kalevala16
Lönnrot, Elias
1849

Metadata

COL: Lönnrot
ID: 16
OSA: Kalevala

Kuudestoista runo

    2  Vaka vanha Väinämöinen,
    3  tietäjä iän-ikuinen,
    4  oli veistävä venoista,
    5  uutta purtta puuhoava
    6  nenässä utuisen niemen,
    7  päässä saaren terhenisen.
    8  Puita puuttui purren seppä,
    9  lautoja venon tekijä.
    10  Kenpä puuta etsimähän,
    11  tammea tavoittamahan
    12  Väinämöiselle venoksi,
    13  laulajalle pohjapuuksi?
    14  Pellervoinen, pellon poika,
    15  Sampsa poika pikkarainen,
    16  sep' on puuta etsimähän,
    17  tammea tavoittamahan
    18  Väinämöiselle venoksi,
    19  laulajalle pohjapuuksi!
    20  Käypi tietä, astelevi
    21  koillisille maailmoille.
    22  Meni mäen, menevi toisen,
    23  kulki kohta kolmannenki,
    24  kirves kultainen olalla,
    25  vaskivarsi kirvehessä.
    26  Yhtyi haapa vastahansa,
    27  sylen kolmen korkeuinen.
    28  Tahtoi haapoa tavata,
    29  puia puuta kirvehellä.
    30  Haapa haastaen sanovi,
    31  itse kielin kerkiävi:
    32  "Mitä, mies, tahot minusta,
    33  kuta kuitenki hala'at?"
    34  Sampsa poika Pellervoinen,
    35  hänpä tuon sanoiksi virkki:
    36  "Tuotapa tahon sinusta,
    37  tuota etsin ja hala'an:
    38  Väinämöiselle venettä,
    39  laulajalle purren puuta."
    40  Haapa haastoi kummemmasti,
    41  sataoksainen osasi:
    42  "Vuotava veno minusta
    43  ja pursi putoavainen!
    44  Minä olen ontelo tyveltä:
    45  kolmasti tänä kesänä
    46  toukka söi syämyeni,
    47  mato juureni makasi."
    48  Sampsa poika Pellervoinen
    49  siitä eistyvi etemmä;
    50  astua ajattelevi
    51  maailmoille pohjaisille.
    52  Tuli honka vastahansa,
    53  sylen kuuen korkeuinen.
    54  Iski puuta kirvehellä,
    55  kolahutti kuokallansa,
    56  kysytteli, lausutteli:
    57  "Oisiko sinusta, honka,
    58  Väinämöiselle venoksi,
    59  laulajalle laivapuuksi?"
    60  Honka vastata hotaisi,
    61  itse äänehen ärähti:
    62  "Ei minusta purtta tulle,
    63  kuuen kaaren kantajata!
    64  Mie olen honka huolainniekka;
    65  kolmasti tänä kesänä
    66  korppi koikkui latvallani,
    67  varis vaakkui oksillani."
    68  Sampsa poika Pellervoinen
    69  aina eistyvi etemmä;
    70  astua ajattelevi
    71  suvisille maailmoille.
    72  Tuli tammi vastahansa,
    73  ympäri yheksän syltä.
    74  Kysytteli, lausutteli:
    75  "Tulisko sinusta, tammi,
    76  emeä erävenehen,
    77  sotapurren pohjapuuta?"
    78  Tammi taiten vastaeli,
    79  osaeli puu omena:
    80  "On vainen minussa puuta
    81  emäksi yhen venosen,
    82  enk' ole hoikka huolainniekka
    83  enkä ontelo sisältä.
    84  Kolmasti tänä kesänä,
    85  tänä suurena suvena
    86  päivyt kierti keskipuuta,
    87  kuuhut latvalla kumotti,
    88  käet kukkui oksillani,
    89  linnut lehvillä lepäsi."
    90  Sampsa poika Pellervoinen
    91  otti kirvehen olalta,
    92  iski puuta kirvehellä,
    93  tammea tasaterällä;
    94  pian taisi tammen kaata,
    95  puun sorean sorrutella.
    96  Ensin laski latvan poikki,
    97  tyven tyynni halkaisevi.
    98  Veisti siitä pohjapuita,
    99  lautoja epälukuisin
    100  laulajalle laivaksiksi,
    101  Väinämöiselle venoksi.
    102  Siitä vanha Väinämöinen,
    103  tietäjä iän-ikuinen,
    104  teki tieolla venettä,
    105  laati purtta laulamalla
    106  yhen tammen taittumista,
    107  puun murskan murenemista.
    108  Lauloi virren: pohjan puutti,
