|
1 |
Waka wanha Wäinämöinen
|
|
|
2 |
Löysi sampuen muruja,
|
|
|
3 |
Kirjokannen kappaleita,
|
|
|
4 |
Rannalta merelliseltä,
|
|
|
5 |
Kiwen kirjawan kylestä,
|
|
|
6 |
Paaen paksun palliosta;
|
|
|
7 |
Ne kanto nenähän niemen,
|
|
|
8 |
Päähän saaren terhenisen.
|
|
|
9 |
Siitä wanha Wäinämöinen
|
|
|
10 |
Itse tuon sanoiksi wirkki
|
|
|
11 |
Pellerwoiselle pojalle:
|
|
|
12 |
"Sampsa poika Pellerwoinen!
|
|
|
13 |
Lähkös maita kylwämähän,
|
|
|
14 |
Toukoja tihittämähän;
|
|
|
15 |
Kylwä kuusilla jywillä,
|
|
|
16 |
Seitsemillä siemenillä,
|
|
|
17 |
Rahasiksi rantojani,
|
|
|
18 |
Wiljasiksi wieriäni."
|
|
|
19 |
Sampsa poika Pellerwoinen
|
|
|
20 |
Otti kuusia jywiä,
|
|
|
21 |
Seitsemiä siemeniä,
|
|
|
22 |
Yhen näähän nahkasehen,
|
|
|
23 |
Koipehen kesäorawan.
|
|
|
24 |
Läksi maita kylwämähän,
|
|
|
25 |
Toukoja tihittämähän,
|
|
|
26 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
27 |
"Minä kylwän kyyhättelen
|
|
|
28 |
Luojan sormien lomatse,
|
|
|
29 |
Käen kautta kaikkiwallan.
|
|
|
30 |
Akka manteren alanen,
|
|
|
31 |
Poika pellon pohjimmainen,
|
|
|
32 |
Mannun eukko, maan isäntä!
|
|
|
33 |
Pane turwe tunkemahan,
|
|
|
34 |
Maa wäkewä wääntämähän.
|
|
|
35 |
Tuhansin neniä nosta,
|
|
|
36 |
Saoin haaroja hajota,
|
|
|
37 |
Kylwöstäni, kynnöstäni,
|
|
|
38 |
Warsin waiwani näöstä.
|
|
|
39 |
Nostele oras okinen,
|
|
|
40 |
Kannon karwanen ylennä,
|
|
|
41 |
Työstä pellon pehmiästä,
|
|
|
42 |
Maasta maksan karwasesta.
|
|
|
43 |
Ei se maa wäkiä puutu
|
|
|
44 |
Sinä ilmoissa ikänä,
|
|
|
45 |
Kun olle armo antajista,
|
|
|
46 |
Lupa luonnon tyttäristä.
|
|
|
47 |
Oi ukko ylijumala,
|
|
|
48 |
Tahi taatto taiwahinen,
|
|
|
49 |
Ukko pilwien pitäjä,
|
|
|
50 |
Hattarojen hallitsia!
|
|
|
51 |
Piä pilwissä keräjät,
|
|
|
52 |
Säkehissä neuot selwät,
|
|
|
53 |
Nosta lonkka luotehesta,
|
|
|
54 |
Toinen lännestä lähetä,
|
|
|
55 |
Kolmas iätä iästä,
|
|
|
56 |
Etelästä ennättele.
|
|
|
57 |
Josp on wettä waaitahan,
|
|
|
58 |
Pirota wettä pilwistäsi,
|
|
|
59 |
Orahille nousewille,
|
|
|
60 |
Touoille tomisewille."
|
|
|
61 |
Sillä Sampsa Pellerwoinen
|
|
|
62 |
Kylwi maita kyyhätteli;
|
|
|
63 |
Kylwi kummut kuusikoiksi,
|
|
|
64 |
Kankahat kanarwikoiksi.
