Subcategories
1. Sananlaskuja
├
Ahven arka, perse märkä
├
Aina haukkuu arka koira
├
Aina kulkevalta kuluu
├
Aina uusi hempeämpi, ehkä lie entinen parempi
├
Ajat menevät aatellessa, päivät päätä syyhytelles
├
Ajatus on ajan viekki
├
Akka mies aseitta
├
Akka tieltä myösteleksen
├
Alimmaiseen aittaan on hyvä hypätä
├
Annettiin aikoinani
├
Arat on jänikset jäällä
├
Armoton isoton lapsi, aivan armoton emoton
├
Arvo anna toisellenkin
├
Autuas eloa jakaa, vaivainen rahaa jakaa
├
Autuas emännän lanko, onneton isännän lanko
├
Ei armaskaan anoppi vedä vertoja emolle
├
Ei auta kilin kikerrös, jos ei pässi päätä käännä
├
Ei hyvä hylykse jouva
├
Ei hästit häitä kiitä
├
Ei jaksa jalka nousta, perse penkistä yletä
├
Ei jouda jouten olla, jos on mieli miestä saada
├
Ei kahta pidä naida yhteen taloon
├
Ei kaikki oo kalavesillä, kaikki ei kirkon naapurissa
├
Ei kangas korjellen kudota
├
Ei kaunis kaselle joua
├
Ei kehu kelpo rikas
├
Ei korpi kiviä kasva, kangas ei kasva karpaleita
├
Ei leipä syöden lopu, leipä loppuu saamiseen
├
Ei Luojalta lopu tavara
├
Ei maa hätään heitä
├
Ei niin pientä ojaa, ettei mieli mereen
├
Ei ole isoa iäksi
├
Ei ole joka orolla
├
Ei ole kiirettä kivelle
├
Ei ole miestä mennehestä
├
Ei ole paimenen pyhästä
├
Ei onni hyvänäkään syötä miestä syrjällään
├
Ei oo tästä elännästä, kun on monta emäntää
├
Ei oppi ojaan kaada
├
Ei pidä piikalapsen tuvatonta tunnustella
├
Ei piä lukkee Luojan töitä
├
Ei pyyssä kahan jakoa
├
Ei salli savinen pelto koreaista kyntäjäistä
├
Ei sika sikeensä makaa toisen sian tonkiessa
├
Ei silloin hyvin eletä, kun siskot sivuitse käyvät
├
Ei silloin hyvin hypätty, kun on sukka suolle jäänyt
├
Ei silloin siat sikiä, kun porsaat potevi
├
Ei silloin sika makkaa sian toisen tonkiessa
├
Ei sillä siat sikiä, joka ei syrji syötyänsä
├
Ei sillä sukua suurta, kellä ei suurta kellaria
├
Ei sovi sotoa kaksi yksille yötulille
├
Ei sukset sulalla juokse, ven' ei viere pakkasella
├
Ei terve tiedäkään voimattoman vuotehia
├
Ei unta verosta viedä
├
Ei vanha valetta hauku
├
Eihä lämmin luita murra
├
Eipä maaten markat saaha
├
Elävän mieli eteensä
├
Elää kun punanen pälvi
├
Emännäll on eljet kolmet
├
Emäntä hyvä kotona, vaikka ilman istukoon
├
Ennen kiiskiä kirosit, nyt alat sieniä simmailla
├
Ennen uutta ompelisi, ennen kuin vanhaa vahoisi
├
Ennenkuin kukko kyntää
├
Etsi Suomet sorkeinta, tuli sossa sormiin
├
Haittan' on hako vesillä, köyhät eellä rikkahalla
├
Halla puri hanhen kielen
├
Harvoin on hauki maalla käynyt
├
Harvon syötti harva verkko, vaan sillon suurilla kaloilla
├
Hatusta miehen tunnen
├
Hauki hallalla kutee
├
Hauki tiesi haudan pohjan
├
Hauki uipi harjullakin
├
Haukkuu pahakin koira hyvän miehen kahleissa
├
Hepo hellä varsalleen
├
Herrana hyvä eleä, vaiva päätä varjellessa
├
Herroilla hyvät hevoset
├
Hevosess on miehen henki
├
Hiis vieköön vinkuvalta
├
Hirven huuli, peuran kieli, matteen maksa ja hongan oksa