    109  lauloi toisen: liitti laian;
    110  lauloi kohta kolmannenki
    111  hankoja hakatessansa,
    112  päitä kaaren päätellessä,
    113  liitellessänsä limiä.
    114  Kaaritettua venosen,
    115  liitettyä laian liitot
    116  uupui kolmea sanoa
    117  panemilla parraspuien,
    118  kokkien kohentimilla,
    119  peräpään on päättimillä.
    120  Vaka vanha Väinämöinen,
    121  tietäjä iän-ikuinen,
    122  sanan virkkoi, noin nimesi:
    123  "Voi poloinen, päiviäni!
    124  Ei saanut veno vesille,
    125  uusi laiva lainehille!"
    126  Arvelee, ajattelevi,
    127  mistäpä sanoja saisi,
    128  loisi lempiluottehia;
    129  pääskyjenkö päälaelta,
    130  joutsenkarjan juonen päästä,
    131  hanhilauman hartioilta?
    132  Läksi saamahan sanoja.
    133  Tuhoi joukon joutsenia,
    134  harkun hanhia hävitti,
    135  päättömästi pääskysiä:
    136  ei saanut sanoakana,
    137  ei sanoa eikä puolta.
    138  Arvelee, ajattelevi:
    139  "Tuoll' oisi sata sanoa
    140  kesäpeuran kielen alla,
    141  suussa valkean oravan."
    142  Läksi saamahan sanoja,
    143  ongelmoita ottamahan.
    144  Pellon peuroja levitti,
    145  oravia suuren orren:
    146  sai siitä sanoja paljo,
    147  ne kaikki avuttomia.
    148  Arvelee, ajattelevi:
    149  "Tuolta saan sa'an sanoja,
    150  tuolta Tuonelan ko'ista,
    151  Manalan ikimajasta."
    152  Läksi Tuonelta sanoja,
    153  Manalalta mahtiloita.
    154  Astua taputtelevi;
    155  kävi viikon vitsikkoa,
    156  viikon toisen tuomikkoa,
    157  kolmannen katajikkoa:
    158  jo näkyi Manalan saari,
    159  Tuonen kumpu kuumottavi.
    160  Vaka vanha Väinämöinen
    161  jo huhuta huikahutti
    162  tuossa Tuonelan joessa,
    163  Manalan alantehessa:
    164  "Tuo venettä, Tuonen tytti,
    165  lauttoa, Manalan lapsi,
    166  yli salmen saa'akseni,
    167  joen poikki päästäkseni!"
    168  Lyhykäinen Tuonen tytti,
    169  matala Manalan neiti,
    170  tuo oli poukkujen pesijä,
    171  räpähien räimyttäjä
    172  Tuonen mustassa joessa,
    173  Manalan alusve'essä.
    174  Sanan virkkoi, noin nimesi,
    175  itse lausui ja pakisi:
    176  "Vene täältä tuotanehe,
    177  kuni syy sanottanehe,
    178  mi sinun Manalle saattoi
    179  ilman tauin tappamatta,
    180  ottamatta oivan surman,
    181  muun surman musertamatta."
    182  Vaka vanha Väinämöinen
    183  sanan virkkoi, noin nimesi:
    184  "Tuoni minun tänne tuotti,
    185  Mana mailtani veteli."
    186  Lyhykäinen Tuonen tytti,
    187  matala Manalan neiti,
    188  tuonpa hän sanoiksi virkki:
    189  "Jopa keksin kielastajan!
    190  Kunp' on Tuoni tänne toisi,
    191  Mana mailta siirteleisi,
    192  Tuoni toisi tullessansa,
    193  Manalainen matkassansa
    194  Tuonen hattu hartioilla,
    195  Manan kintahat käessä.
    196  Sano totta, Väinämöinen:
    197  mi sinun Manalle saattoi?"
    198  Vaka vanha Väinämöinen
    199  jo tuossa sanoiksi virkki:
    200  "Rauta mun Manalle saattoi,
    201  teräs tempoi Tuonelahan."
    202  Lyhykäinen Tuonen tytti,
    203  matala Manalan neiti,
    204  sanan virkkoi, noin nimesi:
    205  "Tuosta tunnen kielastajan!
    206  Kun rauta Manalle saisi,
    207  teräs toisi Tuonelahan,
    208  verin vaattehet valuisi,
    209  hurmehen hurahteleisi.
    210  Sano totta, Väinämöinen,
    211  sano totta toinen kerta!"
    212  Vaka vanha Väinämöinen
    213  sanan virkkoi, noin nimesi:
