| |
Kahdeksasviidettä runo
|
|
|
2 |
Vaka vanha Väinämöinen,
|
|
|
3 |
tietäjä iän-ikuinen,
|
|
|
4 |
tuosta tuumille tulevi,
|
|
|
5 |
ajeleiksen arveloille
|
|
|
6 |
nuotan liinaisen kutoa,
|
|
|
7 |
satahisen saautella.
|
|
|
8 |
Jopa tuon sanoiksi virkki,
|
|
|
9 |
itse lausui, noin nimesi:
|
|
|
10 |
"Onko liinan kylväjätä,
|
|
|
11 |
kylväjätä, kyntäjätä,
|
|
|
12 |
verkko valmistellakseni,
|
|
|
13 |
satasilmä saa'akseni
|
|
|
14 |
kalan kurjan tappajaksi,
|
|
|
15 |
katalan kaottajaksi?"
|
|
|
16 |
Löytähän vähäisen maata,
|
|
|
17 |
paikkoa palamatointa
|
|
|
18 |
suurimmalla suon selällä,
|
|
|
19 |
kahen kantosen lomassa.
|
|
|
20 |
Kannon juuri kaivetahan:
|
|
|
21 |
sieltä löytyi liinan siemen
|
|
|
22 |
Tuonen toukan kätköksestä,
|
|
|
23 |
maan maon varustamista.
|
|
|
24 |
Olipa tuhkia läjänen,
|
|
|
25 |
koko kuivia poroja
|
|
|
26 |
purren puisen polttamilta,
|
|
|
27 |
venehen kyettämiltä.
|
|
|
28 |
Siihen liina kylvettihin,
|
|
|
29 |
kypenihin kynnettihin,
|
|
|
30 |
rannallen Aluen järven,
|
|
|
31 |
peltohon saviperähän.
|
|
|
32 |
Siitä silloin taimi nousi,
|
|
|
33 |
pensi pellavas peritöin,
|
|
|
34 |
liina liitotoin yleni
|
|
|
35 |
yhtenä kesäisnä yönä.
|
|
|
36 |
Yöllä liina kylvettihin,
|
|
|
37 |
kuutamella kynnettihin,
|
|
|
38 |
perattihin, koirittihin,
|
|
|
39 |
nyhettihin, riivittihin,
|
|
|
40 |
terävästi temmottihin,
|
|
|
41 |
rotevasti rohkittihin.
|
|
|
42 |
Vietihin likohon liina;
|
|
|
43 |
sai pian lionneheksi.
|
|
|
44 |
Nopeasti nostettihin,
|
|
|
45 |
kiirehesti kuivattihin.
|
|
|
46 |
Kohta tuotihin kotihin,
|
|
|
47 |
pian luista luistettihin,
|
|
|
48 |
loteasti loukuttihin,
|
|
|
49 |
lipeästi lipsuttihin.
|
|
|
50 |
Hapeasti harjattihin,
|
|
|
51 |
hämysillä häpsittihin,
|
|
|
52 |
joutui kohta kuontalolle,
|
|
|
53 |
välehemmin värttinälle,
|
|
|
54 |
yhtenä kesäisnä yönä,
|
|
|
55 |
kahen päivyen kesellä.
|
|
|
56 |
Sen sisaret kehreävät,
|
|
|
57 |
kälykset kävylle lyövät,
|
|
|
58 |
veljet verkoksi kutovat,
|
|
|
59 |
apet ainoille panevat.
|
|
|
60 |
Siinäkö käpynen kääntyi,
|
|
|
61 |
palautui painopalko,
|
|
|
62 |
kun sai nuotta valmihiksi,
|
|
|
63 |
lankapaula laaituksi
|
|
|
64 |
yhtenä kesäisnä yönä,
|
|
|
65 |
vielä puolessa sitäki!
|
|
|
66 |
Saipa nuotta valmihiksi,
|
|
|
67 |
lankapaula laaituksi,
|
|
|
68 |
perältä satoa syltä,
|
|
|
69 |
siulat seitsentä satoa.
|
|
|
70 |
Sen kivestivät somasti,
|
|
|
71 |
lau'ustivat laatuisasti.
|
|
|
72 |
Nuoret nuotalle menevät,
|
|
|
73 |
vanhat koissa arvelevat:
|
|
|
74 |
tokko tuota saatanehe,
|
|
|
75 |
mitä mielin pyyetähän?
