| |
Kuudesviidettä runo
|
|
|
|
2 |
Sai sanoma Pohjolahan,
|
|
|
|
3 |
tieto kylmähän kylähän
|
|
|
|
4 |
Väinölän vironneheksi,
|
|
|
|
5 |
Kalevalan pääsneheksi
|
|
|
|
6 |
noista nostamavioista,
|
|
|
|
7 |
tauista tavattomista.
|
|
|
|
8 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
|
9 |
Pohjan akka harvahammas,
|
|
|
|
10 |
tuo tuosta kovin pahastui.
|
|
|
|
11 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
12 |
"Vielä muistan muunki keinon,
|
|
|
|
13 |
toki toisen tien osoan:
|
|
|
|
14 |
nostan karhun kankahalta,
|
|
|
|
15 |
korvesta koverakouran
|
|
|
|
16 |
päälle Väinölän elojen,
|
|
|
|
17 |
Kalevalan karjan päälle."
|
|
|
|
18 |
Nosti karhun kankahalta,
|
|
|
|
19 |
kontion kovilta mailta
|
|
|
|
20 |
noille Väinölän ahoille,
|
|
|
|
21 |
Kalevalan karjamaille.
|
|
|
|
22 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
23 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
24 |
"Veli, seppo Ilmarinen!
|
|
|
|
25 |
Taos mulle uusi keihäs,
|
|
|
|
26 |
tao keiho kolmisulka
|
|
|
|
27 |
varren vaskisen keralla!
|
|
|
|
28 |
Ois' otso otettavana,
|
|
|
|
29 |
rahakarva kaattavana
|
|
|
|
30 |
ruuniani ruhtomasta,
|
|
|
|
31 |
tammojani tahtomasta,
|
|
|
|
32 |
kaatamasta karjoani,
|
|
|
|
33 |
lehmiä levittämästä."
|
|
|
|
34 |
Seppo keihyen takovi,
|
|
|
|
35 |
eikä pitkän, ei lyhyen,
|
|
|
|
36 |
takoi keskilaaullisen:
|
|
|
|
37 |
sen susi sulalla seisoi,
|
|
|
|
38 |
kontio terän kohalla,
|
|
|
|
39 |
hirvi hiihti suoverossa,
|
|
|
|
40 |
varsa varrella samosi,
|
|
|
|
41 |
peura potki ponnen päässä.
|
|
|
|
42 |
Satoi siitä uutta lunta,
|
|
|
|
43 |
hiukan hienoista vitiä,
|
|
|
|
44 |
sykysyisen uuhen verran,
|
|
|
|
45 |
verran talvisen jäniksen.
|
|
|
|
46 |
Sanoi vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
47 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
|
48 |
"Mieleni minun tekevi,
|
|
|
|
49 |
mieli käyä Metsolassa
|
|
|
|
50 |
metsän tyttöjen tykönä,
|
|
|
|
51 |
sinipiikojen pihoilla.
|
|
|
|
52 |
"Lähen miehistä metsälle,
|
|
|
|
53 |
urohista ulkotöille.
|
|
|
|
54 |
Ota, metsä, miehiksesi,
|
|
|
|
55 |
urohiksesi, Tapio!
|
|
|
|
56 |
Auta onni ottamahan,
|
|
|
|
57 |
metsän kaunis kaatamahan!
|
|
|
|
58 |
"Mielikki, metsän emäntä,
|
|
|
|
59 |
Tellervo, Tapion vaimo!
|
|
|
|
60 |
Kytke kiinni koiroasi,
|
|
|
|
61 |
rakentele rakkiasi
|
|
|
|
62 |
kuusamisehen kujahan,
|
|
|
|
63 |
talahasen tammisehen!
|
|
|
|
64 |
"Otsonen, metsän omena,
|
|
|
|
65 |
mesikämmen källeröinen!
|
|
|
|
66 |
Kun kuulet minun tulevan,
|
|
|
|
67 |
miehen aimo astelevan,
|
|
|
|
68 |
kytke kynnet karvoihisi,
|
|
|
|
69 |
hampahat ikenihisi,
|
|
|
|
70 |
ettei koske konsakana,
|
|
|
|
71 |
liikuta lipeänänä!
|
|
|
|
72 |
"Otsoseni, ainoiseni,
|
|
|
|
73 |
mesikämmen, kaunoiseni!
|
|
|
|
74 |
Lyöte maata mättähälle,
|
|
|
|
75 |
kaunihille kalliolle,
|
|
|
|
76 |
hongat päällä huojumassa,
|
|
|
|
77 |
kuuset päällä kuulumassa!
|
|
|
|
78 |
Siinä, otso, pyörteleite,
|
|
|
|
79 |
mesikämmen, käänteleite,
|
|
|
|
80 |
kuni pyy pesänsä päällä,
|
|
|
|
81 |
hanhi hautomaisillansa!"