    214  "Vesi sai minun Manalle,
    215  aalto toi on Tuonelahan."
    216  Lyhykäinen Tuonen tytti,
    217  matala Manalan neiti,
    218  sanan virkkoi, noin nimesi:
    219  "Ymmärrän valehtelijan!
    220  Jos vesi Manalle saisi,
    221  aalto toisi Tuonelahan,
    222  vesin vaattehet valuisi,
    223  helmasi herahteleisi.
    224  Sano tarkkoja tosia:
    225  mi sinun Manalle saattoi?"
    226  Tuossa vanha Väinämöinen
    227  vielä kerran kielastavi:
    228  "Tuli toi mun Tuonelahan,
    229  valkea Manalle saattoi."
    230  Lyhykäinen Tuonen tytti,
    231  matala Manalan neiti,
    232  hänpä tuon sanoiksi virkki:
    233  "Arvoan valehtelijan!
    234  Jos tuli Manalle toisi,
    235  valkeainen Tuonelahan,
    236  oisi kutrit kärventynnä,
    237  partaki pahoin palanut.
    238  "Oi sie vanha Väinämöinen!
    239  Jos tahot venettä täältä,
    240  sano tarkkoja tosia,
    241  valehia viimeisiä,
    242  mitenkä tulit Manalle
    243  ilman tauin tappamatta,
    244  ottamatta oivan surman,
    245  muun surman murentamatta!"
    246  Sanoi vanha Väinämöinen:
    247  "Jos vähän valehtelinki,
    248  kerran toisen kielastelin,
    249  toki ma sanon toetki.
    250  Te'in tieolla venettä,
    251  laain purtta laulamalla.
    252  Lauloin päivän, lauloin toisen,
    253  niin päivällä kolmannella
    254  rikkoihe reki runoilta,
    255  jalas taittui lausehilta:
    256  läksin Tuonelta oroa,
    257  Manalalta vääntiätä
    258  rekosen rakentoani,
    259  laulukorjan laatiani.
    260  Tuopa nyt venoista tänne,
    261  laita mulle lauttoasi
    262  yli salmen saa'akseni,
    263  joen poikki päästäkseni!"
    264  Kyllä Tuonetar toruvi,
    265  Manan neiti riitelevi:
    266  "Oi on, hullu, hulluuttasi,
    267  mies on, mielesi vähyyttä!
    268  Tulet syyttä Tuonelahan,
    269  tauitta Manan majoille!
    270  Parempi sinun olisi
    271  palata omille maille:
    272  äijä on tänne tullehia,
    273  ei paljo palannehia."
    274  Sanoi vanha Väinämöinen:
    275  "Akka tieltä kääntyköhön,
    276  eip' on mies pahempikana,
    277  uros untelompikana!
    278  Tuo venettä, Tuonen tytti,
    279  lauttoa, Manalan lapsi!"
    280  Vei venehen Tuonen tytti;
    281  sillä vanhan Väinämöisen
    282  yli salmen saattelevi,
    283  joen poikki päästelevi.
    284  Itse tuon sanoiksi virkki:
    285  "Voi sinua, Väinämöinen!
    286  Läksit surmatta Manalle,
    287  kuolematta Tuonelahan!"
    288  Tuonetar, hyvä emäntä,
    289  Manalatar, vaimo vanha,
    290  toip' on tuopilla olutta,
    291  kantoi kaksikorvaisella;
    292  itse tuon sanoiksi virkki:
    293  "Juop' on, vanha Väinämöinen!"
    294  Vaka vanha Väinämöinen
    295  katsoi pitkin tuoppiansa:
    296  sammakot kuti sisällä,
    297  maot laioilla lateli.
    298  Siitä tuon sanoiksi virkki:
    299  "En mä tänne tullutkana
    300  juomahan Manalan maljat,
    301  Tuonen tuopit lakkimahan:
    302  juopuvat oluen juojat,
    303  kannun appajat katoovat."
    304  Sanoi Tuonelan emäntä:
    305  "Oi on vanha Väinämöinen!
    306  Mitä sie tulit Manalle,
    307  kuta Tuonelan tuville
    308  ennen Tuonen tahtomatta,
    309  Manan mailta kutsumatta?"
    310  Sanoi vanha Väinämöinen:
    311  "Veistäessäni venoista,
    312  uutta purtta puuhatessa
    313  uuvuin kolmea sanoa
    314  peripäätä päätellessä,
    315  kokkoa kohottaessa.
    316  Kun en noita saanutkana,
    317  mailta, ilmoilta tavannut,