|
|
|
76 |
Ve'etähän, vennotahan,
|
|
|
77 |
pyyetähän, pynnetähän:
|
|
|
78 |
ve'etähän pitkin vettä,
|
|
|
79 |
pohetahan poiken vettä.
|
|
|
80 |
Saa'ahan vähän kaloja:
|
|
|
81 |
kiiskiä kirokaloja,
|
|
|
82 |
ahvenia ruotaisia,
|
|
|
83 |
särkiä sapikkahia;
|
|
|
84 |
ei saatu sitä kaloa,
|
|
|
85 |
kuta vasten nuotta tehty.
|
|
|
86 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
87 |
"Oi on seppo Ilmarinen!
|
|
|
88 |
Lähtekämme itse tuonne,
|
|
|
89 |
kera verkkojen vesille!"
|
|
|
90 |
Läksivät urosta kaksi,
|
|
|
91 |
veivät verkkonsa vesille.
|
|
|
92 |
Yksi siula heitettihin
|
|
|
93 |
saarehen selällisehen,
|
|
|
94 |
siula toinen heitettihin
|
|
|
95 |
niittykannan niemeksehen;
|
|
|
96 |
nostin tuonne laaitahan
|
|
|
97 |
vanhan Väinön valkamahan.
|
|
|
98 |
Pohetahan, potketahan,
|
|
|
99 |
ve'etähän, vennätähän.
|
|
|
100 |
Saa'ahan kaloja kyllin:
|
|
|
101 |
ihveniä, ahvenia,
|
|
|
102 |
tuimenia, taimenia,
|
|
|
103 |
lahnoja, lohikaloja,
|
|
|
104 |
kaikkia ve'en kaloja;
|
|
|
105 |
ei saa'a kaloa tuota,
|
|
|
106 |
kuta vasten nuotta tehty,
|
|
|
107 |
lankapaula laaittuna.
|
|
|
108 |
Silloin vanha Väinämöinen
|
|
|
109 |
vielä verkkoja lisäsi;
|
|
|
110 |
jatkoi siuloja sivulta
|
|
|
111 |
viiellä sylisa'alla,
|
|
|
112 |
köyttä saalla seitsemällä.
|
|
|
113 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
114 |
"Viekämme syville verkot,
|
|
|
115 |
etemmä ehättäkämme,
|
|
|
116 |
vetäkämme vettä vielä
|
|
|
117 |
toki toinenkin apajas!"
|
|
|
118 |
Verkot vietihin syville,
|
|
|
119 |
ennätettihin etemmä;
|
|
|
120 |
ve'ettihin vettä vielä
|
|
|
121 |
toki toinenkin apajas.
|
|
|
122 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
123 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
124 |
"Vellamo, ve'en emäntä,
|
|
|
125 |
ve'en eukko ruokorinta!
|
|
|
126 |
Tules paian muuttelohon,
|
|
|
127 |
vaattehen vajehtelohon!
|
|
|
128 |
Sinull' on rytinen paita,
|
|
|
129 |
merenvaahtivaippa päällä,
|
|
|
130 |
tuulen tyttären tekemä,
|
|
|
131 |
Aallottaren antelema:
|
|
|
132 |
minä annan liinapaian,
|
|
|
133 |
panen aivan aivinaisen;
|
|
|
134 |
se on Kuuttaren kutoma,
|
|
|
135 |
Päivättären kehreämä.
|
|
|
136 |
"Ahto, aaltojen isäntä,
|
|
|
137 |
satahauan hallitsija!
|
|
|
138 |
Ota virpi viittä syltä,
|
|
|
139 |
salko seitsentä tapoa,
|
|
|
140 |
jolla selät seuruelet,
|
|
|
141 |
meren pohjat meuruelet,
|
|
|
142 |
nostat ruotaisen romuen,
|
|
|
143 |
kaiotat kalaisen karjan
|
|
|
144 |
tämän nuotan nostimille,
|
|
|
145 |
satalauan laskimille,
|
|
|
146 |
kalaisista kaartehista,
|
|
|
147 |
lohisista loukeroista,
|
|
|
148 |
suurilta selän navoilta,
|
|
|
149 |
synkiltä syväntehiltä,
|
|
|
150 |
päivän paistamattomilta,
|
|
|
151 |
hiekan hieromattomilta!"