|
|
|
|
82 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
83 |
kuuli koiran haukkuvaksi,
|
|
|
|
84 |
penun julki juttavaksi
|
|
|
|
85 |
pikkusilmäisen pihalla,
|
|
|
|
86 |
tasakärsän tanhu'illa.
|
|
|
|
87 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
88 |
"Luulin kukkuvan käkösen,
|
|
|
|
89 |
lempilinnun laulelevan;
|
|
|
|
90 |
ei käki kukahakana,
|
|
|
|
91 |
lempilintu laulakana:
|
|
|
|
92 |
tääll' on koirani komehin,
|
|
|
|
93 |
otukseni oivallisin
|
|
|
|
94 |
otsosen tuvan ovella,
|
|
|
|
95 |
miehen kaunon kartanolla!"
|
|
|
|
96 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
97 |
siinä otsosen tapasi;
|
|
|
|
98 |
säteriset sängyt kaati,
|
|
|
|
99 |
sijat kultaiset kumosi.
|
|
|
|
100 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
|
101 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
|
102 |
"Ole kiitetty, Jumala,
|
|
|
|
103 |
ylistetty, Luoja yksin,
|
|
|
|
104 |
kun annoit otson osaksi,
|
|
|
|
105 |
salon kullan saalihiksi!"
|
|
|
|
106 |
Katselevi kultoansa.
|
|
|
|
107 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
108 |
"Otsoseni, ainoiseni,
|
|
|
|
109 |
mesikämmen, kaunoiseni!
|
|
|
|
110 |
Elä suutu suottakana!
|
|
|
|
111 |
En minä sinua kaannut:
|
|
|
|
112 |
itse vierit vempeleltä,
|
|
|
|
113 |
hairahit havun selältä,
|
|
|
|
114 |
puhki puiset kaatiosi,
|
|
|
|
115 |
halki haljakan havuisen.
|
|
|
|
116 |
Sykysyiset säät lipeät,
|
|
|
|
117 |
päivät pilviset pimeät.
|
|
|
|
118 |
"Metsän kultainen käkönen,
|
|
|
|
119 |
kaunis karva röyhetyinen!
|
|
|
|
120 |
Heitä nyt kylmille kotosi,
|
|
|
|
121 |
asuinmaasi autiaksi,
|
|
|
|
122 |
koivunoksainen kotosi,
|
|
|
|
123 |
vasunvarpainen majasi!
|
|
|
|
124 |
Lähe, kuulu, kulkemahan,
|
|
|
|
125 |
metsän auvo, astumahan,
|
|
|
|
126 |
käymähän, käpeäkenkä,
|
|
|
|
127 |
sinisukka, sipsomahan
|
|
|
|
128 |
näiltä pieniltä pihoilta,
|
|
|
|
129 |
kape'ilta käytäviltä
|
|
|
|
130 |
urohoisehen väkehen,
|
|
|
|
131 |
miehisehen joukkiohon!
|
|
|
|
132 |
Ei siellä pahoin pi'etä,
|
|
|
|
133 |
ei eletä kehnon lailla:
|
|
|
|
134 |
sima siellä syötetähän,
|
|
|
|
135 |
mesi nuori juotetahan
|
|
|
|
136 |
tulevalle vierahalle,
|
|
|
|
137 |
saavalle käkeävälle.
|
|
|
|
138 |
"Lähe nyt tästä kuin lähetki,
|
|
|
|
139 |
tästä pienestä pesästä
|
|
|
|
140 |
alle kuulun kurkihirren,
|
|
|
|
141 |
alle kaunihin katoksen!
|
|
|
|
142 |
Niin sä luikkaos lumella,
|
|
|
|
143 |
kuni lumme lammin päällä,
|
|
|
|
144 |
niin sä haihaos havulla,
|
|
|
|
145 |
kuni oksalla orava!"
|
|
|
|
146 |
Siitä vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
147 |
laulaja iän-ikuinen,
|
|
|
|
148 |
astui soitellen ahoja,
|
|
|
|
149 |
kajahellen kankahia
|
|
|
|
150 |
kera kuulun vierahansa,
|
|
|
|
151 |
kanssa karvalallusensa.
|
|
|
|
152 |
Jo soitto tupahan kuului,
|
|
|
|
153 |
alle kattojen kajahus.
|
|
|
|
154 |
Virkahti väki tuvassa,
|
|
|
|
155 |
kansa kaunis vieretteli:
|
|
|
|
156 |
"Kuulkottes tätä kumua,
|
|
|
|
157 |
salon soittajan sanoja,
|
|
|
|
158 |
käpylinnun kälkytystä,
|
|
|
|
159 |
metsän piian pillin ääntä!"
|
|
|
|
160 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
161 |
itse ennätti pihalle.