|
|
|
65 |
Koiwuja norolle kylwi,
|
|
|
66 |
Kylwi mäntyjä mäelle,
|
|
|
67 |
Tuomet kylwi tuorehille,
|
|
|
68 |
Pajut maille paisuwille,
|
|
|
69 |
Pihlajat pyhille maille,
|
|
|
70 |
Raiat maille raikkahille,
|
|
|
71 |
Katajat karankoille,
|
|
|
72 |
Tammen wirran wieremmille.
|
|
|
73 |
Sai atran tuliteräsen,
|
|
|
74 |
Waskiwaarnahat walitsi,
|
|
|
75 |
Otti härän uljamoisen,
|
|
|
76 |
Wäinön mullin wääräsäären,
|
|
|
77 |
Jok' on sitkiä siwulta,
|
|
|
78 |
Warsin wahwa wartalolta,
|
|
|
79 |
Sarwilta kowin soria.
|
|
|
80 |
Sillä kynti kylwämiä,
|
|
|
81 |
Salot weteli waolle,
|
|
|
82 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
83 |
"Minä kynnän kyyhättelen
|
|
|
84 |
Atralla tuliterällä,
|
|
|
85 |
Waskisilla waarnahilla."
|
|
|
86 |
Kynti kaikki maat katalat,
|
|
|
87 |
Muhiiksi mullosteli;
|
|
|
88 |
Suot kynti, kanarwat kaswo,
|
|
|
89 |
Norot kynti, nousi koiwut,
|
|
|
90 |
Mäet kynti, kaswo männyt,
|
|
|
91 |
Kynti kummut, kuuset kaswo,
|
|
|
92 |
Kaswo tuomet tuorehilla,
|
|
|
93 |
Pajut mailla paisuwilla,
|
|
|
94 |
Pihlajat pyhillä mailla,
|
|
|
95 |
Raiat mailla raikkahilla,
|
|
|
96 |
Katajat karankoilla.
|
|
|
97 |
Eipä tammi kaswakkana,
|
|
|
98 |
Juurrukkana puu jumalan.
|
|
|
99 |
Heitti herjan walloillensa,
|
|
|
100 |
Olewille onnillensa.
|
|
|
101 |
Kulu yötä kaksi kolme,
|
|
|
102 |
Saman werran päiwiäki,
|
|
|
103 |
Käwi siitä katsomahan:
|
|
|
104 |
"Onko tammi kaswanunna,
|
|
|
105 |
Juurtununna puu jumalan?"
|
|
|
106 |
Ei oo tammi kaswanunna,
|
|
|
107 |
Juurtununna puu jumalan.
|
|
|
108 |
Heitti herjan walloillensa,
|
|
|
109 |
Olewille onnillensa.
|
|
|
110 |
Wuotti wielä yötä kolme,
|
|
|
111 |
Saman werran päiwiäki,
|
|
|
112 |
Käwi siitä katsomahan,
|
|
|
113 |
Wiikon päästä wiimmestäki:
|
|
|
114 |
"Onko tammi kaswanunna,
|
|
|
115 |
Juurtununna puu jumalan?"
|
|
|
116 |
Jo oli tammi kaswanunna,
|
|
|
117 |
Juurtununna puu jumalan;
|
|
|
118 |
Olowahi' on oksiltansa,
|
|
|
119 |
Lewiähkä lehwiltänsä,
|
|
|
120 |
Latwa täytti taiwahalle,
|
|
|
121 |
Lehwät ilmoille lewesi,
|
|
|
122 |
Piätti pilwet juoksemasta,
|
|
|
123 |
Hattarat hasertamasta,
|
|
|
124 |
Peitti päiwän paistamasta,
|
|
|
125 |
Kuun kätki kumottamasta.
|
|
|
126 |
Sillon wanha Wäinämöinen
|
|
|
127 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
128 |
"Ikäwä imehnosilla,
|
|
|
129 |
Kun ei päiwyt paistakkana,
|
|
|
130 |
Kuu armas kumotakkana.
|
|
|
131 |
Onko tässä nuorisossa,
|
|
|
132 |
Nuorisossa kaunosessa,
|
|
|
133 |
Tämän tammen taittajata,
|
|
|
134 |
Puun sorian sortajata?"