|
|
|
152 |
Pikku mies merestä nousi,
|
|
|
153 |
uros aalloista yleni;
|
|
|
154 |
seisovi meren selällä.
|
|
|
155 |
Siitä tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
156 |
"Onko tarve tarpojata,
|
|
|
157 |
puun pitkän pitelijätä?"
|
|
|
158 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
159 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
160 |
"Onpa tarve tarpojata,
|
|
|
161 |
puun pitkän pitelijätä."
|
|
|
162 |
Mies pieni, uros vähäinen,
|
|
|
163 |
hongan rannalta hotaisi,
|
|
|
164 |
puun pitkän petäjiköstä,
|
|
|
165 |
paaen painoi tarpoimeksi.
|
|
|
166 |
Kyselevi, lauselevi:
|
|
|
167 |
"Tarvonko väen mukahan,
|
|
|
168 |
oike'in olan takoa,
|
|
|
169 |
vai tarvon asun mukahan?"
|
|
|
170 |
Vanha viisas Väinämöinen
|
|
|
171 |
sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
172 |
"Jos tarvot asun mukahan,
|
|
|
173 |
äijä on siinä tarpomista."
|
|
|
174 |
Mies pieni, uros vähäinen,
|
|
|
175 |
jo nyt tuossa tarpaisevi,
|
|
|
176 |
tarpovi asun mukahan;
|
|
|
177 |
kaiotti kaloja paljon
|
|
|
178 |
tuon on nuotan nostimille,
|
|
|
179 |
satalauan laskimille.
|
|
|
180 |
Seppo airoilla asuvi;
|
|
|
181 |
vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
182 |
itse on nuotan nostajana,
|
|
|
183 |
lankapaulan lappajana.
|
|
|
184 |
Sanoi vanha Väinämöinen:
|
|
|
185 |
"Jo nyt on kalainen karja
|
|
|
186 |
tämän nuotan nostimilla,
|
|
|
187 |
satalauan laskimilla."
|
|
|
188 |
Siitä nuotta nostetahan,
|
|
|
189 |
puretahan, puistetahan
|
|
|
190 |
venehesen Väinämöisen:
|
|
|
191 |
saa'ahan kalainen karhi,
|
|
|
192 |
kut' oli vasten nuotta tehty,
|
|
|
193 |
lankapaula laaittuna.
|
|
|
194 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
195 |
viiletti venehen maalle
|
|
|
196 |
sivuhun sinisen sillan,
|
|
|
197 |
päähän portahan punaisen.
|
|
|
198 |
Siivosi kalaisen karhin,
|
|
|
199 |
purki ruotaisen romuen:
|
|
|
200 |
sai sieltä halean hauin,
|
|
|
201 |
kut' oli viikon pyyettynä.
|
|
|
202 |
Silloin vanha Väinämöinen
|
|
|
203 |
itse tuossa arvelevi:
|
|
|
204 |
"Ruohinko käsin ruveta
|
|
|
205 |
ilman rautarukkasitta,
|
|
|
206 |
kivisittä kintahitta,
|
|
|
207 |
vaskisitta vanttuhitta?"
|
|
|
208 |
Senpä kuuli Päivän poika.
|
|
|
209 |
Sanan virkkoi, noin nimesi:
|
|
|
210 |
"Minä hauin halkoaisin,
|
|
|
211 |
tohtisin käsiksi käyä,
|
|
|
212 |
kun oisi isoni puukko,
|
|
|
213 |
veitsi valtavanhempani."
|
|
|
214 |
Vieri veitsi taivosesta,
|
|
|
215 |
puukko pilvistä putosi,
|
|
|
216 |
pää kulta, terä hopea,
|
|
|
217 |
vieri vyölle Päivän poian.
|
|
|
218 |
Niin pätevä Päivän poika
|
|
|
219 |
tuon veitsen käsin tavoitti;
|
|
|
220 |
sillä hauin halkaisevi,
|
|
|
221 |
suu levän levittelevi.
|
|
|
222 |
Vatsassa halean hauin
|
|
|
223 |
löytähän kulea kuuja;
|
|
|
224 |
vatsassa kulean kuujan,
|
|
|
225 |
siell' oli sileä siika.
|
|
|
226 |
Halkaisi sileän siian:
|
|
|
227 |
sai sieltä sinikeräsen
|
|
|
228 |
siian suolen soukerosta,
|
|
|
229 |
kolmannesta koukerosta.