|
|
|
|
162 |
Vierähti väki tuvasta,
|
|
|
|
163 |
kansa kaunis lausutteli:
|
|
|
|
164 |
"Joko on kulta kulkemassa,
|
|
|
|
165 |
hopea vaeltamassa,
|
|
|
|
166 |
rahan armas astumassa,
|
|
|
|
167 |
tenka tietä poimimassa?
|
|
|
|
168 |
Mesijänkö metsä antoi,
|
|
|
|
169 |
ilveksen salon isäntä,
|
|
|
|
170 |
koska laulaen tulette,
|
|
|
|
171 |
hyreksien hiihtelette?"
|
|
|
|
172 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
173 |
tuossa tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
174 |
"Sanomiks' on saukko saatu,
|
|
|
|
175 |
virsiksi Jumalan vilja;
|
|
|
|
176 |
sillä laulaen tulemme,
|
|
|
|
177 |
hyreksien hiihtelemme.
|
|
|
|
178 |
"Eikä saukko ollekana,
|
|
|
|
179 |
eikä saukko eikä ilves:
|
|
|
|
180 |
itse on kuulu kulkemassa,
|
|
|
|
181 |
salon auvo astumassa,
|
|
|
|
182 |
mies vanha vaeltamassa,
|
|
|
|
183 |
verkanuttu vieremässä.
|
|
|
|
184 |
Kun lie suotu vierahamme,
|
|
|
|
185 |
ovet auki paiskatkatte,
|
|
|
|
186 |
vaan kun lie vihattu vieras,
|
|
|
|
187 |
kiinni lyökätte lujahan!"
|
|
|
|
188 |
Väki vastaten sanovi,
|
|
|
|
189 |
kansa kaunis vieretteli:
|
|
|
|
190 |
"Terve, otso, tultuasi,
|
|
|
|
191 |
mesikämmen, käytyäsi
|
|
|
|
192 |
näille pestyille pihoille,
|
|
|
|
193 |
kaunoisille kartanoille!
|
|
|
|
194 |
"Tuota toivoin tuon ikäni,
|
|
|
|
195 |
katsoin kaiken kasvinaian
|
|
|
|
196 |
soivaksi Tapion torven,
|
|
|
|
197 |
metsän pillin piukovaksi,
|
|
|
|
198 |
kulkevaksi metsän kullan,
|
|
|
|
199 |
saavaksi salon hopean
|
|
|
|
200 |
näille pienille pihoille,
|
|
|
|
201 |
kape'ille käytäville.
|
|
|
|
202 |
"Toivoin kuin hyveä vuotta,
|
|
|
|
203 |
katsoin kuin kesän tuloa,
|
|
|
|
204 |
niinkuin suksi uutta lunta,
|
|
|
|
205 |
lyly liukasta lipua,
|
|
|
|
206 |
neiti nuorta sulhokaista,
|
|
|
|
207 |
punaposki puolisoa.
|
|
|
|
208 |
"Illat istuin ikkunoissa,
|
|
|
|
209 |
aamut aitan portahilla,
|
|
|
|
210 |
veräjillä viikkokauet,
|
|
|
|
211 |
kuukauet kujaisten suussa,
|
|
|
|
212 |
talvikauet tanhu'illa.
|
|
|
|
213 |
Lumet seisoin tanteriksi,
|
|
|
|
214 |
tanteret suliksi maiksi,
|
|
|
|
215 |
sulat maat somerikoiksi,
|
|
|
|
216 |
somerikot hiesukoiksi,
|
|
|
|
217 |
hiesukot vihottaviksi.
|
|
|
|
218 |
Ajattelin aamut kaiket,
|
|
|
|
219 |
päivät päässäni pitelin,
|
|
|
|
220 |
missä viikon otso viipyi,
|
|
|
|
221 |
salon armas aikaeli,
|
|
|
|
222 |
oisiko Virohon viernyt,
|
|
|
|
223 |
maasta Suomen sorkehtinut."
|
|
|
|
224 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
225 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
226 |
"Minne vienen vierahani,
|
|
|
|
227 |
kulettanen kultaiseni?
|
|
|
|
228 |
Tokko laittanen latohon,
|
|
|
|
229 |
pannen pahnahuonehesen?"
|
|
|
|
230 |
Väki vastaten sanovi,
|
|
|
|
231 |
kansa kaunis vieretteli:
|
|
|
|
232 |
"Tuonne vienet vierahamme,
|
|
|
|
233 |
kulettanet kultaisemme
|
|
|
|
234 |
alle kuulun kurkihirren,
|
|
|
|
235 |
alle kaunihin katoksen.
|
|
|
|
236 |
Siell' on syömät suoriteltu,
|
|
|
|
237 |
juomaneuvot jou'uteltu,
|
|
|
|
238 |
kaikki sillat siivottuna,
|
|
|
|
239 |
lakaistuna lattiaiset;
|
|
|
|
240 |
kaikki vaimot vaatehtinna
|
|
|
|
241 |
pukemihin puhtahisin,
|
|
|
|
242 |
sore'ihin pääsomihin,
|
|
|
|
243 |
valke'ihin vaattehisin."