|
|
|
135 |
Etsittihin leikkajata,
|
|
|
136 |
Katsottihin kaatajata,
|
|
|
137 |
Suomesta, Wenäjän maasta,
|
|
|
138 |
Kahen Karjalan wäliltä,
|
|
|
139 |
Kolmen riikin riitamaalta.
|
|
|
140 |
Ei ollut sitä urosta,
|
|
|
141 |
Eikä miestä urhiata,
|
|
|
142 |
Joka taisi tammen kaata,
|
|
|
143 |
Hakata rytimoraian.
|
|
|
144 |
Nousi pikku mies merestä,
|
|
|
145 |
Uros umpi lainehista,
|
|
|
146 |
Wähän kuollutta parempi,
|
|
|
147 |
Kaonnutta kaunihimpi,
|
|
|
148 |
Eikä uros suurempia,
|
|
|
149 |
Eikä uros pienempiä;
|
|
|
150 |
Miehen kortelin pituinen,
|
|
|
151 |
Waimon waaksan korkeuinen.
|
|
|
152 |
Waskihattu hartioilla,
|
|
|
153 |
Waskisaappahat jaloissa,
|
|
|
154 |
Waskikintahat käsissä,
|
|
|
155 |
Waskikirjat kintahissa,
|
|
|
156 |
Waskiwyöhyt wyöllä wyötty,
|
|
|
157 |
Waskikirwes wyön takana,
|
|
|
158 |
Waskiwarsi kirwehessä,
|
|
|
159 |
Hopiata ponnen päässä,
|
|
|
160 |
Warsi kyynärän pituinen,
|
|
|
161 |
Terä waaksan korkeuinen.
|
|
|
162 |
Hiwelewi kirwestänsä,
|
|
|
163 |
Tahkasi tasatereä,
|
|
|
164 |
Wiitehen Wiron kiwehen,
|
|
|
165 |
Kuutehen kowasimehen,
|
|
|
166 |
Päähän sieran seitsemähän.
|
|
|
167 |
Sai kirwes hiwelleheksi,
|
|
|
168 |
Warsin walmistelleheksi;
|
|
|
169 |
Niin uros urosta läksi,
|
|
|
170 |
Mies on miehestä pätöwi:
|
|
|
171 |
Jalka maassa teutaroiwi,
|
|
|
172 |
Pää se pilwiä pitäwi,
|
|
|
173 |
Part' on polwilla eessä,
|
|
|
174 |
Hiwus kannoilla takana.
|
|
|
175 |
Sylt' on suusta housun lahe,
|
|
|
176 |
Puolta toista polwen päästä,
|
|
|
177 |
Kaksi kaation rajasta.
|
|
|
178 |
Astua lykyttelewi,
|
|
|
179 |
Käyä kullerroittelewi.
|
|
|
180 |
Astu yhen jalkojansa
|
|
|
181 |
Hienoselle hietikolle,
|
|
|
182 |
Astu toisen jalkojansa
|
|
|
183 |
Maalle maksan karwaselle,
|
|
|
184 |
Astu kerran kolmannenki
|
|
|
185 |
Juurelle rytimoraian,
|
|
|
186 |
Ison tammen tasman luoksi.
|
|
|
187 |
Laski puuta kirwehellä,
|
|
|
188 |
Tarpasi tasaterällä.
|
|
|
189 |
Iski kerran, iski kaksi,
|
|
|
190 |
Lastut puusta pyörähteli,
|
|
|
191 |
Panu tammesta pakeni,
|
|
|
192 |
Tuli tuiski kirwehestä.
|
|
|
193 |
Niin kerralla kolmannella
|
|
|
194 |
Jopa taisi tammen kaata,
|
|
|
195 |
Puun wiriän wieretellä,
|
|
|
196 |
Puun sorian sorratella.
|
|
|
197 |
Latwon iskewi itähän,
|
|
|
198 |
Tywen työnti luotehesen.
