55 |
satehessa saunan löyly.
|
|
|
|
56 |
"Ellöspä, hyvä Jumala,
|
|
|
|
57 |
elkösi sinä ikänä
|
|
|
|
58 |
luoko lasta luonnotointa
|
|
|
|
59 |
eikä aivan armotointa,
|
|
|
|
60 |
isotointa alle ilman,
|
|
|
|
61 |
emotointa ensinkänä,
|
|
|
|
62 |
niinkuin loit minun, Jumala,
|
|
|
|
63 |
minun kurjaisen kuvasit,
|
|
|
|
64 |
loit kuin lokkien sekahan,
|
|
|
|
65 |
karille meren kajavan!
|
|
|
|
66 |
Päivä pääskyille tulevi,
|
|
|
|
67 |
varpusille valkenevi,
|
|
|
|
68 |
ilo ilman lintusille;
|
|
|
|
69 |
ei minulle milloinkana,
|
|
|
|
70 |
tule ei päivä polvenensa,
|
|
|
|
71 |
ei ilo sinä ikänä!
|
|
|
|
72 |
"En tieä tekijätäni
|
|
|
|
73 |
enkä tunne tuojoani.
|
|
|
|
74 |
Liekö telkkä tielle tehnyt,
|
|
|
|
75 |
sorsa suolle suorittanut,
|
|
|
|
76 |
tavi rannalle takonut,
|
|
|
|
77 |
koskelo kiven kolohon?
|
|
|
|
78 |
"Piennä jäin minä isosta,
|
|
|
|
79 |
matalana maammostani.
|
|
|
|
80 |
Iso kuoli, äiti kuoli,
|
|
|
|
81 |
kuoli muu sukuni suuri;
|
|
|
|
82 |
jätti mulle jäiset kengät,
|
|
|
|
83 |
sukat uhkuiset unohti;
|
|
|
|
84 |
jätti jäisille jälille,
|
|
|
|
85 |
pyöriville portahille,
|
|
|
|
86 |
joka suohon sortumahan,
|
|
|
|
87 |
likahan litistymähän...
|
|
|
|
88 |
Vaan en nyt iällä tällä,
|
|
|
|
89 |
en mä vielä jouakana
|
|
|
|
90 |
soille sotkuportahiksi,
|
|
|
|
91 |
silloiksi likasijoille.
|
|
|
|
92 |
Enkä sinnes suohon sorru,
|
|
|
|
93 |
kunnes kannan kahta kättä,
|
|
|
|
94 |
viittä sormea viritän,
|
|
|
|
95 |
kynttä kymmentä ylennän."
|
|
|
|
96 |
Jopa juohtui mielehensä,
|
|
|
|
97 |
puuttui aivohon ajatus
|
|
|
|
98 |
käyä Untamon kylähän,
|
|
|
|
99 |
kostoa isonsa kohlut,
|
|
|
|
100 |
ison kohlut, maammon mahlat,
|
|
|
|
101 |
itsensä pahoin-piännät.
|
|
|
|
102 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
103 |
"Vuota, vuota, Untamoinen,
|
|
|
|
104 |
maltapa, sukuni surma!
|
|
|
|
105 |
Kun tulen minä sotahan,
|
|
|
|
106 |
tokko saan tuvat tuhaksi,
|
|
|
|
107 |
kartanot kekälehiksi?"
|
|
|
|
108 |
Tuli akka vastahansa,
|
|
|
|
109 |
siniviitta viian eukko.
|
|
|
|
110 |
Hänpä tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
|
111 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
112 |
"Kunne läksit, Kullervoinen,
|
|
|
|
113 |
kaaloat, Kalervon poika?"
|
|
|
|
114 |
Kullervo, Kalervon poika,
|
|
|
|
115 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
116 |
"Juohtui mielehen minulle,
|
|
|
|
117 |
puuttui aivohon ajatus
|
|
|
|
118 |
mennä tuonne toisialle,
|
|
|
|
119 |
käyä Untamon kylähän,
|
|
|
|
120 |
kostoa sukuni surma,
|
|
|
|
121 |
ison kohlut, maammon mahlat,
|
|
|
|
122 |
polttoa tuvat tuhaksi,
|
|
|
|
123 |
kypeniksi kyyetellä."
