| |
Äiätär.
|
|
| |
Vanast olluva äiätäri' ristiinemistega maa pääl pooles. Üteh küläh elli üts õige hää jõvvukas talomiis, timä kõrval ol´l äiätäri maja, kos äiätär elli. Talomehel ol´l naane, üts tütär ja poig. Noid kiild timä kõvaste, et na es tohi kunagi äiätäri poole minnä. - Ütskõrd pühäpäiv lätsivä kõik kotost ärä ker´kohe, tütär jäi õnne kodoeläjit tal´tamma. Äiätäri vanamuur tul´l talomehe poole ja kuts tütärt hindäga üteh. Tütär pand väega vasta ja ei taha minnä. Vanamoori vägüsi kutsmise pääle lätt tütär viimäte pelglikult. Sääl läve pääl nakkas must kass laulma: |
|
| |
|
|
|
|
4 |
"Ärä tulgu tütärlatsi, - -
|
|
|
|
5 |
Katla keese keevä viiga,
|
|
| |
pag. 472 Kuuma varda siseh. Sääl keedetäs sinno ärä."
Tütrek taht tagasi tulla läve mant, a vanamuur tõmbas käega üle läve - ni tütrek ol´gi katlah siseh. Timä vaim sai siin muudetus käos ja linnas pakku. Ku jo rahvas ker´kost kodo tulliva, lindas kägo paja pääle ja nakkas laulma: |
|
| |
|
|
|
|
8 |
Esäkene, kallikene, kukku, kukku,
|
|
|
|
9 |
Oles sa tiiäs', mis mulle tetti kukku, kukku
|
|
|
|
10 |
Emäkene, armakene, kukku, kukku,
|
|
|
|
11 |
Oles sa tiiäs', mis mulle tetti, kukku, kukku
|
|
|
|
12 |
Velekene, helläkene, kukku, kukku
|
|
|
|
13 |
Oles sa tiiäs', mis mulle tetti, kukku, kukku
|
|
| |
pag. 473
|
|
|
|
15 |
Ti lätsit ärä kerikohe, kukku, kukku
|
|
|
|
16 |
Äiätär sõs meile tulli - kukku, kukku
|
|
|
|
17 |
Vägüsi mu sinnä kutse, kukku, kukku
|
|
|
|
18 |
Edimalt ma panni vasta, kukku, kukku
|
|
|
|
19 |
Peräst lätsi tälle perrä, kukku, kukku
|
|
|
|
20 |
Tare läve päält sisse minneh, kukku, kukku
|
|
|
|
21 |
Kass naas laulu laulemaie, kukku, kukku
|
|
|
|
22 |
Neiokene, noorekene, kukku, kukku
|
|
|
|
23 |
Ärä sa siiä tulgu, kukku, kukku
|
|
|
|
24 |
Katla keese keevä viiga kukku, kukku
|
|
|
|
25 |
Kuuma varda siseh. kukku, kukku
|
|
|
|
26 |
Sinnä sinno sisse aetas, kukku, kukku
|
|
|
|
27 |
Sisse aetas ja keedetäs, kukku, kukku
|
|
|
|
28 |
Äiätär and kassil vallu, kukku, kukku
|
|
|
|
29 |
Kass sii laul iks umma laulu, kukku, kukku
|
|
|
|
30 |
Äiätär võt´t mul käest kinni, kukku, kukku
|
|
| |
pag. 474
|
|
|
|
32 |
Tõmmas õkva katelahe, kukku, kukku,
|
|
|
|
33 |
Mis ol´l täüdet keevä viigä, kukku, kukku
|
|
|
|
34 |
Kuuma varda siseh, kukku, kukku
|
|
|
|
35 |
Muudeti mu käossegi, kukku, kukku -
|
|
| |
Nüüd linnas kägo ärä. Tõõne õtak lindas jäll kägo paja pääle, ja laul nigu innegi: |
|
| |
|
|
|
|
38 |
Esäkene, kallikene kukku ...
|
|
|
|
39 |
Oles ....
|
|
| |
Ku sel moodol laul läbi ol´l laultu, tahiva esä, imä ja veli umma sõsart kinni võtta, a ta linnas ärä. Nüüd märgotiva, kus´viisi kinni püüdä, ku viil kolmanda õdagu tule. Võtiva sõs ja panniva piki paja pääle. Kägo linnas jälle vannaviisi õdagu aigo paja pääle ja laul umma laulu nigu innegi. Ku laul otsah ol´l, taht kägo ärä linnata, a es päse - ol´l jalgopiti pigi sisse kinni jäänü. - |
|
| |
|
|
| |
(Jutustaja mälestab segaselt.)
|
|
|
| |
|