| |
Kahdeksasneljättä runo
|
|
|
2 |
Tuop' on seppo Ilmarinen,
|
|
|
3 |
takoja iän-ikuinen,
|
|
|
4 |
heitti kultaisen kuvansa,
|
|
|
5 |
hope'isen neitosensa.
|
|
|
6 |
Pisti varsan valjahisin,
|
|
|
7 |
ruskean re'en etehen,
|
|
|
8 |
itse istuvi rekehen,
|
|
|
9 |
kohennaikse korjahansa.
|
|
|
10 |
Lähteäksensä lupasi
|
|
|
11 |
sekä mietti mennäksensä
|
|
|
12 |
pyytämähän Pohjolasta
|
|
|
13 |
toista Pohjolan tytärtä.
|
|
|
14 |
Sai päivän ajaneheksi,
|
|
|
15 |
tuosta toisen vierneheksi;
|
|
|
16 |
päivälläpä kolmannella
|
|
|
17 |
tuli Pohjolan pihalle.
|
|
|
18 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
19 |
itse päätyvi pihalle.
|
|
|
20 |
Sai tuossa sanelemahan,
|
|
|
21 |
kääntihe kyselemähän
|
|
|
22 |
oman lapsensa oloa,
|
|
|
23 |
asuntoa armahansa
|
|
|
24 |
miniänä miehelässä,
|
|
|
25 |
naisena anoppelassa.
|
|
|
26 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
27 |
alla päin, pahoilla mielin,
|
|
|
28 |
kaiken kallella kypärin
|
|
|
29 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
30 |
"Ellös nyt, anoppiseni,
|
|
|
31 |
ellös sie kyselkö tuota,
|
|
|
32 |
elämiä tyttäresi,
|
|
|
33 |
asuntoa armahasi!
|
|
|
34 |
Jo sen on surma suin pi'ellyt,
|
|
|
35 |
kova loppu loukahtanut.
|
|
|
36 |
Maassa on jo marjaseni,
|
|
|
37 |
kankahassa kaunoiseni,
|
|
|
38 |
mustakulmani kulossa,
|
|
|
39 |
hopeani heinikossa.
|
|
|
40 |
Läksin toista tyttöäsi,
|
|
|
41 |
nuorempata neitoasi.
|
|
|
42 |
Annapa, anoppiseni,
|
|
|
43 |
työnnä toinen tyttäresi
|
|
|
44 |
naisen entisen eloille,
|
|
|
45 |
sijalle sisaruensa!"
|
|
|
46 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
47 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
48 |
"Pahoin tein minä poloinen,
|
|
|
49 |
pahoinpa, polon-alainen,
|
|
|
50 |
kun ma lapseni lupasin,
|
|
|
51 |
työnsin sulle toisenkana
|
|
|
52 |
nuorena nukahtamahan,
|
|
|
53 |
verevänä vieremähän:
|
|
|
54 |
annoin kuin sutosen suuhun,
|
|
|
55 |
karhun kiljuvan kitahan.
|
|
|
56 |
"En nyt toista annakana,
|
|
|
57 |
en mä työnnä tyttöäni
|
|
|
58 |
nokiesi nuohojaksi,
|
|
|
59 |
karstojesi kaapijaksi.
|
|
|
60 |
Ennen työnnän tyttäreni,
|
|
|
61 |
laitan lapseni vakavan
|
|
|
62 |
koskehen kohisevahan,
|
|
|
63 |
palavahan pyörtehesen,
|
|
|
64 |
Manalan matikan suuhun,
|
|
|
65 |
Tuonen hauin hampahisin."
|
|
|
66 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
67 |
murti suuta, väänti päätä,
|
|
|
68 |
murti mustoa haventa,
|
|
|
69 |
käänti päätä käiväräistä.
|
|
|
70 |
Itse tunkihe tupahan,
|
|
|
71 |
alle kattojen ajoihe.
|
|
|
72 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
73 |
"Tulepa minulle, tyttö,
|
|
|
74 |
sijalle sisaruesi,
|
|
|
75 |
naisen entisen eloille
|
|
|
76 |
mesileivän leipojaksi,
|
|
|
77 |
oluen osoajaksi!"
|
|
|
78 |
Lauloi lapsi lattialta,
|
|
|
79 |
sekä lauloi jotta lausui:
|
|
|
80 |
"Pois on, liika, linnastamme,
|
|
|
81 |
mies outo, ovilta näiltä!