├
Hivus pitkä, miel' lyhyinen
├
Hoikka huoleva hevonen, murohtiva vaimo musta
├
Hullu huimeni hutulta, vaan ei viisas viinaltana
├
Hullu huolensa sanoo huolen tietämättömälle
├
Huoleksi hyvä hevonen, katumoiksi vaimo kaunis
├
Huoleton hevoton poika
├
Huovis on huovilla eleä
├
Hyvä entinen elämä, nykyinen nyt parempi
├
Hyvä lapsi laiskan vaimon
├
Hyvä lämmin laihan lapsen, ei liikaa lihavankaa
├
Hyvä ois kulta kukkarossa
├
Hyvä ois tyttö tuuvittaissa
├
Hyvä on akka aikanahan
├
Hyvä on hylkeen meressä
├
Hyvä on lapsen lassa olla, hyvän vanhemman varassa
├
Hyvä on mieli miehen päässä
├
Hyvä on neito naitaessa, portto pois ajettaessa
├
Hyvä on suuri pirtin halko, laajasta emännän lantu
├
Hyvä on syyä silmikkään sokean kalavattii
├
Hyvä on ukko huononenkin
├
Hyvä on yöllä yksin soutaa
├
Hyvä pieni köyhän nainen, vähä vaatetta pitää
├
Hyvä tyynenä tyttölapsi, raisuna orihevonen
├
Hyvät hylkivät, pahat pyrkivät
├
Hyvät naidaan naapuriin, pahat viedään vierahiin
├
Häpee on hevon purema, häpeämp on naisten lyömä
├
Hätäinen hullu, nälkänen raivo
├
Ikävä isän tulee%
├
Ikävä isättä olla
├
Illalla isäntä kuoli, aamulla talo hävisi
├
Ilona käki metsässä, hyvä vaimo kartanossa
├
Iso miulle iin opetti
├
Isot istuvat tuvassa
├
Isä kiitti poikiansa - maa eläjiänsä
├
Isäntä olutta juopi, perhe piinaa pitää
├
Itkien emolta ruoka, mairotellen vierahalta
├
Itku pitkästä ilosta
├
Itätuuli itkutuuli
├
Jalaton on jalo sodassa
├
Jo nyt loppu lappaminen, päätty putron keittäminen
├
Joka taulaa tekee, monta vaivaa näkee
├
Jos olis sata sadinta, marras ne tyhjänä kokisi
├
Jos sa laittanet pahoa, laita talvea suvista
├
Jos takki tavat ilmoittaisi, harvoin naitaisiin neitosia
├
Joutavan jälillä
├
Jumalalla onnen ohjat
├
Jumalass on juoksun määrä, eikä miehen miehuessa
├
Juodaan jokivesiä, kun ei oo läsnä lähtehiä
├
Juoksee hyvä hevonen uuden kellon toiveella
├
Juopuvat oluen juojat, sikiävät työntekijät
├
Jäniksellä pitkät jäljet, ketulla keviät kengät
├
Kaikk muut pahat paranee, ei parane piian rikko
├
Kaikki kankaan kutoo, kun alun alottanee ja lopun lopettanee
├
Kaikki miehet mämmin päällä
├
Kaikkia mies katuu, vaan ei nuorra naimistansa
├
Kaksi on kaunista kesällä
├
Kala kaunis keitetään matalassakin majassa
├
Kasi kaksi, koira kolme
├
Katala kahesti naipi, kolmasti kovaosainen
├
Kaunis katsoo karvaansa, ruma työn tekee
├
Ken kyllin kesällä kynti, se jouten joulua pitää
├
Ken tuutii poikalasta, se totta torjuttaa; Ken tuutii tytärtä, se tyhjää tekee
├
Ken verassa, se velassa; ken sarassa, se rahassa
├
Kenon kengät kengän päällä, sill on velka velan päällä
├
Kieli kellosta putosi
├
Kiiskit on kirokalat: kirotaan saataessa, kiitetään syötäessä
├
Kiitä huomenna hevosta
├
Kiivas akka kirnuessa
├
Kipenistä maa kytee, sanasta sana sakoo
├
Kissa kiitellen elää
├
Kiven minä kovaksi luulin, mies vieras sitä kovempi
├
Koira haukkui kontiota
├
Kolme kiirettä kesällä
