| |
Mary Weeper (Weber)
|
|
|
2 |
000
|
|
|
3 |
Yksi ihana nuori neitto juur ruusun punainen,
|
|
|
4 |
häl nimi Mary Weeper oli kaunoinen.
|
|
|
5 |
Tuo Saksan vanha hovi, keisari Freetrikin
|
|
|
6 |
hän keisarinnan siellä prinsessa palveli.
|
|
|
7 |
000
|
|
|
8 |
Hän hoviherran tytär kans oli kuisin
|
|
|
9 |
ja keisarinnan tahdon tarkasti noudatti,
|
|
|
10 |
kun keisarinnan käsky oli mennä Ateenaan
|
|
|
11 |
prinsessa Jopran kanssa häntä seuraamaan.
|
|
|
12 |
000
|
|
|
13 |
Tuo kaunis neitto Weeper siel tuli tuttavaks
|
|
|
14 |
kauniin nuoren pojan tullut tuntemaan.
|
|
|
15 |
Hän arvoltaan sotalääkäri, kans kaunis kasvoiltaan,
|
|
|
16 |
niin keskenänsä tapasit he toinen toisensa.
|
|
|
17 |
000
|
|
|
18 |
He piankin rakastuivat toinen toiseensa,
|
|
|
19 |
usein kuljeskelivat molemmat ulkona.
|
|
|
20 |
Niin oli heillä hauskaa yhdessä kävellä.
|
|
|
21 |
He kuvittelit toisiansa iloisel mielellä.
|
|
|
22 |
000
|
|
|
23 |
Vaan vähitellen alkoi tulla esteitä.
|
|
|
24 |
Vähitellen pääsi pahoja pääsemään,
|
|
|
25 |
kuin nuoren lääkärin vanhemmat ei sitä sallineet,
|
|
|
26 |
et olis heidän poikansa nyt mennyt naimisiin.
|
|
|
27 |
000
|
|
|
28 |
Kuin tyttö oli köyhä, ei ollut rahoja,
|
|
|
29 |
eik tavaroita kyllä sinne tullessa.
|
|
|
30 |
Waik muuten hellä luonto ja muoto ihana,
|
|
|
31 |
kuin keton kaunis kukka ja ruusu ihana.
|
|
|
32 |
000
|
|
|
33 |
Sen tähden yhdes olo heiltä harveni,
|
|
|
34 |
kuin viime kerran vielä toisensa kohtasi,
|
|
|
35 |
niin huomanneensa luuli neitto Weeper niin,
|
|
|
36 |
ettei sulhaisensa hänestä huolisi.
|
|
|
37 |
000
|
|
|
38 |
Sen tähden sulhollensa kirjeen kirjoitti
|
|
|
39 |
ja luoksensa häntä pyysi tulemaan kiiruusti
|
|
|
40 |
seuraavana päivänä yhdentoista aikana,
|
|
|
41 |
sil muuten oli hän itsens surmaava.
|
|
|
42 |
000
|
|
|
43 |
Waan tätä sukulaiset eivät uskoneet,
|
|
|
44 |
et murhan uhkaukset kävisit totehen.
|
|
|
45 |
Ja mahtoiko sulho myöskin saada kirjeen sen,
|
|
|
46 |
se kun oli ollut vielä tykönä vanhinten.
|
|
|
47 |
000
|
|
|
48 |
Se kuitenkin on varma et turhaan odotti
|
|
|
49 |
Weeper sulhoansa tulevan toivosi.
|
|
|
50 |
Jo kauvan yli ajan hän oli vartonut,
|
|
|
51 |
eikä vielä sulhoa sittenkään kuulunut.
|
|
|
52 |
000
|
|
|
53 |
Niin suru mielen täytti tuon kurjan neittosen,
|
|
|
54 |
hän maahan itsens heitti siin kohta kuollaksensa.
|
|
|
55 |
Kolmekymmentä metriä korkial huoneesta
|
|
|
56 |
hän äkisti alas tuli siin puolikuolleena.
|
|
|
57 |
000
|
|
|
58 |
Hän putosi toisel kyljel korkeudesta
|
|
|
59 |
eik siinä loukkaantunut kauniit kasvonsa.
|
|
|
60 |
Kuitenkin siinä saanut muita vammoja
|
|
|
61 |
ja heti kohta vietiin sotilaitten sairaalaan.
|
|
|
62 |
000
|
|
|
63 |
Jossa vielä näki hän rakastettunsa
|
|
|
64 |
kuin siellä oli lääkärin toimessa.
|
|
|
65 |
Hän ystävänsä kohtas, hän eli silloin viel,
|
|
|
66 |
sit puolentoista tunnin päästä heitti henkensä.
|
|
|
67 |
000
|
|
|
68 |
Näin kuoli kaunis neitto ja impi ihana,
|
|
|
69 |
kuihtuneita kukkia häl vielä rinnalla.
|
|
|
70 |
Niin suruun jäänyt lääkäri ei voinut elää myös,
|
|
|
71 |
kuin toinen päivä valkeni hän ampui itsensä.
|
|
|
72 |
000
|
|
|
73 |
Niin onnettoman tytön ruumis hautaan kannettiin,
|
|
|
74 |
arvokkailta omaisilta hän sinne saatettiin.
|
|
|
75 |
Waan tuskin oli ehditty hauta peittämään,
|
|
|
76 |
kuin torven soitto ilmoitti et tulee toinen perässä.
|
|
|
77 |
000
|
|
|
78 |
Kohta alkoi näkyä myös saatto mustana
|
|
|
79 |
ja sulho tuotiin perässä avatus arkussa.
|
|
|
80 |
Ei ollut hällä mukana mitään arvoa,
|
|
|
81 |
waan sotatorvet soitteli wiel murhemuistoa.
|
|
|
82 |
000
|
|
|
83 |
Niin hautuumaassa kauniissa heil oli leposija,
|
|
|
84 |
waikka vähän erittäin toinen toisestaan,
|
|
|
85 |
niin parin päivän jälkehen oli haudat avoinna
|
|
|
86 |
ja rakastunut molemmat yhtehen haudatut.
|
|
|
87 |
000
|
|
|
88 |
Niin oli Mary Weeperin ystävät vannoneet,
|
|
|
89 |
molemmat ruumiit rinnakkain makaamaan kantaneet,
|
|
|
90 |
He kuin olit eläissään toisille rakkaimmat.
|
|
|
| |
|