| |
Seitsemäsviidettä runo
|
|
|
|
2 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
3 |
kauan soitti kanteletta,
|
|
|
|
4 |
sekä soitti jotta lauloi,
|
|
|
|
5 |
jotta ilmankin iloitsi.
|
|
|
|
6 |
Soitto kuului kuun tupihin,
|
|
|
|
7 |
ilo päivän ikkunoille.
|
|
|
|
8 |
Kuu tuvastahan tulevi,
|
|
|
|
9 |
astui koivun konkelolle,
|
|
|
|
10 |
päivä päätyi linnastansa,
|
|
|
|
11 |
loihe latvahan petäjän
|
|
|
|
12 |
kanteletta kuulemahan,
|
|
|
|
13 |
iloa imehtimähän.
|
|
|
|
14 |
Louhi, Pohjolan emäntä,
|
|
|
|
15 |
Pohjan akka harvahammas,
|
|
|
|
16 |
siitä päivän kiinni saapi,
|
|
|
|
17 |
kuuhuen käsin tavoitti,
|
|
|
|
18 |
kuun on koivun konkelolta,
|
|
|
|
19 |
päivän latvasta petäjän.
|
|
|
|
20 |
Ne kohta kotihin saattoi,
|
|
|
|
21 |
pimeähän Pohjolahan.
|
|
|
|
22 |
Kätki kuun kumottamasta
|
|
|
|
23 |
kirjarintahan kivehen,
|
|
|
|
24 |
lauloi päivän paistamasta
|
|
|
|
25 |
vuorehen teräksisehen.
|
|
|
|
26 |
Itse tuossa noin saneli:
|
|
|
|
27 |
"Ellös täältä ilman pääskö,
|
|
|
|
28 |
nousko, kuu, kumottamahan,
|
|
|
|
29 |
pääskö, päivä, paistamahan,
|
|
|
|
30 |
kun en käyne päästämähän,
|
|
|
|
31 |
itse tulle noutamahan
|
|
|
|
32 |
yheksän orihin kanssa,
|
|
|
|
33 |
yhen tamman kantamalla!"
|
|
|
|
34 |
Kun oli kuun kulettanunna
|
|
|
|
35 |
sekä päivän saattanunna
|
|
|
|
36 |
Pohjolan kivimäkehen,
|
|
|
|
37 |
rautaisehen kalliohon,
|
|
|
|
38 |
jopa valkean varasti,
|
|
|
|
39 |
tulen Väinölän tuvilta:
|
|
|
|
40 |
sai tuvat tulettomaksi,
|
|
|
|
41 |
pirtit valkeattomaksi.
|
|
|
|
42 |
Jo oli yö alinomainen,
|
|
|
|
43 |
pitkä, pilkkoisen pimeä.
|
|
|
|
44 |
Oli yö Kalevalassa,
|
|
|
|
45 |
noilla Väinölän tuvilla
|
|
|
|
46 |
sekä tuolla taivahassa,
|
|
|
|
47 |
Ukon ilman istuimilla.
|
|
|
|
48 |
Tukela on tuletta olla,
|
|
|
|
49 |
vaiva suuri valkeatta,
|
|
|
|
50 |
ikävä inehmisien,
|
|
|
|
51 |
ikävä itsen Ukonki.
|
|
|
|
52 |
Tuo Ukko, ylijumala,
|
|
|
|
53 |
itse ilman suuri luoja,
|
|
|
|
54 |
alkoi tuota ouostella.
|
|
|
|
55 |
Arvelee, ajattelevi,
|
|
|
|
56 |
mikä kumma kuun e'essä,
|
|
|
|
57 |
mikä terhen päivän tiessä,
|
|
|
|
58 |
kun ei kuu kumotakana
|
|
|
|
59 |
eikä päivä paistakana.
|
|
|
|
60 |
Astui pilven äärtä myöten,
|
|
|
|
61 |
taivahan rajoa myöten
|
|
|
|
62 |
sukassa sinertävässä,
|
|
|
|
63 |
kirjavassa kaplukassa;
|
|
|
|
64 |
kävi kuuta etsimähän,
|
|
|
|
65 |
päiveä tapoamahan:
|
|
|
|
66 |
eipä kuuta löyäkänä,
|
|
|
|
67 |
päiveä tapoakana.
|
|
|
|
68 |
Tulta iski ilman Ukko,
|
|
|
|
69 |
valahutti valkeata
|
|
|
|
70 |
miekalla tuliterällä,
|
|
|
|
71 |
säilällä säkenevällä;
|
|
|
|
72 |
iski tulta kyntehensä,
|
|
|
|
73 |
järskytti jäsenehensä
|
|
|
|
74 |
ylähällä taivosessa,
|
|
|
|
75 |
tähtitarhojen tasalla.