|
|
|
|
124 |
Akka tuo sanoiksi virkki,
|
|
|
|
125 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
126 |
"Ei ole surmattu sukusi,
|
|
|
|
127 |
viel' ei kaatunut Kalervo.
|
|
|
|
128 |
On sulla iso elossa,
|
|
|
|
129 |
maammo maille tervehenä."
|
|
|
|
130 |
"Oi on armas akkaseni!
|
|
|
|
131 |
Sano, armas akkaseni:
|
|
|
|
132 |
missäpä minun isoni,
|
|
|
|
133 |
kussa kaunis kantajani?"
|
|
|
|
134 |
"Tuollapa sinun isosi,
|
|
|
|
135 |
tuolla kaunis kantajasi
|
|
|
|
136 |
Lapin laajalla rajalla,
|
|
|
|
137 |
kalalammin laitehella."
|
|
|
|
138 |
"Oi on armas akkaseni!
|
|
|
|
139 |
Sano, armas akkaseni:
|
|
|
|
140 |
mitenkä mä sinne pääsnen,
|
|
|
|
141 |
kuten kulkea osannen?"
|
|
|
|
142 |
"Hyvä on sinne päästäksesi,
|
|
|
|
143 |
ouonkin osataksesi,
|
|
|
|
144 |
korven kolkka käyäksesi,
|
|
|
|
145 |
joen ranta juostaksesi.
|
|
|
|
146 |
Astut päivän, tuosta toisen,
|
|
|
|
147 |
astut kohta kolmannenki,
|
|
|
|
148 |
kulet kohti luotehesen.
|
|
|
|
149 |
Vaara vastahan tulevi:
|
|
|
|
150 |
sie astu alatse vaaran,
|
|
|
|
151 |
käy vaaran vasenta puolta!
|
|
|
|
152 |
Tuostapa joki tulevi
|
|
|
|
153 |
oikealle puolellesi:
|
|
|
|
154 |
käy sitä joen sivua
|
|
|
|
155 |
kolmen kosken kuohumitse!
|
|
|
|
156 |
Tulet niemen tutkaimehen,
|
|
|
|
157 |
pääyt päähän pitkän kaiskun;
|
|
|
|
158 |
tupa on niemen tutkaimessa,
|
|
|
|
159 |
kalasauna kaiskun päässä:
|
|
|
|
160 |
siinäpä iso elävi,
|
|
|
|
161 |
siinä kaunis kantajasi,
|
|
|
|
162 |
siinäpä sisaresiki,
|
|
|
|
163 |
kaksi kaunista tytärtä."
|
|
|
|
164 |
Kullervo, Kalervon poika,
|
|
|
|
165 |
läksi tuosta astumahan.
|
|
|
|
166 |
Astui päivän, tuosta toisen,
|
|
|
|
167 |
astui kohta kolmannenki,
|
|
|
|
168 |
kulki kohti luotehesen.
|
|
|
|
169 |
Tuli vaara vastahansa:
|
|
|
|
170 |
hän astui alaisin puolin,
|
|
|
|
171 |
vaaran lievettä vasenta.
|
|
|
|
172 |
Joutuvi joelle tuosta:
|
|
|
|
173 |
astuvi joen sivua,
|
|
|
|
174 |
jokivarrutta vasenta.
|
|
|
|
175 |
Kulki kolmen kosken kautta,
|
|
|
|
176 |
tuli niemen tutkaimehen,
|
|
|
|
177 |
päätyi päähän pitkän niemen:
|
|
|
|
178 |
tupa oli niemen tutkaimessa,
|
|
|
|
179 |
kalasauna kaiskun päässä.
|
|
|
|
180 |
Meni hän tupahan tuosta
|
|
|
|
181 |
- eipä tunneta tuvassa:
|
|
|
|
182 |
"Mistä vieras veen takoa,
|
|
|
|
183 |
kusta kulkijain kotoisin?"