|
|
|
199 |
Kenpä siitä oksan otti,
|
|
|
200 |
Se otti ikuisen onnen;
|
|
|
201 |
Kenpä siitä latwan taitto,
|
|
|
202 |
Se taitto ikuisen taian;
|
|
|
203 |
Kenpä lehwän leikkaeli,
|
|
|
204 |
Se leikko ikuisen onnen;
|
|
|
205 |
Ku on lastuja porosi,
|
|
|
206 |
Selwälle meren selälle,
|
|
|
207 |
Siitä noita nuolet saapi,
|
|
|
208 |
Ampuja pahat asehet,
|
|
|
209 |
Pirulainen pistoneuot.
|
|
|
210 |
Waka wanha Wäinämöinen
|
|
|
211 |
Sillä taisi tammen kaata,
|
|
|
212 |
Puun wihannan wieretellä,
|
|
|
213 |
Puun sorian sorratella;
|
|
|
214 |
Päästi päiwän paistamahan,
|
|
|
215 |
Kuun laski kumottamahan.
|
|
|
216 |
Siitä wanha Wäinämöinen
|
|
|
217 |
Seulo seulalla utuja,
|
|
|
218 |
Terheniä tepsutteli;
|
|
|
219 |
Niin seula satoja kaswo,
|
|
|
220 |
Kylwinwakka kymmeniä,
|
|
|
221 |
Nenässä utusen niemen,
|
|
|
222 |
Päässä saaren terhenisen.
|
|
|
223 |
Sano wanha Wäinämöinen:
|
|
|
224 |
"Tänne kyntö, tänne kylwö,
|
|
|
225 |
Tänne kaswo kaikenlainen,
|
|
|
226 |
Polosille Pohjan maille,
|
|
|
227 |
Suomen suurille tiloille;
|
|
|
228 |
Tänne kuut kumottamahan,
|
|
|
229 |
Tänne päiwät paistamahan,
|
|
|
230 |
Tänne armas aurinkoinen!"
|
|
|
231 |
Sano Pohjolan emäntä:
|
|
|
232 |
"Wielämä tuohon mutkan muistan,
|
|
|
233 |
Keksin kummoa wähäsen,
|
|
|
234 |
Sinun kylwön, kynnön päälle,
|
|
|
235 |
Päälle kaiken kaswantosi;
|
|
|
236 |
Tuonne tungen kuuhuesi
|
|
|
237 |
Kirjarintahan kiwehen,
|
|
|
238 |
Paaen paksun palliohon;
|
|
|
239 |
Tuonne auringot asetan,
|
|
|
240 |
Panen päiwät paistamahan,
|
|
|
241 |
Wuorehen teräksisehen,
|
|
|
242 |
Rautasehen kalliohon,
|
|
|
243 |
Jott' ei pääse kuuna pänä,
|
|
|
244 |
Selwiä sinä ikänä.
|
|
|
245 |
Annan pakkasen palella,
|
|
|
246 |
Wilun ilman wiiwytellä,
|
|
|
247 |
Kyntöjäsi, kylwöjäsi,
|
|
|
248 |
Warsin waiwan nähtyjäsi;
|
|
|
249 |
Sa'an rautasen rakehen,
|
|
|
250 |
Teräksisen tellittelen,
|
|
|
251 |
Halmehiasi hakkoamahan,
|
|
|
252 |
Pieksämähän peltojasi.
|
|
|
253 |
Nostan karhun kankahalta,
|
|
|
254 |
Wiiasta wihasen kissan,
|
|
|
255 |
Korwesta kowerakouran,
|
|
|
256 |
Harwahampahan hawuilta,
|
|
|
257 |
Ruuniasi ruhtomahan,
|
|
|
258 |
Tammojasi tappamahan,
|
|
|
259 |
Karjoasi kaatamahan,
|
|
|
260 |
Lehmiä lewittämähän;
|
|
|
261 |
Tahikka tauilla tapatan,
|
|
|
262 |
Kaahan tarjan kaikenlaisen,
|
|
|
263 |
Yksin kaahan imehisetki,
|
|
|
264 |
Surmajan sukusi suuren."