|
|
|
|
76 |
Saipa tulta iskemällä.
|
|
|
|
77 |
Kätkevi tulikipunan
|
|
|
|
78 |
kultaisehen kukkarohon,
|
|
|
|
79 |
hope'isehen kehä'än.
|
|
|
|
80 |
Antoi neien tuuitella,
|
|
|
|
81 |
ilman immen vaapotella
|
|
|
|
82 |
kuun uuen kuvoamaksi,
|
|
|
|
83 |
uuen auringon aluksi.
|
|
|
|
84 |
Neiti pitkän pilven päällä,
|
|
|
|
85 |
impi ilman partahalla
|
|
|
|
86 |
tuota tulta tuuitteli,
|
|
|
|
87 |
valkeaista vaapotteli
|
|
|
|
88 |
kultaisessa kätkyessä,
|
|
|
|
89 |
hihnoissa hope'isissa.
|
|
|
|
90 |
Hope'iset orret notkui,
|
|
|
|
91 |
kätkyt kultainen kulisi,
|
|
|
|
92 |
pilvet liikkui, taivot naukui,
|
|
|
|
93 |
taivon kannet kallistihe
|
|
|
|
94 |
tulta tuuiteltaessa,
|
|
|
|
95 |
valkeaista vaapottaissa.
|
|
|
|
96 |
Impi tulta tuuitteli,
|
|
|
|
97 |
vaapotteli valkeaista,
|
|
|
|
98 |
tulta sormilla somitti,
|
|
|
|
99 |
käsin vaali valkeaista:
|
|
|
|
100 |
tuli tuhmalta putosi,
|
|
|
|
101 |
valkea varattomalta,
|
|
|
|
102 |
kätösiltä kääntelijän,
|
|
|
|
103 |
sormilta somittelijan.
|
|
|
|
104 |
Taivas reikihin repesi,
|
|
|
|
105 |
ilma kaikki ikkunoihin.
|
|
|
|
106 |
Kirposi tulikipuna,
|
|
|
|
107 |
suikahti punasoronen,
|
|
|
|
108 |
läpi läikkyi taivosista,
|
|
|
|
109 |
puhki pilvistä pirisi,
|
|
|
|
110 |
läpi taivahan yheksän,
|
|
|
|
111 |
halki kuuen kirjokannen.
|
|
|
|
112 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
|
113 |
"Veli, seppo Ilmarinen!
|
|
|
|
114 |
Lähtekämme katsomahan,
|
|
|
|
115 |
saakamme opastumahan,
|
|
|
|
116 |
mikä tuo tuli tulonen,
|
|
|
|
117 |
outo valkea valahti
|
|
|
|
118 |
yläisistä taivosista
|
|
|
|
119 |
alaisihin maaemihin,
|
|
|
|
120 |
jos olisi kuun kehänen
|
|
|
|
121 |
eli päivän pyöryläinen!"
|
|
|
|
122 |
Läksivät urosta kaksi.
|
|
|
|
123 |
Astuivat, ajattelivat,
|
|
|
|
124 |
miten tuonne tullaksensa
|
|
|
|
125 |
ja kuten osataksensa
|
|
|
|
126 |
tulen siirtymäsijoille,
|
|
|
|
127 |
valkean valantomaille.
|
|
|
|
128 |
Joki joutuvi etehen,
|
|
|
|
129 |
melkeän meren tapainen.
|
|
|
|
130 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
|
131 |
alkoi veisteä venettä,
|
|
|
|
132 |
alla korven kolkutella.
|
|
|
|
133 |
Toinen seppo Ilmarinen
|
|
|
|
134 |
laati kuusesta meloja,
|
|
|
|
135 |
petäjästä järkäleitä.
|
|
|
|
136 |
Sai venonen valmihiksi
|
|
|
|
137 |
hankoinensa, airoinensa;
|
|
|
|
138 |
niin veivät venon vesille.
|
|
|
|
139 |
Soutelevat, joutelevat
|
|
|
|
140 |
ympäri Nevan jokea,
|
|
|
|
141 |
Nevan nientä kiertelevät.
|
|
|
|
142 |
Ilmatar, ihana impi,
|
|
|
|
143 |
vanhin luonnon tyttäristä,
|
|
|
|
144 |
tuopa vastahan tulevi
|
|
|
|
145 |
puhutellen, lausutellen:
|
|
|
|
146 |
"Mitä miehiä olette,
|
|
|
|
147 |
kuinka teitä kutsutahan?"