|
|
|
82 |
Tukon linnoa tuhosit,
|
|
|
83 |
palan linnoa pahensit
|
|
|
84 |
kerran ennen käytyäsi,
|
|
|
85 |
ovillen osattuasi.
|
|
|
86 |
"Neitonen, sinä sisari!
|
|
|
87 |
Elä sulho'on ihastu,
|
|
|
88 |
elä sulhon suun pitohon
|
|
|
89 |
eläkä jalkoihin jaloihin!
|
|
|
90 |
Sulholl' on suen ikenet,
|
|
|
91 |
revon koukut kormanossa,
|
|
|
92 |
karhun kynnet kainalossa,
|
|
|
93 |
veren juojan veitsi vyöllä,
|
|
|
94 |
jolla päätä piirtelevi,
|
|
|
95 |
selkeä sirettelevi."
|
|
|
96 |
Neiti itse noin saneli
|
|
|
97 |
Ilmariselle sepolle:
|
|
|
98 |
"En lähe minä sinulle
|
|
|
99 |
enkä huoli huitukoille!
|
|
|
100 |
Tapoit naisen ennen naiun,
|
|
|
101 |
surmasit sisarueni:
|
|
|
102 |
vielä tappaisit minunki,
|
|
|
103 |
surmoaisit itseniki.
|
|
|
104 |
Onpa tässä neitosessa
|
|
|
105 |
paremmanki miehen verta,
|
|
|
106 |
kaunihimman varren kauppa,
|
|
|
107 |
koreamman korjan täysi,
|
|
|
108 |
paikoille paremmillenki,
|
|
|
109 |
isommille istuimille,
|
|
|
110 |
ei sepon sysisijoille,
|
|
|
111 |
miehen tuhmaisen tulille."
|
|
|
112 |
Se on seppo Ilmarinen,
|
|
|
113 |
takoja iän-ikuinen,
|
|
|
114 |
murti suuta, väänti päätä,
|
|
|
115 |
murti mustoa haventa.
|
|
|
116 |
Saautti tytön samassa,
|
|
|
117 |
käärälti käpälihinsä,
|
|
|
118 |
läksi tuiskuna tuvasta,
|
|
|
119 |
riepsahti rekensä luoksi;
|
|
|
120 |
työnnälti tytön rekehen,
|
|
|
121 |
koksahutti korjahansa.
|
|
|
122 |
Läksi kohta kulkemahan,
|
|
|
123 |
valmistui vaeltamahan,
|
|
|
124 |
käsi ohjassa orosen,
|
|
|
125 |
toinen neien nännisillä.
|
|
|
126 |
Neiti itki ja urisi,
|
|
|
127 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
128 |
"Sain nyt suolle karpalohon,
|
|
|
129 |
vehkahan vesiperille;
|
|
|
130 |
tuonne ma kana katoan,
|
|
|
131 |
kuolen, lintu, liian surman!
|
|
|
132 |
"Kuule, seppo Ilmarinen!
|
|
|
133 |
Kun et laskene minua,
|
|
|
134 |
potkin korjasi paloiksi,
|
|
|
135 |
sären reen repalehiksi,
|
|
|
136 |
potkin poikki polvillani,
|
|
|
137 |
sären säärivarsillani."
|
|
|
138 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
139 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
140 |
"Sentähen sepon rekosen
|
|
|
141 |
laiat rautahan rakettu,
|
|
|
142 |
jotta potkia pitävi,
|
|
|
143 |
hyvän immen heiskaroia."
|
|
|
144 |
Neitonen kujertelevi,
|
|
|
145 |
vyö vaski valittelevi,
|
|
|
146 |
sormiansa murtelevi,
|
|
|
147 |
katkovi kätösiänsä.
|
|
|
148 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
149 |
"Kun et laskene minua,
|
|
|
150 |
laulaime meren kalaksi,
|
|
|
151 |
syvän aallon siikaseksi."
|
|
|
152 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
153 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
154 |
"Etpä sinä sinne pääse:
|
|
|
155 |
minä haukina jälessä."
|
|
|
156 |
Neitonen kujertelevi,
|
|
|
157 |
vyö vaski valittelevi,
|
|
|
158 |
sormiansa murtelevi,
|
|
|
159 |
katkovi kätösiänsä.
|
|
|
160 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
161 |
"Kun et laskene minua,
|
|
|
162 |
metsähän menetteleime,
|
|
|
163 |
kärpäksi kiven kolohon."
|
|
|
164 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
165 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
166 |
"Etpä sinä sinne pääse:
|
|
|
167 |
minä saukkona jälessä."