|
|
|
265 |
Sillon wanha Wäinämöinen
|
|
|
266 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
267 |
"Ei minua laula Lappi,
|
|
|
268 |
Eikä tunge Turjalainen;
|
|
|
269 |
Itselläin on ilman wiitta,
|
|
|
270 |
Luonani lykyn awaimet,
|
|
|
271 |
Ei katehen kainalossa,
|
|
|
272 |
Wihan suowan sormen päässä."
|
|
|
273 |
Siitä wanha Wäinämöinen
|
|
|
274 |
Itse tuon sanoiksi wirkki:
|
|
|
275 |
"Warjele wakainen luoja,
|
|
|
276 |
Kaitse kaunonen jumala!
|
|
|
277 |
Miesten mielijuohtehista,
|
|
|
278 |
Akkojen ajatuksista.
|
|
|
279 |
Kaaha maalliset katehet,
|
|
|
280 |
Weelliset welhot woita.
|
|
|
281 |
Ole puolla poikajesi,
|
|
|
282 |
Aina lastesi apuna,
|
|
|
283 |
Wihoin päiwän paistamatta,
|
|
|
284 |
Wihoin kuun kumottamatta,
|
|
|
285 |
Wihoin tuulen tuulematta,
|
|
|
286 |
Pakkasen palelematta,
|
|
|
287 |
Kowan ilman koskematta.
|
|
|
288 |
Aita rautanen rakenna,
|
|
|
289 |
Kiwilinna liitättele,
|
|
|
290 |
Ympäri minun eloni,
|
|
|
291 |
Kahen puolin kartanoni,
|
|
|
292 |
Maasta lähin taiwosehen,
|
|
|
293 |
Taiwosesta maahan asti;
|
|
|
294 |
Teräksillä seiwästellös,
|
|
|
295 |
Maan maoilla witsastellos,
|
|
|
296 |
Käärmehillä käännätellös,
|
|
|
297 |
Sisiliskoilla siellös,
|
|
|
298 |
Jott' ei liika liion söisi,
|
|
|
299 |
Wastus wiljalta witaisi.
|
|
|
300 |
Min on noiat noitunewi,
|
|
|
301 |
Noituoot oman wäkensä.
|
|
|
302 |
Nyt sie Pohjolan emäntä!
|
|
|
303 |
Tunge turmiot kiwehen,
|
|
|
304 |
Pahat paina kalliohon,
|
|
|
305 |
Waiwat wuorehen walitse;
|
|
|
306 |
Elä kuuta kullonkana,
|
|
|
307 |
Aurinkoa ollenkana.
|
|
|
308 |
Anna pakkasen palella,
|
|
|
309 |
Wilun ilman wiiwytellä,
|
|
|
310 |
Omiasi otriasi,
|
|
|
311 |
Kylwämiäsi jywiä.
|
|
|
312 |
Sa'a rauaista raetta,
|
|
|
313 |
Teräksistä telkytellös,
|
|
|
314 |
Pohjolan kujan perille,
|
|
|
315 |
Pohjan tarhan tanhuille.
|
|
|
316 |
Nosta karhu kankahalta,
|
|
|
317 |
Wiiasta wihanen kissa,
|
|
|
318 |
Korwesta kowera koura,
|
|
|
319 |
Hawun alta harwahammas,
|
|
|
320 |
Pohjan peltojen perille,
|
|
|
321 |
Pohjan karjan käytäwille."
|
|
|
322 |
Siitä wanha Wäinämöinen
|
|
|
323 |
Sanan wirkko, noin nimesi:
|
|
|
324 |
"Anna nyt sulonen Suomi!
|
|
|
325 |
Anna maasi altihiksi,
|
|
|
326 |
Ilmasi imanteheksi;
|
|
|
327 |
Laksot laulaellakseni,
|
|
|
328 |
Lehot leikki lyöäkseni,
|
|
|
329 |
Tanner tanssaellakseni."
|
|
|
| |
|