├
Kolme kovaa päivää: siantappu, ohrariihi, papinluku
├
Kolme on koskea kovoa
├
Koskas laiska työtä tekisi: kesällä ei kerkiä, talvella ei tarkene
├
Koti ois huono muistettava, kylän herkku heitettävä
├
Kuihka sanoo Kaihkolle
├
Kuka nai poletun piian, se saa valitun vaimon
├
Kuka tiesi, kuka luuli
├
Kun käsi hyvän tekee, sitä silmä katselee
├
Kun ois oppi ostamoina
├
Kun on lapsi vanhimpana ei siinä hyvin eletä
├
Kun on pellolla kuhilas, silloinpa tuli tupahan
├
Kuni oli vaivasta väkeä, sini oli viljaista veroa
├
Kuolema kovinta työtä, majanmuutto surkeinta
├
Kuret soilla, miehet mailla, kälykset kananmunilla (riitelevät)
├
Kussa syömärit urohot, siinä koirat koukkuseljät
├
Kussa vaimot vatsakkaat, siinä vaivaiset vasikat
├
Kuuseen kurottaa, mutta katajaan rapsahtaa
├
Kuusi on kurjalla puutetta
├
Kyll on päiviä kesässä
├
Kyllä kuollut maata saapi
├
Kyllä olis miehiä merellä, kun karhu karjaan tulis
├
Kyllä on maata kyntäjällä, vettä viljon soutajalla
├
Kyllä on tukka tuulta nähnyt
├
Kyllä rukki ruuan tuo
├
Kyllähän kyntäjät elävät, ei konsaan meriset miehet
├
Kylmä kulta kumppaniksi
├
Kylvämättä ei touko kasva
├
Köyhällä hyvä hevonen, tuolla rikkaat ajavat
├
Lapa lapsen,vartti vanhan
├
Lapset lastuiset kotonsa
├
Lapset laulavat tosia
├
Lapsi hankeen, toinen sänkeen, kolmas kalankutuun
├
Laulo lapsi syötyään
├
Leikistä tosi tomahti
├
Leipää ei leikin syödä
├
Lintu on luotu lentämähän
├
Lippu liinaa, lappu lautaa
├
Luo Jumala vihattavaksi
├
Lupa koiran luuta purra, hirven hankia hypätä
├
Luun luota liha makea, kuorel luot' on leipä kypsi
├
Lyhyeltä virsi kaunis
├
Lähti pyytä pyytämähän, sai variksen
├
Lämmin on kesäinen päivä, oma valta lämpimämpi
├
Lännen tuulet lensiämmät, pohjan poudat pisimmät
├
Maahan katsoo pietty piika, aholle ori ajettu
├
Maat kasvaa maatessain
├
Mansikka ei palenna maita
├
Matalat jalat madolla yli aiasta hypätä
├
Melkein on meressä vettä
├
Meri monena menisi jos ei pientaret pitäisi
├
Metsä on täynnä tarvepuita, eivät tunne tuhmat miehet
├
Miekka on tehty miestä varten
├
Mieli ei murra miehen päätä
├
Mieltä ei panna puntarilla
├
Mies ei mitään maksa, sata ruplaa sanani
├
Mies kuoli, talo hävisi; nainen kuoli, nauha taittui
├
Mies on luotu akan varaksi, akka pirtin vartijaksi
├
Mies tulee räkänenästä, ei tule tyhjän naurajasta
├
Mihin voipui vuohen vuonat, sinne voipui vuohen silmät
├
Minkä tähden vaimo leski - taudin tähden vaimo leski
├
Minkä vanha antoi, sen antoi kun Jumala
├
Missä on kauniita kanoja, siellä on kunnon kukkoloita
├
Miten huono huonuo auttaa
├
Mitä ei huttu huojenna, löyly löyhennä on toisen tekoa
├
Mitä miehen mustuuesta, ett on mies metsän käypä
├
Monena mies eläessään - koira kuollessaan
├
Moni kakku päältä kaunis
├
Moni on hauki sammon syönyt, vaikkei suolessa tavata
├
Monta kaunista kalaa syödään kalamajoilla
├
Monta matkalla tulevi
├
Monta myttyä meress, ei kaikki hylkeitä
├