|
|
|
230 |
Kehitti sinikeräsen:
|
|
|
231 |
sisältä sinikeräsen
|
|
|
232 |
putosi punakeränen.
|
|
|
233 |
Purki tuon punakeräsen:
|
|
|
234 |
keskeltä punakeräsen
|
|
|
235 |
tapasi tulisorosen,
|
|
|
236 |
jok' oli tullut taivosesta,
|
|
|
237 |
puhki pilvien pu'onnut,
|
|
|
238 |
päältä taivosen kaheksan,
|
|
|
239 |
ilmalta yheksänneltä.
|
|
|
240 |
Väinämöisen arvellessa,
|
|
|
241 |
millä tuota vietänehe
|
|
|
242 |
tupihin tulettomihin,
|
|
|
243 |
pime'ihin pirttilöihin,
|
|
|
244 |
jopa tuikahti tulonen,
|
|
|
245 |
pääsi käestä Päivän poian.
|
|
|
246 |
Poltti parran Väinämöisen;
|
|
|
247 |
sepolta sitäi pahemmin
|
|
|
248 |
tuli poltti poskipäitä,
|
|
|
249 |
käsiänsä kärventeli.
|
|
|
250 |
Meni siinä mennessänsä
|
|
|
251 |
aalloitse Aluen järven.
|
|
|
252 |
Karkasi katajikolle,
|
|
|
253 |
niin paloi katajakangas;
|
|
|
254 |
kohautti kuusikkohon:
|
|
|
255 |
poltti kuusikon komean.
|
|
|
256 |
Vieri vieläkin etemmä,
|
|
|
257 |
poltti puolen Pohjan maata,
|
|
|
258 |
sakaran Savon rajoa,
|
|
|
259 |
kahen puolen Karjalata.
|
|
|
260 |
Vaka vanha Väinämöinen
|
|
|
261 |
itse läksi astumahan,
|
|
|
262 |
ylös korpehen kohosi
|
|
|
263 |
tuon tuiman tulen jälille.
|
|
|
264 |
Tapasi tulosen tuolta
|
|
|
265 |
kahen kannon juuren alta,
|
|
|
266 |
leppäpökkelön sisästä,
|
|
|
267 |
lahokannon kainalosta.
|
|
|
268 |
Siinä vanha Väinämöinen
|
|
|
269 |
itse tuon sanoiksi virkki:
|
|
|
270 |
"Tulonen, Jumalan luoma,
|
|
|
271 |
luoma Luojan, valkeainen!
|
|
|
272 |
Syyttäpä menit syville,
|
|
|
273 |
asiatta aivan kauas!
|
|
|
274 |
Teet paremmin, kun paloat
|
|
|
275 |
kivisehen kiukahasen,
|
|
|
276 |
kytkeihet kypenihisi,
|
|
|
277 |
himmennäihet hiilihisi,
|
|
|
278 |
päivällä pi'eltäväksi
|
|
|
279 |
kotapuissa koivuisissa,
|
|
|
280 |
yöllä piileteltäväksi
|
|
|
281 |
kehän kultaisen kuvussa."
|
|
|
282 |
Tempasi tulikipunan
|
|
|
283 |
palavoihin pakkuloihin,
|
|
|
284 |
koivun kääpihin kovihin,
|
|
|
285 |
vaskisehen kattilahan.
|
|
|
286 |
Kantoi tulta kattilassa,
|
|
|
287 |
koivun kuorella kuletti
|
|
|
288 |
nenähän utuisen niemen,
|
|
|
289 |
päähän saaren terhenisen:
|
|
|
290 |
sai tuvat tulelliseksi,
|
|
|
291 |
pirtit valkealliseksi.
|
|
|
292 |
Itse seppo Ilmarinen
|
|
|
293 |
syrjin syöstihe merehen,
|
|
|
294 |
veäikse vesikivelle,
|
|
|
295 |
rantapaaelle paneikse
|
|
|
296 |
tuskissa tulen palavan,
|
|
|
297 |
vaike'issa valkeaisen.
|
|
|
298 |
Siinä tulta tummenteli,
|
|
|
299 |
valkeaista varventeli.
|
|
|
300 |
Sanovi sanalla tuolla,
|
|
|
301 |
lausui tuolla lausehella:
|
|
|
302 |
"Tulonen, Jumalan luoma,
|
|
|
303 |
panu, poika Aurinkoisen!