|
|
|
|
244 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
245 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
|
246 |
"Otsoseni, lintuseni,
|
|
|
|
247 |
mesikämmen, kääröseni!
|
|
|
|
248 |
Viel' on maata käyäksesi,
|
|
|
|
249 |
kangasta kavutaksesi.
|
|
|
|
250 |
"Lähes nyt, kulta, kulkemahan,
|
|
|
|
251 |
armas, maata astumahan,
|
|
|
|
252 |
mustasukka, muikumahan,
|
|
|
|
253 |
verkahousu, vieremähän,
|
|
|
|
254 |
käymähän tiaisen teitä,
|
|
|
|
255 |
varpusen vaeltamia
|
|
|
|
256 |
alle viien viilohirren,
|
|
|
|
257 |
alle kuuen kurkiaisen!
|
|
|
|
258 |
"Varo'otte, vaimo raukat,
|
|
|
|
259 |
ettei karja kammastuisi,
|
|
|
|
260 |
pieni vilja pillastuisi,
|
|
|
|
261 |
vikoisi emännän vilja
|
|
|
|
262 |
tullessa otson tuville,
|
|
|
|
263 |
karvaturvan tunkeitessa!
|
|
|
|
264 |
"Pois on, pojat, porstuasta,
|
|
|
|
265 |
piiat, pihtipuolisista
|
|
|
|
266 |
uron tullessa tupahan,
|
|
|
|
267 |
astuessa aimo miehen!
|
|
|
|
268 |
"Metsän otsonen, omena,
|
|
|
|
269 |
metsän kaunis källeröinen!
|
|
|
|
270 |
Ellös piikoja pelätkö,
|
|
|
|
271 |
kassapäitä kammastelko
|
|
|
|
272 |
eläkä vaimoja varoa,
|
|
|
|
273 |
sure sylttysukkaisia!
|
|
|
|
274 |
Mi on akkoja tuvassa,
|
|
|
|
275 |
ne on kaikki karsinahan
|
|
|
|
276 |
miehen tullessa tupahan,
|
|
|
|
277 |
astuessa aika poian!"
|
|
|
|
278 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
|
279 |
"Terve tänneki, Jumala,
|
|
|
|
280 |
alle kuulun kurkiaisen,
|
|
|
|
281 |
alle kaunihin katoksen!
|
|
|
|
282 |
Mihin nyt heitän hempuseni,
|
|
|
|
283 |
lasken karvalalluseni?"
|
|
|
|
284 |
Väki vastahan sanovi:
|
|
|
|
285 |
"Terve, terve tultuasi!
|
|
|
|
286 |
Tuohon liitä lintusesi,
|
|
|
|
287 |
kulettele kultaisesi
|
|
|
|
288 |
petäjäisen pienan päähän,
|
|
|
|
289 |
rautaisen rahin nenähän
|
|
|
|
290 |
turkin tunnusteltavaksi,
|
|
|
|
291 |
karvojen katseltavaksi!
|
|
|
|
292 |
"Elä, otso, tuosta huoli
|
|
|
|
293 |
eläkä pane pahaksi,
|
|
|
|
294 |
jos tulevi turkin tunti,
|
|
|
|
295 |
karvojen katsanto-aika!
|
|
|
|
296 |
Ei tuhota turkkiasi,
|
|
|
|
297 |
karvojasi ei katsota
|
|
|
|
298 |
herjojen hetalehiksi,
|
|
|
|
299 |
vaivaisien vaattehiksi."
|
|
|
|
300 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
301 |
otatti otsolta turkin,
|
|
|
|
302 |
pani aitan parven päähän;
|
|
|
|
303 |
lihat liitti kattilahan,
|
|
|
|
304 |
kuparihin kullattuhun,
|
|
|
|
305 |
vaskipohjahan patahan.
|
|
|
|
306 |
Jo oli pa'at tulella,
|
|
|
|
307 |
vaskilaiat valkealla,
|
|
|
|
308 |
täpittynä, täytettynä
|
|
|
|
309 |
liioilla lihamuruilla;
|
|
|
|
310 |
suolat saatettu sekahan,
|
|
|
|
311 |
jotk' oli tuotu tuonnempata,
|
|
|
|
312 |
saatu suolat Saksanmaalta,
|
|
|
|
313 |
Vienan pääliltä vesiltä,
|
|
|
|
314 |
souttu Suolasalmen kautta,
|
|
|
|
315 |
laivan päältä laskettuna.
|
|
|
|
316 |
Kun oli keitto keitettynä,
|
|
|
|
317 |
saatu kattilat tulelta,
|
|
|
|
318 |
jopa saalis saatettihin,
|
|
|
|
319 |
käpylintu käytettihin
|
|
|
|
320 |
päähän pitkän pintapöyän
|
|
|
|
321 |
kultaisihin kuppiloihin
|
|
|
|
322 |
simoa sirettämähän,
|
|
|
|
323 |
olosia ottamahan.