Monta on miestä, monta mieltä
├
Monta on vaivanen vajaa - ei yhtä sianlihaa
├
Monta väärää vakoa, uron nuoren kyntäessä
├
Muille muonaa jakaa, itse nälkää näkee
├
Murhe saattaa mustan karvan
├
Musta valkean varaksi, lyhyt pitkän puoliskoksi
├
Mustat Muurilan varikset, vaikka merta kylpekööt
├
Mämmi mäelle saattaa, kaali kartanon pitää
├
Mämmi on mehevä ruoka
├
Nainen hauta, nainen haaska
├
Nainen naista soimatkoon
├
Neito neljän lapsen, vasta vaimo viidenneltä
├
Niin on kun jäniksen jäljet
├
Niin on niitty, kuin on niittäjätkin
├
Niinivyö vyöntekijällä, rajakengät suutarilla
├
Nuo on kolme koville luotu
├
Nuottamies ryöväri, onkimies on oikea mies
├
Nälkä tuli närhille, otranpäitä oottaessa
├
Oikein on otavat tehty
├
Oikeus ovensuussa
├
Oli kellona Otava
├
Oluella karva kaunis, juodaan janottamatta
├
Olut ei tiedä juojaansa
├
Omena otettaessa, pippuri piettäessä
├
On joukossa jotai
├
On maata muuallakin
├
Onhan tiellä tilaa, jos on vartta virsilläkin
├
Onnen tyttö ensimmäini, kaikki kankahat kutoo
├
Onpa aikoa iässä
├
Orahall' on onnen touot
├
Orahasta pellon tunnet
├
Osa orjana pitää, osa orjan käskijänä
├
Paha mieli metsäisen, luulee syöneen kotoisen
├
Paha on pahan keralla, pahatta vielä pahempi
├
Paha on paljo tyttäriä, poikia pahempi paljo: pellon pieneksi jakavat
├
Paha on pyhänä naida
├
Pahaki hyvennetään hyvälässä miehelässä
├
Papuja pahoilla mailla, koivuja kotilehoilla
├
Paremp on kyntäjän kypäri
├
Parempi pajunen keppi kun on miekka kultavästi
├
Perse on luotu pieremään eikä jauhoja jauhamaan
├
Petäjäinen peikoleipä lapsen laihana pitäpi
├
Peukalo uroista miestä
├
Piikaparvet siikaparvet
├
Piikasia kuin siikasia
├
Pimeä isoton pirtti
├
Pitäisin minäki piian, kun syömättä eläisi
├
Pohjola porolla ajaa, takalappi tarsavalla
├
Poika synty, polte synty; tyttö synty, tyhjä synty
├
Poika syntyi, polvi muuttui
├
Purnollisen puoli suora
├
Puut puill parannettaan
├
Puuveiht' on sepän tupessa
├
Pyri miehelle, joka tuo olettoman otran
├
Pyy pyrähti, maa järähti
├
Päin härkä pahaan säähän, selin tuulehen hevonen
├
Päivä paistaa, vettä sataa
├
Päivä pitkä lounaatta
├
Päälaella laiskan täi
├
Pään peitän, jalat näkyy; jalat peitän, pää näkyy
├
Päästä on päiveä parempi
├
Rahatasku tamman vyöllä
├
Ranki on rahaton orja, paha on palkaton kasakka
├
Rasva rikkaan rokass, kettu köyhän keitoksess
├
Rikkaan raha kuluu, köyhän raiskan pää menee
├
Ruoka orjan ensimmäinen, palkka siitä työtä myöten
├
Ruplan maksaa köyhän tyttö
├
Räppänä liki lakea
├
Saa tyhjän pyytämättä
├
Saap on Luoja luovustaan
├
Saattaa se hyvä Jumala hyvänki talon emännän säätä säkki kainalohon
├
Salitellen kalan saanti
├
Sanat kaikki sarvipäitä
├
Sanoa, mitä sylki suuhun tuo
├
Sata luuta hauvin päässä
├
Sata surmoo uroolla
├
Savolainen pulloposki syöpi puuron leivän kanssa
├
Se on mieli melkeässä, mikä on toisen miehen päässä
├
Senhän kieletön vettää, minkä mieletön pannoo
├