|
|
|
168 |
Neitonen kujertelevi,
|
|
|
169 |
vyö vaski valittelevi,
|
|
|
170 |
sormiansa murtelevi,
|
|
|
171 |
katkovi kätösiänsä.
|
|
|
172 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
173 |
"Kun et laskene minua,
|
|
|
174 |
kiuruna kiverteleime
|
|
|
175 |
taaksi pilven piilemähän."
|
|
|
176 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
177 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
178 |
"Etpä sinä sinne pääse:
|
|
|
179 |
minä kokkona jälessä."
|
|
|
180 |
Kulki matkoa palasen,
|
|
|
181 |
ajoi tietä pikkuruisen.
|
|
|
182 |
Jo hepo höryeleikse,
|
|
|
183 |
luppakorva luonteleikse.
|
|
|
184 |
Neiti päätänsä kohotti,
|
|
|
185 |
näki jälkiä lumessa.
|
|
|
186 |
Kysytteli, lausutteli:
|
|
|
187 |
"Mi on tästä poikki juosnut?"
|
|
|
188 |
Sanoi seppo Ilmarinen:
|
|
|
189 |
"Jänö on juosnut siitä poikki."
|
|
|
190 |
Neiti parka huokaiseikse,
|
|
|
191 |
huokaiseikse, henkäiseikse.
|
|
|
192 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
193 |
"Voi minua, kurja raukka!
|
|
|
194 |
Parempi minun olisi,
|
|
|
195 |
parempi oletteleisi
|
|
|
196 |
jänön juoksevan jälillä,
|
|
|
197 |
koukkupolven polkemilla,
|
|
|
198 |
kuin tämän kosijan reessä,
|
|
|
199 |
viirunaaman viltin alla.
|
|
|
200 |
Jänön on karvat kaunihimmat,
|
|
|
201 |
jänön suumalo somempi."
|
|
|
202 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
203 |
puri huulta, väänti päätä;
|
|
|
204 |
ajoa kahattelevi.
|
|
|
205 |
Ajoi matkoa palasen:
|
|
|
206 |
taas hepo höryeleikse,
|
|
|
207 |
luppakorva luonteleikse.
|
|
|
208 |
Neiti päätänsä kohotti,
|
|
|
209 |
näki jälkiä lumessa.
|
|
|
210 |
Kysytteli, lausutteli:
|
|
|
211 |
"Mi on tästä poikki juosnut?"
|
|
|
212 |
Sanoi seppo Ilmarinen:
|
|
|
213 |
"Repo on juosnut siitä poikki."
|
|
|
214 |
Neiti parka huokaiseikse,
|
|
|
215 |
huokaiseikse, henkäiseikse.
|
|
|
216 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
217 |
"Voi minua, kurja raukka!
|
|
|
218 |
Parempi minun olisi,
|
|
|
219 |
parempi oletteleisi
|
|
|
220 |
revon reyhkävän re'essä,
|
|
|
221 |
aina käyvän ahkiossa,
|
|
|
222 |
kuin tämän kosijan reessä,
|
|
|
223 |
viirunaaman viltin alla.
|
|
|
224 |
Revon on karvat kaunihimmat,
|
|
|
225 |
revon suumalo somempi."
|
|
|
226 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
227 |
puri huulta, väänti päätä;
|
|
|
228 |
ajoa kahattelevi.
|
|
|
229 |
Ajoi matkoa palasen:
|
|
|
230 |
taas hepo höryeleikse,
|
|
|
231 |
luppakorva luonteleikse.
|
|
|
232 |
Neiti päätänsä kohotti,
|
|
|
233 |
näki jälkiä lumessa.
|
|
|
234 |
Kysytteli, lausutteli:
|
|
|
235 |
"Mi on tästä poikki juosnut?"
|
|
|
236 |
Sanoi seppo Ilmarinen:
|
|
|
237 |
"Hukka on juosnut siitä poikki."
|
|
|
238 |
Neiti parka huokaiseikse,
|
|
|
239 |
huokaiseikse, henkäiseikse.
|
|
|
240 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
241 |
"Voi minua, kurja raukka!
|
|
|
242 |
Parempi minun olisi,
|
|
|
243 |
parempi oletteleisi
|
|
|
244 |
hukan hurskavan jälillä,
|
|
|
245 |
alakärsän askelilla,
|
|
|
246 |
kuin tämän kosijan reessä,
|
|
|
247 |
viirunaaman viltin alla.
|
|
|
248 |
Hukan on karva kaunihimpi,
|
|
|
249 |
hukan suumalo somempi."