|
|
|
304 |
Mikä sun pani pahaksi,
|
|
|
305 |
jotta poltit poskiani,
|
|
|
306 |
kuumotit kupehiani,
|
|
|
307 |
ääriäni ärjöttelit?
|
|
|
308 |
"Millä nyt tulta tummentelen,
|
|
|
309 |
valkeaista varventelen,
|
|
|
310 |
teen tulen tehottomaksi,
|
|
|
311 |
valkean varattomaksi,
|
|
|
312 |
ettei viikkoa vihoisi,
|
|
|
313 |
kovin kauan karvastaisi?
|
|
|
314 |
"Tule, tytti, Turjan maalta,
|
|
|
315 |
neiti, laskeite Lapista
|
|
|
316 |
hyyssä sukka, jäässä kenkä,
|
|
|
317 |
hallassa hamehen helmat,
|
|
|
318 |
hyinen kattila käessä,
|
|
|
319 |
jäinen kauha kattilassa!
|
|
|
320 |
Viskoa vilua vettä,
|
|
|
321 |
riittehistä ripsuttele
|
|
|
322 |
paikoille palanehille,
|
|
|
323 |
tulen tuhmille vihoille!
|
|
|
324 |
"Kun ei tuosta kyllin liene,
|
|
|
325 |
tule, poika, Pohjolasta,
|
|
|
326 |
lapsi, täyestä Lapista,
|
|
|
327 |
mies pitkä, Pimentolasta,
|
|
|
328 |
korpikuusien kokoinen,
|
|
|
329 |
suopetäjän suuruhinen,
|
|
|
330 |
hyiset kintahat käessä,
|
|
|
331 |
hyiset saappahat jalassa,
|
|
|
332 |
hyinen lakki päälaella,
|
|
|
333 |
hyinen vyöhyt vyölle vyötty!
|
|
|
334 |
"Tuo'os hyytä Pohjolasta,
|
|
|
335 |
jäätä kylmästä kylästä!
|
|
|
336 |
Paljo on hyytä Pohjolassa,
|
|
|
337 |
jäätä kylmässä kylässä:
|
|
|
338 |
hyyss' on virrat, jäässä järvet,
|
|
|
339 |
ilmat kaikki iljenessä;
|
|
|
340 |
hyiset hyppivät jänikset,
|
|
|
341 |
jäiset karhut karkelevat
|
|
|
342 |
keskellä lumimäkeä,
|
|
|
343 |
lumivaaran liepehellä;
|
|
|
344 |
hyiset joutsenet joluvat,
|
|
|
345 |
jäiset sorsat soutelevat
|
|
|
346 |
keskellä lumijokea,
|
|
|
347 |
jäisen kosken korvaksella.
|
|
|
348 |
"Hyytä kelkalla vetäös,
|
|
|
349 |
jäätä reellä reutoellos
|
|
|
350 |
tuiman tunturin laelta,
|
|
|
351 |
vaaran vankan liepeheltä!
|
|
|
352 |
Sillä hyyllä hyy'yttele,
|
|
|
353 |
jäävilulla jäähyttele
|
|
|
354 |
tulen viemiä vikoja,
|
|
|
355 |
panun tuiki paahtamia!
|
|
|
356 |
"Kun ei tuosta kyllin liene,
|
|
|
357 |
oi Ukko ylijumala,
|
|
|
358 |
Ukko, pilvien pitäjä,
|
|
|
359 |
hattarojen hallitsija,
|
|
|
360 |
iätä iästä pilvi,
|
|
|
361 |
jänkä lännestä lähetä,
|
|
|
362 |
syrjin yhtehen syseä,
|
|
|
363 |
lomatusten loukahuta!
|
|
|
364 |
Sa'a hyytä, sa'a jäätä,
|
|
|
365 |
sa'a voietta hyveä
|
|
|
366 |
paikoille palanehille,
|
|
|
367 |
vian tuiki tullehille!"
|
|
|
368 |
Sillä seppo Ilmarinen
|
|
|
369 |
tuota tulta tummenteli,
|
|
|
370 |
valkeata vaimenteli.
|
|
|
371 |
Sai seppo paranneheksi,
|
|
|
372 |
entisellehen ehoksi
|
|
|
373 |
tuimista tulen vioista.
|
|
|
| |
|