Seppä syöpi selvän leivän
├
Siellä talo, kussa kukko
├
Siihen miestä merkitähän, kuin on tarves tappeluhun
├
Siitä tunnen kutojan äänen, kun paukkaa pirran piit
├
Sika ei sinistä tiedä
├
Sika äijä maata kynti, juonut ei jouluna olutta
├
Silloin on piiat pässillensä, kun on nauris navalle saapi
├
Sinne saari suojelee, kunne saaren puut näkyy
├
Sitkiä ei sikoa syötä, saita vierast ei ravitse
├
Sitte neitsy neuvottin
├
Sitä kuusta kuuleminen, jonka kuuse juurosessa
├
Sois orja yön tulevan
├
Sois soutaja venneen, jott ei aalto läikyttäisi
├
Soisi emo tyttärensä paremmaksi itseänsä
├
Sopi silloin sorsan uida konsa jäässä järven reunat
├
Sukkuu, ei sikkaa
├
Sukuunsa on suopetäjä
├
Suo aina sanottavaksi, älä armoiteltavaksi
├
Suotuunsa, luotuunsa, vaan ei mielitiettyynsä
├
Surma syömättä eleä
├
Susi syököön sen hevosen
├
Susi syöpi köyhän lapsen
├
Suu puhuu pullottelee, pää käskee pöllöttelee
├
Suu saattaa suen ritahan
├
Suuhun neittä, päähän neittä
├
Suurus suussa, mieli päässä
├
Suuruspala, kuin suitetaan
├
Suutar on suven sukua
├
Syöden kaunonen tulee, hyvä muoto nunnotellen
├
Syöpi hauki sammakonkin, selän suuren uituaan
├
Tanokas ja tallukas, se on köyhän kenkä
├
Tekevä toruva akka
├
Teräkkään elon tekee, tuopi runsaasti rukeita
├
Tie ei tiedä kävijätänsä
├
Tie käydä, hako levätä
├
Tina kirkas rikkahalla, vaski tumma vaivasella
├
Tina on kulta köyhän miehen
├
Toivo piika pientä lasta, lammas laajoa mäkee
├
Tuhma tuntuu työn teosta
├
Tulee mies meren takainen, ei tule turpehen alainen
├
Tuli ei polta tuttuaan
├
Tuntuu tuomi muista puista, vävy muista vierahista
├
Tupa tehty miesten tulla
├
Tuppi huovilla tupana
├
Turkki on tuulella hyvä, pälsit päiväpaistehella
├
Tuulet
├
Tuuli kanan kasvattaa, vihdan löyly vaimon lapsen
├
Tuuli usta tutjuttaa
├
Tyhjä turva tyttäristä
├
Työ on survanto
├
Työläs on leskeä lepytellä
├
Työstä työhön morsianta, unesta uneen lasta
├
Uro kulta kuoltuansa ehkä konna eläessänsä
├
Urpa linnun viivyttää
├
Usein oma emoni nännin suuhun survoa, ei taia tajua panna
├
Vaiv' on vaaralla eleä
├
Vaivainen vakoilta naipi, autuas alastomalta
├
Vaivaisen emosen lapsi kaikkien sanottavana
├
Vaivanen vaivasta koski siitä vaivaset sikiivät
├
Valon valjeta pitäisi, yöt aina ylitse käyvät
├
Varas vei varkahalta, koira koiralta tapasi
├
Varhain varis suveksi
├
Varis lippasi vaaputteli kuin papin emäntä
├
Varsa on vaivasen hevonen
├
Vasitenki vaimo naia
├
Vasta on puolat puolikypsät
├
Vaunuloissa valtamiehet
├
Vene tehty vettä varten, nainen miehen vartta varten
├
Venehett' et vettä souda
├
Veri vanhemman vetää
├
Vesille venehen mieli, naisen miehelään
├
Veteläiset veljen armot
├
Vie sie mie vikisen
├
Vilu viitatta tulloo, tuima turkin lämpimättä
├
Vilu viitta köyhän miehen
├
Vitusta väki tulee, maasta leipä kynnetään
├
Voi hurskas hullumpaansa uittaa matalan salmen
├
Voilla voian vouin rinnan
├
Vähällä vävyt elävi
├
Väinämöisen kielto