|
|
|
|
148 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
|
149 |
"Merimiehiä olemme,
|
|
|
|
150 |
minä vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
151 |
toinen seppo Ilmarinen.
|
|
|
|
152 |
Vaan sano oma sukusi,
|
|
|
|
153 |
kuin sinua kutsutahan!"
|
|
|
|
154 |
Vaimo tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
155 |
"Minä olen vanhin vaimoksia,
|
|
|
|
156 |
vanhin ilman impilöitä,
|
|
|
|
157 |
ensin emä itselöitä,
|
|
|
|
158 |
joll' on vihki viien vaimon,
|
|
|
|
159 |
muoto kuuen morsiamen.
|
|
|
|
160 |
Minne te menette, miehet,
|
|
|
|
161 |
kunne läksitte, urohot?"
|
|
|
|
162 |
Sanoi vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
163 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
|
164 |
"Tukehtui tulonen meiltä,
|
|
|
|
165 |
vaipui meiltä valkeainen.
|
|
|
|
166 |
Viikon on tuletta oltu,
|
|
|
|
167 |
pime'issä piileskelty.
|
|
|
|
168 |
Nyt on meillä mielessämme
|
|
|
|
169 |
mennä tulta tietämähän,
|
|
|
|
170 |
jok' on tullut taivahasta,
|
|
|
|
171 |
päältä pilvien pu'onnut."
|
|
|
|
172 |
Vaimo tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
|
173 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
|
174 |
"Tuli on tuima tie'ettävä,
|
|
|
|
175 |
valkeainen vaaittava.
|
|
|
|
176 |
Jo teki tuli tekoset,
|
|
|
|
177 |
valkea vahingot laati!
|
|
|
|
178 |
Tuikahti tulikipuna,
|
|
|
|
179 |
putosi punakeränen
|
|
|
|
180 |
Luojan luomilta tiloilta,
|
|
|
|
181 |
Ukon ilman iskemiltä
|
|
|
|
182 |
läpi taivahan tasaisen,
|
|
|
|
183 |
halki tuon ihalan ilman,
|
|
|
|
184 |
puhki reppänän retuisen,
|
|
|
|
185 |
kautta kuivan kurkihirren
|
|
|
|
186 |
Tuurin uutehen tupahan,
|
|
|
|
187 |
Palvoisen laettomahan.
|
|
|
|
188 |
"Sitte sinne tultuansa
|
|
|
|
189 |
Tuurin uutehen tupahan
|
|
|
|
190 |
panihe pahoille töille,
|
|
|
|
191 |
löihe töille törke'ille:
|
|
|
|
192 |
rikkoi rinnat tyttäriltä,
|
|
|
|
193 |
neitosilta nännit näppi,
|
|
|
|
194 |
turmeli pojalta polvet,
|
|
|
|
195 |
isännältä parran poltti.
|
|
|
|
196 |
"Äiti lastansa imetti
|
|
|
|
197 |
kätkyessä vaivaisessa.
|
|
|
|
198 |
Tuohon tultua tulonen
|
|
|
|
199 |
jo teki pahinta työtä:
|
|
|
|
200 |
poltti lapsen kätkyestä,
|
|
|
|
201 |
poltti paarmahat emolta.
|
|
|
|
202 |
Se lapsi meni Manalle,
|
|
|
|
203 |
toki poika Tuonelahan,
|
|
|
|
204 |
ku oli luotu kuolemahan,
|
|
|
|
205 |
katsottu katoamahan
|
|
|
|
206 |
tuskissa tulen punaisen,
|
|
|
|
207 |
vaike'issa valkeaisen.
|
|
|
|
208 |
"Niin emo enemmän tiesi,
|
|
|
|
209 |
ei emo Manalle mennyt;
|
|
|
|
210 |
se tunsi tulen manata,
|
|
|
|
211 |
valkeaisen vaivutella
|
|
|
|
212 |
läpi pienen neulansilmän,
|
|
|
|
213 |
halki kirvehen hamaran,
|
|
|
|
214 |
puhki kuuman tuuran putken,
|
|
|
|
215 |
pitkin pellon pientaretta."
|
|
|
|
216 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
217 |
itse ennätti kysyä:
|
|
|
|
218 |
"Kunne tulet tuosta läksi,
|
|
|
|
219 |
kunne kiiähti kipunat
|
|
|
|
220 |
Tuurin pellon pientarelta?
|
|
|
|
221 |
Metsällenkö vai merelle?"