|
|
|
|
324 |
Petäjäst' oli pöytä tehty,
|
|
|
|
325 |
va'it vaskesta valettu,
|
|
|
|
326 |
lusikkaiset hopeasta,
|
|
|
|
327 |
veitset kullasta kuvattu.
|
|
|
|
328 |
Kupit kaikki kukkusilla,
|
|
|
|
329 |
va'it varpelaitasilla
|
|
|
|
330 |
metsän mieliantehia,
|
|
|
|
331 |
salon kullan saalihia.
|
|
|
|
332 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
333 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
334 |
"Kummun ukko kultarinta,
|
|
|
|
335 |
Tapion talon isäntä,
|
|
|
|
336 |
Metsolan metinen vaimo,
|
|
|
|
337 |
metsän ehtoisa emäntä,
|
|
|
|
338 |
mies puhas, Tapion poika,
|
|
|
|
339 |
mies puhas, punakypärä,
|
|
|
|
340 |
Tellervo, Tapion neiti,
|
|
|
|
341 |
kanssa muu Tapion kansa!
|
|
|
|
342 |
Tule nyt häihin härkösesi,
|
|
|
|
343 |
pitkävillasi pitoihin!
|
|
|
|
344 |
Nyt on kyllin kystä syöä,
|
|
|
|
345 |
kyllin syöä, kyllin juoa,
|
|
|
|
346 |
kyllin itsensä piteä,
|
|
|
|
347 |
kyllin antoa kylälle."
|
|
|
|
348 |
Väki tuossa noin sanovi,
|
|
|
|
349 |
kansa kaunis vieretteli:
|
|
|
|
350 |
"Miss' on otso syntynynnä,
|
|
|
|
351 |
rahankarva kasvanunna?
|
|
|
|
352 |
Tokko tuo olilla syntyi,
|
|
|
|
353 |
kasvoi saunan karsinassa?"
|
|
|
|
354 |
Silloin vanha Väinämöinen
|
|
|
|
355 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
356 |
"Ei otso olilla synny
|
|
|
|
357 |
eikä riihiruumenilla!
|
|
|
|
358 |
Tuoll' on otso synnytelty,
|
|
|
|
359 |
mesikämmen käännytelty
|
|
|
|
360 |
luona kuun, malossa päivän,
|
|
|
|
361 |
otavaisen olkapäillä,
|
|
|
|
362 |
ilman impien tykönä,
|
|
|
|
363 |
luona luonnon tyttärien.
|
|
|
|
364 |
"Astui impi ilman äärtä,
|
|
|
|
365 |
neiti taivahan napoa,
|
|
|
|
366 |
kävi pilven piirtä myöten,
|
|
|
|
367 |
taivahan rajoa myöten
|
|
|
|
368 |
sukassa sinertävässä,
|
|
|
|
369 |
kirjavassa kaplukassa,
|
|
|
|
370 |
villavakkanen käessä,
|
|
|
|
371 |
karvakoppa kainalossa.
|
|
|
|
372 |
Viskoi villan pään vesille,
|
|
|
|
373 |
laski karvan lainehille.
|
|
|
|
374 |
Tuota tuuli tuuitteli,
|
|
|
|
375 |
ilma lieto liikutteli,
|
|
|
|
376 |
ve'en henki heilutteli,
|
|
|
|
377 |
aalto rannalle ajeli,
|
|
|
|
378 |
rannalle salon simaisen,
|
|
|
|
379 |
nenähän metisen niemen.
|
|
|
|
380 |
"Mielikki, metsän emäntä,
|
|
|
|
381 |
Tapiolan tarkka vaimo,
|
|
|
|
382 |
koppoi kuontalon vesiltä,
|
|
|
|
383 |
villat hienot lainehilta.
|
|
|
|
384 |
"Siitä liitti liukkahasti,
|
|
|
|
385 |
kapaloitsi kaunihisti
|
|
|
|
386 |
vaahterisehen vasuhun,
|
|
|
|
387 |
kaunoisehen kätkyehen.
|
|
|
|
388 |
Nostatti kapalonuorat,
|
|
|
|
389 |
vitjat kultaiset kuletti
|
|
|
|
390 |
oksalle olovimmalle,
|
|
|
|
391 |
lehvälle leve'immälle.
|
|
|
|
392 |
"Tuuitteli tuttuansa,
|
|
|
|
393 |
liekutteli lempeänsä
|
|
|
|
394 |
alla kuusen kukkalatvan,
|
|
|
|
395 |
alla penseän petäjän.
|
|
|
|
396 |
Siinä otsosen sukesi,
|
|
|
|
397 |
jalokarvan kasvatteli
|
|
|
|
398 |
vieressä metisen viian,
|
|
|
|
399 |
simaisen salon sisässä.