├
Väinämöisen vertaukset
├
Vävy kun vätkähti tupaan, niin muna mutkahti pataan
├
Väännä köysi ruumenista
├
Väärin teki Väinämöinen
├
Yö on pilkkonen pimeä
├
Äijä on työtä orjuudessa
├
Älä aja vitsalla viluun
├
Älä haasta haisevia
├
Älä lyö lyödyn mieltä
├
Älä naura toisen naista
├
Älä suulla suurentele ellet kunnossa kykene
├
Älä usko uron valoja
├
Ämmät ähkäen elävät, kuuset paukkuen palavat
├
Äreitä ämmät leipoissaan
└
Öykkärit olutta juovat kelpo miehen kellarista
2. Arvoituksia, arvoitusrunoja
├
Anna Anni aukkojasi
├
Arvoituslaulu
├
Ihme on kiikun alla
├
Jänis juoksi jäätä myöten kultakuppi kainalossa
├
Jänis juoksi jäätä myöten, pisti puikko perseeseen
├
Kuusi konttia, jokaisessa kontissa kuusi kissaa
├
Lato alla, mylly päällä
├
Mikä kyykky kynnyksellä
├
Mikä on tehty miekin mainkin
├
Musta ruuna kello kaulassa
├
Pikku lintu liinahäntä
├
Susi ulvoi Untereessa
├
Syö syntymättömän lihaa
├
Tupa tuuti, latva liekku
└
Vanha tontti, musta lehmä
3. Köllit, henkilönnnimi- ja paikannnimilorut
├
Alanenvaara alkaa
├
Antti Sapell
├
Anttoiseni, lanttoiseni
├
Elkiltä melki
├
Elli, Kiilo, Kopo, Närvä
├
Eskelän emännät
├
Franskala
├
Haitai jutti, Ettu-Matti
├
Halolassa likka lauloi: viinaa!
├
Harakka ja Kurki
├
Hiitolan hiiret, Kokkolan koirat
├
Hoppu
├
Huittinen
├
Huoti huomenna tulee
├
Huuhti
├
Huuskola, Piesola, Rautu
├
Hynnilä
├
Höytölä
├
Iisak Pamppu
├
Iivana illoni
├
Ilnitsä, Pornitsa
├
Ilveksen Antti
├
Jo on Kossi konttiloinut
├
Jukka Salmonen
├
Juvalle meno
├
Jääskeläiset
├
Kaisa Karppi
├
Kakku-Matti kapakassa
├
Kaks on meitä kaljupäätä
├
Kakskerta
├
Kampermanni jos kaatuisi
├
Kankaanpään taloja
├
Kannuksen kirkko paloi
├
Kati-Matti
├
Kemiss´ on kivinen kirkko
├
Ken Teron tietää
├
Ketteli
├
Kiialasta Kyyny ja Kinnari
├
Kirvulainen sanoo
├
Kokki
├
Korkki, Lipu
├
Koskisen Kalle
├
Kosten Antti keräsi rötköjä
├
Kumman Kuittijärvi
├
Kun mänet Tshikin mökkih
├
Kunne miun Pajukka sai?
├
Kuparsaari, Mutala, Noskuva, Viskari
├
Kurjen harmaa katti
├
Kurtti-Antti
├
Kuti-Katti
├
Kuu paistaa Kupittaalta
├
Kuuluisia kyliä ja taloja
├
Kuusiston Joppi
├
Kynsivaara kysyy
├
Kyttäläiset
├
Lappalainen
├
Leipä loppu Limberiltä
├
Leipä loppu Loikkaselta
├
Lempo tuopi Lehmojasta
├
Lestiläinen leivänääri
├
Lienan Matti
├
Liisa, Helka, Kaisa,
├
Liisa linnasta kolme hailia hampaissa
├
Likolampi
├
Linnakorpi lääväkorpi
├
Lounatkylän lotavatsat
├
Makkara-Lassi
├
Mala Kokko
├
Masku
├
Melitsoiset on melko köyhät
├
Mikkonen
├
Minä Isu iloinen
├
Minä olen ennen nikki suomalainen
├
Mistä miehet tulevat
├
Moronvuoreen vanhojapiikoja
├
Moskovan molotsa
├
Muolaan kolme kummaa
├
Mustolan pidot
├
Myllyl lasta laitetaan
├
Myllyll´ ol älykäs ämmä
├
Mäni tauti Tammikkoo
├
Mään mie Narvaa
├
Määttä
├
Nännä-Marketta
├
Oi, oi Ottelin Matti
├
Oli meillä Ollikainen
├
Olipa jokia sinne
├
Olli oitatti mäellä
├
Onkamo kaloilta kuulu
├
Overnaja, Sivernaja gorkilla gul´aitšov
├