|
|
|
|
184 |
"Etkö tunne poikoasi,
|
|
|
|
185 |
tunne et lastasi omoa,
|
|
|
|
186 |
jonka Untamon urohot
|
|
|
|
187 |
veivät kanssansa kotihin
|
|
|
|
188 |
ison vaaksan varrellisna,
|
|
|
|
189 |
emon värttinän pituisna?"
|
|
|
|
190 |
Emo ennätti sanoa,
|
|
|
|
191 |
vaimo vanha lausuella:
|
|
|
|
192 |
"Ohoh poikani poloinen,
|
|
|
|
193 |
ohoh kurja kullansolki!
|
|
|
|
194 |
Ettäpäs elävin silmin
|
|
|
|
195 |
näitä maita matkaelet,
|
|
|
|
196 |
kun jo itkin kuolleheksi,
|
|
|
|
197 |
jo kauan kaonneheksi!
|
|
|
|
198 |
"Kaks' oli poikoa minulla,
|
|
|
|
199 |
kaksi kaunista tytärtä.
|
|
|
|
200 |
Niist' oli osattomalta
|
|
|
|
201 |
kaksi vanhinta kaonnut:
|
|
|
|
202 |
poika suurehen sotahan,
|
|
|
|
203 |
tyttö tietämättömihin.
|
|
|
|
204 |
Poikani tuli takaisin,
|
|
|
|
205 |
eipä tyttö tullekana."
|
|
|
|
206 |
Kullervo, Kalervon poika,
|
|
|
|
207 |
itse ennätti kysyä:
|
|
|
|
208 |
"Kunne tyttösi katosi,
|
|
|
|
209 |
minne sai sisarueni?"
|
|
|
|
210 |
Emo tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
|
211 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
212 |
"Tuonne tyttöni katosi,
|
|
|
|
213 |
tuonne sai sisaruesi:
|
|
|
|
214 |
läksi marjahan metsälle,
|
|
|
|
215 |
alle vaaran vaapukkahan;
|
|
|
|
216 |
sinnepä kana katosi,
|
|
|
|
217 |
lintu kuoli liian surman,
|
|
|
|
218 |
surmahan sanattomahan,
|
|
|
|
219 |
nimen tietämättömähän.
|
|
|
|
220 |
"Kenen tyttöä ikävä?
|
|
|
|
221 |
Kenen muun, kun ei emonsa!
|
|
|
|
222 |
Emon etso eellimäisnä,
|
|
|
|
223 |
emon etso, emon kaiho.
|
|
|
|
224 |
Läksinpä, emo poloinen,
|
|
|
|
225 |
etsimähän tyttöäni;
|
|
|
|
226 |
juoksin korvet kontiona,
|
|
|
|
227 |
salot saukkona samosin.
|
|
|
|
228 |
Etsin päivän, tuosta toisen,
|
|
|
|
229 |
etsin kohta kolmannenki.
|
|
|
|
230 |
Päivän kolmannen perästä,
|
|
|
|
231 |
viikon päästä viimeistäki
|
|
|
|
232 |
nousin suurelle mäelle,
|
|
|
|
233 |
korkealle kukkulalle.
|
|
|
|
234 |
Huusin tuosta tyttöäni,
|
|
|
|
235 |
kaonnutta kaihoelin:
|
|
|
|
236 |
'Missä olet, tyttöseni?
|
|
|
|
237 |
Tule jo, tyttöni, kotihin!'
|
|
|
|
238 |
"Noinpa huusin tyttöäni,
|
|
|
|
239 |
kaonnutta kaipaelin.
|
|
|
|
240 |
Vaarat vastahan saneli,
|
|
|
|
241 |
kankahat kajahtelivat:
|
|
|
|
242 |
'Elä huua tyttöäsi,
|
|
|
|
243 |
elä huua, hoilaele!
|
|
|
|
244 |
Ei se saa sinä ikänä,
|
|
|
|
245 |
ei paloa polvenansa
|
|
|
|
246 |
emon entisen tiloille,
|
|
|
|
247 |
taaton vanhan valkamoille.'"
|
|
|
| |
|