|
|
|
|
400 |
"Kasvoi otso kaunihiksi,
|
|
|
|
401 |
yleni ylen ehoksi:
|
|
|
|
402 |
lyhyt jalka, lysmä polvi,
|
|
|
|
403 |
tasakärsä talleroinen,
|
|
|
|
404 |
pää levyt, nenä nykerä,
|
|
|
|
405 |
karva kaunis röyhetyinen.
|
|
|
|
406 |
Ei ollut vielä hampahia
|
|
|
|
407 |
eikä kynsiä kyhätty.
|
|
|
|
408 |
"Mielikki, metsän emäntä,
|
|
|
|
409 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
410 |
'Kyheäisin kynnet tuolle,
|
|
|
|
411 |
kanssa hampahat hakisin,
|
|
|
|
412 |
kun tuo ei vioille saisi,
|
|
|
|
413 |
painuisi pahoille töille.'
|
|
|
|
414 |
"Niin otso valansa vannoi
|
|
|
|
415 |
polvilla metsän emännän,
|
|
|
|
416 |
eessä julkisen Jumalan,
|
|
|
|
417 |
alla kasvon kaikkivallan,
|
|
|
|
418 |
ei tehäksensä pahoa,
|
|
|
|
419 |
ruveta rumille töille.
|
|
|
|
420 |
"Mielikki, metsän emäntä,
|
|
|
|
421 |
Tapiolan tarkka vaimo,
|
|
|
|
422 |
läksi hammasta hakuhun,
|
|
|
|
423 |
kynsiä kyselemähän
|
|
|
|
424 |
pihlajilta piuke'ilta,
|
|
|
|
425 |
katajilta karke'ilta,
|
|
|
|
426 |
jukaisilta juurikoilta,
|
|
|
|
427 |
kesunkannoilta kovilta:
|
|
|
|
428 |
eipä sieltä kynttä saanut
|
|
|
|
429 |
eikä hammasta tavannut.
|
|
|
|
430 |
"Honka kasvoi kankahalla,
|
|
|
|
431 |
kuusi kummulla yleni,
|
|
|
|
432 |
hongassa hopeaoksa,
|
|
|
|
433 |
kultaoksa kuusosessa:
|
|
|
|
434 |
ne kapo käsin tavoitti,
|
|
|
|
435 |
niistä kynsiä kyhäsi,
|
|
|
|
436 |
niitä liitti leukaluuhun,
|
|
|
|
437 |
ikenihin istutteli.
|
|
|
|
438 |
"Siitä laski lallokkinsa,
|
|
|
|
439 |
ulos lempensä lähetti;
|
|
|
|
440 |
pani suota soutamahan,
|
|
|
|
441 |
viitoa vitaisemahan,
|
|
|
|
442 |
ahoviertä astumahan,
|
|
|
|
443 |
kangasta kapuamahan.
|
|
|
|
444 |
Käski käyä kaunihisti,
|
|
|
|
445 |
soreasti sorkutella,
|
|
|
|
446 |
elellä ajat iloiset,
|
|
|
|
447 |
kulutella kuulut päivät
|
|
|
|
448 |
suon selillä, maan navoilla,
|
|
|
|
449 |
kisakangasten perillä,
|
|
|
|
450 |
käyä kengättä kesällä,
|
|
|
|
451 |
sykysyllä syylingittä;
|
|
|
|
452 |
asua ajat pahemmat,
|
|
|
|
453 |
talvikylmät kyhmästellä
|
|
|
|
454 |
tuomisen tuvan sisässä,
|
|
|
|
455 |
havulinnan liepehellä,
|
|
|
|
456 |
kengällä korean kuusen,
|
|
|
|
457 |
katajikon kainalossa,
|
|
|
|
458 |
alla viien villavaipan,
|
|
|
|
459 |
alla kaapuan kaheksan.
|
|
|
|
460 |
"Sieltä sain nyt saalihini,
|
|
|
|
461 |
ehätin tämän eräni."
|
|
|
|
462 |
Väki nuori noin sanovi,
|
|
|
|
463 |
väki vanha virkkelevi:
|
|
|
|
464 |
"Mitä tehen metsä mieltyi,
|
|
|
|
465 |
metsä mieltyi, korpi kostui,
|
|
|
|
466 |
ihastui salon isäntä,
|
|
|
|
467 |
taipui ainoinen Tapio,
|
|
|
|
468 |
jotta antoi ainokkinsa,
|
|
|
|
469 |
menetti mesikkisensä?
|
|
|
|
470 |
Oliko keihon keksimistä
|
|
|
|
471 |
eli nuolen noutamista?"
|
|
|
|
472 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
473 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
474 |
"Hyvin meihin metsä mieltyi,
|
|
|
|
475 |
metsä mieltyi, korpi kostui,
|
|
|
|
476 |
ihastui salon isäntä,
|
|
|
|
477 |
taipui ainoinen Tapio.