Paatti raskas soutaminen
├
Paikannimistä
├
Pakan akka
├
Palkeala
├
Parikkalalaisen tuntomerkit
├
Pekkolan Heikki
├
Perspääläiset riitelevät
├
Pirpattu parpattu
├
Pirun retket
├
Pitäjäin y.m. nimiin liittyviä hoennaisia
├
Pohjolaisen poukkupytty, Hannuloisiin heinäsaatto
├
Pois minä menen täältä
├
Puhki maiden Punlasille
├
Pulkkinen, Pakkari
├
Putsi juoksi puu käessä
├
Puurmannin puurua
├
Puuska ajaa puureellä
├
Rahvel rakuel
├
Renkku
├
Riipijoen kosket
├
Rikkaita taloja
├
Ruikko Raikkolasta tappoi
├
Rukavaara ruskia
├
Ryssä
├
Rytkönen rytkistää
├
Räisälän kyliä
├
Sainpa kummat kuulla
├
Sakkola
├
Sakkolassa kuusi kurjaa kylää
├
Sakkulainen sai jäniksen
├
Sakkulaiset pitävät piikaa pappilassa
├
Santeri myyriin
├
Sata saarta Lentualla
├
Sata saarta Sorsaveessä
├
Sepän Matti, selvä poika
├
Sikoniemen tyttö
├
Sorola, Kurenranta
├
Sorvalin likka
├
Soskua
├
Supin loru
├
Susi meni Sormusen tarhaan
├
Suttila
├
Taikina-Matti tahtoi naia
├
Taivassalon taliparrat
├
Talala
├
Talonnimiloruja
├
Tappoit lehmän, taitoit sarven
├
Tervu
├
Tololan muori
├
Tontka, Tuomas
├
Turu, Toikka, Tuhkiainen
├
Turusta mäntiin Tuurinkiin
├
Tykky tyttäriä papin Matille, hovin Matille, lukkarin Matille
├
Tyrvää
├
Uggla
├
Ukko-Jussi
├
Uusikylä-Kankoinen
├
Vankka joukko Vasaroita
├
Vaskelan ja Palkealan paimenet
├
Vettä Veijalassa toista tulee Torosta
├
Viijään kalat Katrille
├
Vikun gora korgia
├
Viro-Heikkilä
├
Viron Matti viinaratti
├
Virvana, Varvana, elä kävele kengittä
├
Virveli Jussi
├
Višše, Višše, vivodua
├
Yllö ylpeä ohjilla
└
Älä Ylly yöllä kulje
4. Hokuja ja tilannerepliikkejä
├
Aa aa alle, missä olette olleet?
├
Antaa sateen sataa
├
Ei oo ilman imehittä
├
Ei oo syy pierijässä vaan penkin veistäjässä
├
Ei ou ei niin leivänpalaa
├
Ei ryskä riihessä, puurokupilla nuoha syttyy
├
En minä joudu jouluna
├
En tunne enää isäntää
├
Ennen päivän nousemista
├
Hahi lintua
├
Haikko suulleni tuloo
├
Hauki niinkuin mela
├
Henkeään pelkäävä
├
Hiekka-Heikki, Nurmi Tuomas
├
Hirven huuli, peuran kieli
├
Hoh hoh huolellista (huokaus)
├
Hoppastilla, nappastilla - valkea poltti pillun pinnan
├
Hui hui humalaa
├
Hurin harin härkee
├
Huttu hups härkkimes
├
Huttu lapsille laitettu
├
Hyvää huomenta - tule huoletta
├
Hyvää iltaa - siinä on silta
├
Hyvää päivää - kirvesvartta
├
Isä putkeen, poika jälteen
├
Iän vasta iltasella
├
Kaalia vatiin
├
Kaljaa kaapist, mam kopist
├
Kiehu kitti kattilassa
├
Kiepsahda tyttö kivelle
├
Kierrä poloinen polku ja kanto
├
Kuinka sill' on suuri suu
├
Kuka paljon syönee?
├
Kun kuolen, piippu mukaan
├
Kun päivän poikii satais
├
Kuolleesta sanotaan
├
Kutti, kutti, imehtolainen
├
Kutti kutti kuiva juusto
├
Kylvin kylmän saunan
├
Kävitkös vinttura vipuun
├
Käy, kaima, kalaan - kapakkaan
├
Käydään padassa paistamaan
├
Lyö koppaa kovalla maalla
├
Maito jäi marjakankahalle
├
Makaa pois Maanikkini
├
Mikä kumma kummitseikse
├
Missä minun käpyni
├
Missä, tsikkon, kävit?