|
|
|
|
222 |
Vaimo vastaten sanovi,
|
|
|
|
223 |
itse virkki, noin nimesi:
|
|
|
|
224 |
"Tuli tuosta mennessänsä,
|
|
|
|
225 |
valkeainen vierressänsä
|
|
|
|
226 |
ensin poltti paljo maita,
|
|
|
|
227 |
paljo maita, paljo soita;
|
|
|
|
228 |
viimein vierähti vetehen,
|
|
|
|
229 |
aaltoihin Aluen järven:
|
|
|
|
230 |
se oli syttyä tulehen,
|
|
|
|
231 |
säkehinä säihkyellä.
|
|
|
|
232 |
"Kolmasti kesäisnä yönä,
|
|
|
|
233 |
yheksästi syksy-yönä,
|
|
|
|
234 |
kuohui kuusien tasalle,
|
|
|
|
235 |
ärjyi päälle äyrähien
|
|
|
|
236 |
tuon tuiman tulen käsissä,
|
|
|
|
237 |
varin valkean väessä.
|
|
|
|
238 |
"Kuohui kuiville kalansa,
|
|
|
|
239 |
arinoille ahvenensa.
|
|
|
|
240 |
Kalat tuossa katselevat,
|
|
|
|
241 |
ahvenet ajattelevat,
|
|
|
|
242 |
miten olla, kuin eleä:
|
|
|
|
243 |
ahven itki aittojansa,
|
|
|
|
244 |
kalat kartanoisiansa,
|
|
|
|
245 |
kiiski linnoa kivistä.
|
|
|
|
246 |
"Läksi ahven kyrmyniska,
|
|
|
|
247 |
tavoitti tulisoroista:
|
|
|
|
248 |
eipä ahven saanutkana.
|
|
|
|
249 |
Niin meni sinervä siika:
|
|
|
|
250 |
se nieli tulisorosen,
|
|
|
|
251 |
vajotteli valkeaisen.
|
|
|
|
252 |
"Jo vettyi Aluen järvi,
|
|
|
|
253 |
pääsi päältä äyrästensä
|
|
|
|
254 |
sijallensa entiselle
|
|
|
|
255 |
yhtenä kesäisnä yönä.
|
|
|
|
256 |
"Oli aikoa vähäisen:
|
|
|
|
257 |
tuli tuska nielijälle,
|
|
|
|
258 |
vaikea vajottajalle,
|
|
|
|
259 |
pakko paljo syönehelle.
|
|
|
|
260 |
"Uiskenteli, kuiskenteli.
|
|
|
|
261 |
Uipi päivän, uipi toisen
|
|
|
|
262 |
siikasaarien sivuja,
|
|
|
|
263 |
lohiluotojen lomia,
|
|
|
|
264 |
tuhannen nenätse niemen,
|
|
|
|
265 |
sa'an saaren kainalotse.
|
|
|
|
266 |
Joka niemi neuvon pisti,
|
|
|
|
267 |
joka saari sai sanoman:
|
|
|
|
268 |
'Ei ole vienossa ve'essä,
|
|
|
|
269 |
Aluessa ankehessa
|
|
|
|
270 |
kalan kurjan nielijätä,
|
|
|
|
271 |
katalan kaottajata
|
|
|
|
272 |
näissä tuskissa tulosen,
|
|
|
|
273 |
vaivannoissa valkeaisen.'
|
|
|
|
274 |
"Niin kuuli kulea kuuja,
|
|
|
|
275 |
nieli tuon sinervän siian.
|
|
|
|
276 |
Oli aikoa vähäisen:
|
|
|
|
277 |
tuli tuska nielijälle,
|
|
|
|
278 |
vaikea vajottajalle,
|
|
|
|
279 |
pakko paljo syönehelle.
|
|
|
|
280 |
"Uiskenteli, kuiskenteli.
|
|
|
|
281 |
Uipi päivän, uipi toisen
|
|
|
|
282 |
lohiluotojen lomia,
|
|
|
|
283 |
kalahauin kartanoita,
|
|
|
|
284 |
tuhannen nenitse niemen,
|
|
|
|
285 |
sa'an saaren kainaloitse.
|
|
|
|
286 |
Joka niemi neuvon pisti,
|
|
|
|
287 |
joka saari sai sanoman:
|
|
|
|
288 |
'Ei ole vienossa ve'essä,
|
|
|
|
289 |
Aluessa ankehessa
|
|
|
|
290 |
kalan kurjan appajata,
|
|
|
|
291 |
katalan kaottajata
|
|
|
|
292 |
tuskissa tulen palavan,
|
|
|
|
293 |
vaivannoissa valkeaisen.'