|
|
|
|
478 |
"Mielikki, metsän emäntä,
|
|
|
|
479 |
Tellervo, Tapion neiti,
|
|
|
|
480 |
metsän neiti muoto kaunis,
|
|
|
|
481 |
metsän piika pikkarainen,
|
|
|
|
482 |
läksi tietä neuvomahan,
|
|
|
|
483 |
rastia rakentamahan,
|
|
|
|
484 |
tien vieriä viittomahan,
|
|
|
|
485 |
matkoa opastamahan.
|
|
|
|
486 |
Veisti pilkat pitkin puita,
|
|
|
|
487 |
rastit vaaroihin rakenti
|
|
|
|
488 |
jalon otsosen oville,
|
|
|
|
489 |
rahasaaren rantehille.
|
|
|
|
490 |
"Sitte sinne tultuani,
|
|
|
|
491 |
perillen osattuani
|
|
|
|
492 |
ei ollut keihon keksimistä,
|
|
|
|
493 |
ampuen ajelemista:
|
|
|
|
494 |
itse vieri vempeleltä,
|
|
|
|
495 |
horjahti havun selältä;
|
|
|
|
496 |
risut rikkoi rintapäänsä,
|
|
|
|
497 |
varvut vatsansa hajotti."
|
|
|
|
498 |
Siitä tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
|
499 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
500 |
"Otsoseni, ainoiseni,
|
|
|
|
501 |
lintuseni, lempiseni!
|
|
|
|
502 |
Päästä nyt tänne pääripasi,
|
|
|
|
503 |
pujota puraisimesi,
|
|
|
|
504 |
heitä harvat hampahasi,
|
|
|
|
505 |
liitä leukasi leveät!
|
|
|
|
506 |
Eläkä pane pahaksi,
|
|
|
|
507 |
jos meille mikä tulisi,
|
|
|
|
508 |
luien luske, päien pauke,
|
|
|
|
509 |
kova hammasten kolina!
|
|
|
|
510 |
"Jo otan nenän otsolta
|
|
|
|
511 |
nenän entisen avuksi;
|
|
|
|
512 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
513 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
514 |
"Otan ma otsolta korvan
|
|
|
|
515 |
korvan entisen avuksi;
|
|
|
|
516 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
517 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
518 |
"Otan ma otsolta silmän
|
|
|
|
519 |
silmän entisen avuksi;
|
|
|
|
520 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
521 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
522 |
"Otan ma otsan otsolta
|
|
|
|
523 |
otsan entisen avuksi;
|
|
|
|
524 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
525 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
526 |
"Otan ma otsolta turvan
|
|
|
|
527 |
turvan entisen avuksi;
|
|
|
|
528 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
529 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
530 |
"Otan ma otsolta kielen
|
|
|
|
531 |
kielen entisen avuksi;
|
|
|
|
532 |
en ota osattomaksi
|
|
|
|
533 |
enkä aivan ainoaksi.
|
|
|
|
534 |
"Sen nyt mieheksi sanoisin,
|
|
|
|
535 |
urohoksi arvoaisin,
|
|
|
|
536 |
joka umpiluut lukisi,
|
|
|
|
537 |
saisi sarjahampahuiset
|
|
|
|
538 |
leuasta teräksisestä
|
|
|
|
539 |
rusamilla rautaisilla."
|
|
|
|
540 |
Eipä toista tullutkana,
|
|
|
|
541 |
ei ollut urosta tuota.
|
|
|
|
542 |
Itse umpiluut lukevi,
|
|
|
|
543 |
sarjahampahat sanovi
|
|
|
|
544 |
alla luisten polviensa,
|
|
|
|
545 |
rautaisten rusamiensa.
|
|
|
|
546 |
Otti hampahat otsolta.
|
|
|
|
547 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
548 |
"Metsän otsonen, omena,
|
|
|
|
549 |
metsän kaunis källeröinen!
|
|
|
|
550 |
Nyt on matka käyäksesi,
|
|
|
|
551 |
retki reiahellaksesi
|
|
|
|
552 |
tästä pienestä pesästä,
|
|
|
|
553 |
matalaisesta majasta
|
|
|
|
554 |
korkeampahan kotihin,
|
|
|
|
555 |
avarampahan asuhun.
|
|
|
|
556 |
"Lähe nyt, kulta, kulkemahan,
|
|
|
|
557 |
rahan armas, astumahan,
|
|
|
|
558 |
sivutse sikojen teistä,
|
|
|
|
559 |
poikki porsasten poluista
|
|
|
|
560 |
vasten varvikkomäkeä,
|
|
|
|
561 |
kohti vuorta korkeata
|
|
|
|
562 |
petäjähän penseähän,
|
|
|
|
563 |
honkahan havusatahan!