|
|
|
250 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
251 |
puri huulta, väänti päätä.
|
|
|
252 |
Ajoa kahattelevi
|
|
|
253 |
yöksi uutehen kylähän.
|
|
|
254 |
Matkalta väsynehenä
|
|
|
255 |
seppo nukkuvi sike'in
|
|
|
256 |
- toinen naista naurattavi
|
|
|
257 |
mieheltä unekkahalta.
|
|
|
258 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
259 |
aamulla havattuansa
|
|
|
260 |
murti suuta, väänti päätä,
|
|
|
261 |
murti mustoa haventa.
|
|
|
262 |
Sanoi seppo Ilmarinen,
|
|
|
263 |
itse mietti, noin nimesi:
|
|
|
264 |
"Joko luome laulamahan,
|
|
|
265 |
laulan moisen morsiamen
|
|
|
266 |
metsähän metsän omaksi
|
|
|
267 |
vai vetehen veen omaksi?
|
|
|
268 |
"En laula metsän omaksi:
|
|
|
269 |
metsä kaikki kaihostuisi;
|
|
|
270 |
enkäpä ve'en omaksi:
|
|
|
271 |
vieroaisi veen kalaset.
|
|
|
272 |
Ennen kaa'an kalvallani,
|
|
|
273 |
menettelen miekallani."
|
|
|
274 |
Miekka mietti miehen kielen,
|
|
|
275 |
arvasi uron pakinan.
|
|
|
276 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
277 |
"Ei liene minua luotu
|
|
|
278 |
naisia menettämähän,
|
|
|
279 |
kataloita kaatamahan."
|
|
|
280 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
281 |
jopa loihe laulamahan,
|
|
|
282 |
syäntyi sanelemahan.
|
|
|
283 |
Lauloi naisensa lokiksi
|
|
|
284 |
luo'olle lekottamahan,
|
|
|
285 |
veen karille kaikkumahan,
|
|
|
286 |
nenät nienten niukumahan,
|
|
|
287 |
vastatuulet vaapumahan.
|
|
|
288 |
Siitä seppo Ilmarinen
|
|
|
289 |
rekehensä reutoaikse.
|
|
|
290 |
Ajoa kahattelevi
|
|
|
291 |
alla päin, pahoilla mielin;
|
|
|
292 |
matkasi omille maille,
|
|
|
293 |
tuli maille tuttaville.
|
|
|
294 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
295 |
tiellä vastahan tulevi.
|
|
|
296 |
Sai tuosta sanelemahan:
|
|
|
297 |
"Veli, seppo Ilmarinen!
|
|
|
298 |
Mit' olet pahoilla mielin,
|
|
|
299 |
kahta kallella kypärin
|
|
|
300 |
Pohjolasta tullessasi?
|
|
|
301 |
Miten Pohjola elävi?"
|
|
|
302 |
Sanoi seppo Ilmarinen:
|
|
|
303 |
"Mi on Pohjolan eleä!
|
|
|
304 |
Siell' on sampo jauhamassa,
|
|
|
305 |
kirjokansi kallumassa:
|
|
|
306 |
päivän jauhoi syötäviä,
|
|
|
307 |
päivän toisen myötäviä,
|
|
|
308 |
kolmannen kotipitoja.
|
|
|
309 |
"Jotta sanon kuin sanonki,
|
|
|
310 |
vielä kerran kertaelen:
|
|
|
311 |
mi on Pohjolan eleä,
|
|
|
312 |
kun on sampo Pohjolassa!
|
|
|
313 |
Siin' on kyntö, siinä kylvö,
|
|
|
314 |
siinä kasvo kaikenlainen,
|
|
|
315 |
siinäpä ikuinen onni."
|
|
|
316 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
317 |
"Veli, seppo Ilmarinen!
|
|
|
318 |
Minne heitit naisen nuoren,
|
|
|
319 |
kunne kuulun morsiamen,
|
|
|
320 |
kun sa tyhjänä tuletki,
|
|
|
321 |
aina naisetta ajelet?"
|
|
|
322 |
Se on seppo Ilmarinen
|
|
|
323 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
324 |
"Lauloin ma mokoman naisen
|
|
|
325 |
meren luo'olle lokiksi.
|
|
|
326 |
Nyt se lokkina lojuvi,
|
|
|
327 |
kajavana kaakahtavi,
|
|
|
328 |
kiljuvi vesikivillä,
|
|
|
329 |
kariloilla kaljahuvi."
|
|
|
| |
|