    318  piti tulla Tuonelahan,
    319  lähteä Manan majoille
    320  saamahan sanoja noita,
    321  ongelmoita oppimahan."
    322  Tuopa Tuonelan emäntä
    323  sanan virkkoi, noin nimesi:
    324  "Ei Tuoni sanoja anna,
    325  Mana mahtia jakele!
    326  Etkä täältä pääsnekänä
    327  sinä ilmoisna ikänä
    328  kotihisi kulkemahan,
    329  maillesi matelemahan."
    330  Uuvutti unehen miehen,
    331  pani maata matkalaisen
    332  Tuonen taljavuotehelle.
    333  Siinä mies makaelevi,
    334  uros unta ottelevi:
    335  mies makasi, vaate valvoi.
    336  Oli akka Tuonelassa,
    337  akka vanha käykkäleuka,
    338  rautarihman kehreäjä,
    339  vaskilankojen valaja.
    340  Kehräsi sataisen nuotan,
    341  tuhantisen tuuritteli
    342  yönä yhtenä kesäisnä
    343  yhellä vesikivellä.
    344  Oli ukko Tuonelassa;
    345  se on ukko kolmisormi,
    346  rautaverkkojen kutoja,
    347  vaskinuotan valmistaja.
    348  Se kutoi sataisen nuotan,
    349  tuhantisen tuikutteli
    350  samana kesäisnä yönä
    351  samalla vesikivellä.
    352  Tuonen poika koukkusormi,
    353  koukkusormi, rautanäppi,
    354  se veti sataisen nuotan
    355  poikki Tuonelan joesta,
    356  sekä poikki jotta pitkin,
    357  jotta vieläkin vitahan,
    358  jottei päästä Väinämöisen,
    359  selvitä uvantolaisen
    360  sinä ilmoisna ikänä,
    361  kuuna kullan valkeana
    362  tuolta Tuonelan ko'ista,
    363  Manalan ikimajoista.
    364  Vaka vanha Väinämöinen
    365  sanan virkkoi, noin nimesi:
    366  "Joko lie tuhoni tullut,
    367  hätäpäivä päälle pääsnyt
    368  näillä Tuonelan tuvilla,
    369  Manalan majantehilla?"
    370  Pian muuksi muuttelihe,
    371  ruton toiseksi rupesi:
    372  meni mustana merehen,
    373  saarvana sara'ikkohon;
    374  matoi rautaisna matona,
    375  kulki kyisnä käärmehenä
    376  poikki Tuonelan joesta,
    377  läpi Tuonen verkkoloista.
    378  Tuonen poika koukkusormi,
    379  koukkusormi, rautanäppi,
    380  kävi aamulla varahin
    381  verkkojansa katsomahan:
    382  sa'an saapi taimenia,
    383  tuhat emon alvehia,
    384  eip' on saanut Väinämöistä,
    385  ukkoa uvantolaista.
    386  Siitä vanha Väinämöinen
    387  Tuonelasta tultuansa
    388  sanovi sanalla tuolla,
    389  lausui tuolla lausehella:
    390  "Elköhön hyvä Jumala,
    391  elköhön sitä suetko,
    392  itse-mennyttä Manalle,
    393  Tuonelahan tunkeinutta!
    394  Äijä on sinne saanehia,
    395  vähä tuolta tullehia,
    396  tuolta Tuonelan ko'ista,
    397  Manalan ikimajoista."
    398  Vielä tuon sanoiksi virkki,
    399  itse lausui, noin lateli
    400  nuorisolle nousevalle,
    401  kansalle ylenevälle:
    402  "Elkätte, imeisen lapset,
    403  sinä ilmoisna ikänä
    404  tehkö syytä syyttömälle,
    405  vikoa viattomalle!
    406  Pahoin palkka maksetahan
    407  tuolla Tuonelan ko'issa:
    408  sija on siellä syyllisillä,
    409  vuotehet viallisilla,
    410  alus kuumista kivistä,
    411  palavoista paateroista,
    412  peitto kyistä, käärmehistä,
    413  Tuonen toukista ku'ottu."

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

Contains poems

JR 21782 68 %
SKVR VII1 358. 65 %
SKVR XII2 8092. 62 %
KR 15:204 59 %
KR 42:2667 59 %
SKVR VII3 loitsut 260. 58 %
JR 20783 58 %
KR 43:868 56 %
SKVR I1 erill. [Tuonelassa käynti] 2. 55 %
SKVR I1 erill. [Tuonelassa käynti] 3. 55 %
JR 31512 53 %
SKVR VII1 310. 53 %
JR 53569 52 %
JR 53566 51 %