|
|
|
|
564 |
Hyvä siin' on ollaksesi,
|
|
|
|
565 |
armas aikaellaksesi
|
|
|
|
566 |
- kuuluvilla karjan kellon,
|
|
|
|
567 |
luona tiukujen tirinän."
|
|
|
|
568 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
569 |
jo tuli kotihin tuolta.
|
|
|
|
570 |
Väki nuori noin sanovi,
|
|
|
|
571 |
kansa kaunis lausutteli:
|
|
|
|
572 |
"Minne saatit saalihisi,
|
|
|
|
573 |
kunne ennätit eräsi?
|
|
|
|
574 |
Lienet jäälle jättänynnä,
|
|
|
|
575 |
uhkuhun upottanunna,
|
|
|
|
576 |
suomutihin sortanunna,
|
|
|
|
577 |
kaivanunna kankahasen."
|
|
|
|
578 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
579 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
|
580 |
"Enpä jäälle jättänynnä,
|
|
|
|
581 |
uhkuhun upottanunna:
|
|
|
|
582 |
siinä koirat siirteleisi,
|
|
|
|
583 |
linnut liiat peitteleisi;
|
|
|
|
584 |
enkä suohon sortanunna,
|
|
|
|
585 |
kaivanunna kankahasen:
|
|
|
|
586 |
siinä toukat turmeleisi,
|
|
|
|
587 |
söisi mustat muurahaiset.
|
|
|
|
588 |
"Tuonne saatin saalihini,
|
|
|
|
589 |
ehätin erän vähäni
|
|
|
|
590 |
kultakunnahan kukulle,
|
|
|
|
591 |
vaskiharjun hartioille.
|
|
|
|
592 |
Panin puuhun puhtahasen,
|
|
|
|
593 |
honkahan havusatahan,
|
|
|
|
594 |
oksalle olovimmalle,
|
|
|
|
595 |
lehvälle leve'immälle
|
|
|
|
596 |
iloksi inehmisille,
|
|
|
|
597 |
kunnioiksi kulkijoille.
|
|
|
|
598 |
"Ikenin panin itähän,
|
|
|
|
599 |
silmin loin on luotehesen.
|
|
|
|
600 |
Enkä aivan latvasehen:
|
|
|
|
601 |
oisin luonut latvasehen,
|
|
|
|
602 |
siinä tuuli turmeleisi,
|
|
|
|
603 |
ahava pahoin panisi;
|
|
|
|
604 |
enkä pannut maavarahan:
|
|
|
|
605 |
oisin pannut maavarahan,
|
|
|
|
606 |
siat siinä siirteleisi,
|
|
|
|
607 |
alakärsät käänteleisi."
|
|
|
|
608 |
Siitä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
609 |
laikahtihe laulamahan
|
|
|
|
610 |
illan kuulun kunniaksi,
|
|
|
|
611 |
päivän päätyvän iloksi.
|
|
|
|
612 |
Sanoi vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
613 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
614 |
"Piä nyt, pihti, valkeata,
|
|
|
|
615 |
jotta lauloa näkisin!
|
|
|
|
616 |
Lauloa luku tulevi,
|
|
|
|
617 |
suuni soia tahtelevi."
|
|
|
|
618 |
Siinä lauloi jotta soitti,
|
|
|
|
619 |
pitkin iltoa iloitsi.
|
|
|
|
620 |
Lausui laulunsa lopulla,
|
|
|
|
621 |
itse virkki viimeiseksi:
|
|
|
|
622 |
"Anna toisteki, Jumala,
|
|
|
|
623 |
vastaki, vakainen Luoja,
|
|
|
|
624 |
näin näissä ilottavaksi,
|
|
|
|
625 |
toiste toimiteltavaksi,
|
|
|
|
626 |
näissä häissä pyylypoian,
|
|
|
|
627 |
pitkävillaisen pioissa!
|
|
|
|
628 |
"Anna ainaki, Jumala,
|
|
|
|
629 |
toisteki, totinen Luoja,
|
|
|
|
630 |
rastia rakettaviksi,
|
|
|
|
631 |
puita pilkoteltaviksi
|
|
|
|
632 |
urohoisessa väessä,
|
|
|
|
633 |
miehisessä joukkiossa!
|
|
|
|
634 |
"Anna ainaki, Jumala,
|
|
|
|
635 |
toisteki, totinen Luoja,
|
|
|
|
636 |
soivaksi Tapion torven,
|
|
|
|
637 |
metsän pillin piukovaksi
|
|
|
|
638 |
näillä pienillä pihoilla,
|
|
|
|
639 |
kape'illa kartanoilla!
|
|
|
|
640 |
Päivät soisin soitettavan,
|
|
|
|
641 |
illat tehtävän iloa
|
|
|
|
642 |
näillä mailla, mantereilla,
|
|
|
|
643 |
Suomen suurilla tiloilla,
|
|
|
|
644 |
nuorisossa nousevassa,
|
|
|
|
645 |
kansassa kasuavassa."
|
|
|
| |
|