├
Mistä mie polonen
├
Mistä on sialla silmät
├
Mitä sait?
├
Mitä siinä keitetään?
├
Mitä siso viitsit surra
├
Mitäpä ne lapset laulaa
├
Mitäs hakkaat - pirtin uuniin juhliks puita
├
Muistatkos mulloin
├
Muu muu mutikan poika
├
Nii nii nippakenkä
├
Nuorikolle: Mari lapsein, piri piikain, tule kotiin
├
Ohtoni on metsän omena
├
Onpa Pekalla perettä
├
Pitkä pötkö laiska lötkö
├
Pue neito nenästä varpaan nenään asti
├
Päin miestä kohti urosta
├
Päivä paistaa, päätäni kivistää
├
Pääskynen sinisiipi
├
Reistaile rekivetoa
├
Riinis ruunis, uudet vaatteet
├
Ritafei, ratafei, kakkaraista paistua
├
Rollora rollota
├
Ruikuna raakuu
├
Sataa talonpojan papupataan
├
Se on tosi
├
Se sattaa talopojan papupattaan
├
Silmäni syyhyy oikia
├
Sip sip silakoita
├
Stok, stok, stokanua
├
Suur kiitosta, kostjumala
├
Suus-nanna suojenna vettä
├
Syödään kaalia
├
Syön syötävää
├
Tee nuppu nuoran päähän
├
Toinen huus, toinen hoikkas
├
Tule puurolle, puuro jäähtyy
├
Tule tupaan
├
Tulee vieraita, enpä jouda
├
Tuolla vieraita tulee
├
Tupa täynnä tuppisuita, peräpenkki pierijöitä
├
Tupakkamiehen neuvo
├
Tuttima tuttima mamma rukka
├
Tyttölöil on tyyry loukko
├
Ukko uljas
├
Ukko uunilta alas
├
Uli uli, ukkoni kuoli
├
Varas hirtetään
├
Voi ku olet pieni
├
Voi mun suurta suukuistani
├
Vuole, vuole puikkoa
├
Yks, kaks, kolme, neljä
└
Älä manaa - Taivaan isä pudottaa kuuman kiven
5. Eläintenpuheet
├
Etana ja kettu
├
Hauki kyselee kalastajan kuolemaa
├
Hiiri sanoo
├
Hukka sanoi koiralle
├
Humalan ja ohran keskustelu
├
Jäniksen valitus: miks ajetaan?
├
Jänis ja kissa
├
Jänis neuvoi poikiansa
├
Kalojen valituksia
├
Kanan sana
├
Karhu matkii poikia
├
Kauran sana
├
Kettu neuvoi poikiansa
├
Kissa huusi kiukaalta - kohta kuolema tulee
├
Kissa ja hiiri
├
Kissan vala
├
Korppi kalujen tekijä
├
Korppi
├
Kruu kree kuller kukkuu
├
Kukko sanoi kullalleen
├
Kukko sanoi: kuukuuk
├
Kukon sana
├
Kuparikärmeksen sana
├
Kurki sanoo
├
Kyyhkysen muna
├
Käki kukkui kuusessa, löi minulle kättä
├
Lammas neuvoo hoitajaansa
├
Lammas sanoi hevoselle
├
Lauloi sorsa lammin suolla
├
Liinapeippo sanoo
├
Linnun sanat kokille
├
Linnun sanat metsästäjälle
├
Lohen kerskaus
├
Majavan kanssa keskustelu
├
Maltaitten sana
├
Meriteeren ääni
├
Mäkäräisen ja polttajaisen keskustelu
├
Nauris sanoo kylvettäessä
├
Ohran sana
├
Oravan laulu
├
Papu sanoo
├
Parkanon kirkonkellot
├
Pääskysen laulu
├
Revon valitus
├
Sammakon sana
├
Sika juosta siipotteli
├
Sika neuvoi poikiaan
├
Suden laulu
├
Susi itki poikiaan
├
Susi lausui lampahalle
├
Tervas tuohta toruu
├
Tipu, tipu, taapota
├
Täin rukous
├
Vareksen sana
├
Varis kun lähtee Karjalasta
├
Varis vaikku vainiolta
└
Vasikan valitus