|
|
|
|
294 |
"Niin tuli halea hauki,
|
|
|
|
295 |
nieli tuon kulean kuujan.
|
|
|
|
296 |
Oli aikoa vähäisen:
|
|
|
|
297 |
tuli tuska nielijälle,
|
|
|
|
298 |
vaikea vajottajalle,
|
|
|
|
299 |
pakko paljo syönehelle.
|
|
|
|
300 |
"Uiskenteli, kuiskenteli.
|
|
|
|
301 |
Uipi päivän, uipi toisen
|
|
|
|
302 |
lokkiluotojen lomitse,
|
|
|
|
303 |
kajavan kivikaritse,
|
|
|
|
304 |
tuhannen nenätse niemen,
|
|
|
|
305 |
sa'an saaren kainalotse.
|
|
|
|
306 |
Joka niemi neuvon pisti,
|
|
|
|
307 |
joka saari sai sanoman:
|
|
|
|
308 |
'Ei ole vienossa ve'essä,
|
|
|
|
309 |
Aluessa ankehessa
|
|
|
|
310 |
kalan kurjan nielijätä,
|
|
|
|
311 |
katalan kaottajata
|
|
|
|
312 |
tuskissa tulen palavan,
|
|
|
|
313 |
vaivannoissa valkeaisen.'"
|
|
|
|
314 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
|
315 |
toinen seppo Ilmarinen
|
|
|
|
316 |
nuotan niinisen kutovi,
|
|
|
|
317 |
katajaisen kaikuttavi;
|
|
|
|
318 |
sen painoi pajuvesillä,
|
|
|
|
319 |
raian kuorilla rakenti.
|
|
|
|
320 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
|
321 |
työnti naiset nuottaselle.
|
|
|
|
322 |
Läksi naiset nuottaselle,
|
|
|
|
323 |
sisarekset silpomahan.
|
|
|
|
324 |
Soutelevat, luitelevat
|
|
|
|
325 |
niemi nientä, saari saarta,
|
|
|
|
326 |
lohiluotojen lomatse,
|
|
|
|
327 |
siikasaarien sivutse
|
|
|
|
328 |
ruskeahan ruoikkohon,
|
|
|
|
329 |
kaunihisen kaislikkohon.
|
|
|
|
330 |
Pyritähän, pyyetähän,
|
|
|
|
331 |
ve'etähän, vellotahan
|
|
|
|
332 |
- nurin nuotta potketahan,
|
|
|
|
333 |
väärin veetähän apaja:
|
|
|
|
334 |
ei saa'a sitä kaloa,
|
|
|
|
335 |
kuta kilvoin pyyetähän.
|
|
|
|
336 |
Veljekset vesille läksi,
|
|
|
|
337 |
miehet nuotalle menevät.
|
|
|
|
338 |
Pohetahan, potketahan,
|
|
|
|
339 |
ve'etähän, vennotahan
|
|
|
|
340 |
lahen suita, luo'on päitä,
|
|
|
|
341 |
Kalevan kivikaria:
|
|
|
|
342 |
ei saa'a kaloa tuota,
|
|
|
|
343 |
mitä tarkoin tarvittihin.
|
|
|
|
344 |
Tullut ei halea hauki
|
|
|
|
345 |
vienoilta lahen vesiltä
|
|
|
|
346 |
eikä suurelta selältä:
|
|
|
|
347 |
kalat pienet, verkot harvat.
|
|
|
|
348 |
Jo tuossa kalat valitti,
|
|
|
|
349 |
hauki hauille sanovi,
|
|
|
|
350 |
kysyi siika säynähältä,
|
|
|
|
351 |
lohi toiselta lohelta:
|
|
|
|
352 |
"Joko kuoli kuulut miehet,
|
|
|
|
353 |
katosi Kalevan poiat,
|
|
|
|
354 |
liinanuotan nuikuttajat,
|
|
|
|
355 |
lankapaulan laaittajat,
|
|
|
|
356 |
suuren tarpoimen talujat,
|
|
|
|
357 |
pitkän varren vaikuttajat?"
|
|
|
|
358 |
Kuuli vanha Väinämöinen.
|
|
|
|
359 |
Itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
|
360 |
"Ei ole kuollehet urohot,
|
|
|
|
361 |
kaatunut Kalevan kansa.
|
|
|
|
362 |
Yksi kuoli, kaksi syntyi,
|
|
|
|
363 |
joill' on tarpoimet paremmat,
|
|
|
|
364 |
varret vaaksoa pitemmät,
|
|
|
|
365 |
nuotat kahta kauheammat."
|
|
|
| |
|