|
1 |
Nyt vielä ajan alta menneitten vuosien
|
|
|
2 |
mä Euran kirkkomaalta saan muiston suruisen.
|
|
|
3 |
000
|
|
|
4 |
Ja kukkiessaan täällä kuin aika lyhyinen
|
|
|
5 |
hän Suomen neitto hellä, pohjan kukkanen.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
Ja rakkauden tuli rinnassaan leimuaa,
|
|
|
8 |
sen neitto ehkä nuori sai täysin tuntea.
|
|
|
9 |
000
|
|
|
10 |
Hän armaallensa antoi käden ja sydämen,
|
|
|
11 |
ijäisen liiton vannoi armaalle sulholleen.
|
|
|
12 |
000
|
|
|
13 |
Ja kuoloon asti kesti wakaana liitossaan,
|
|
|
14 |
waan isä, äiti esti eroittain rakkahan.
|
|
|
15 |
000
|
|
|
16 |
Ja kun ei sekään auta ei sana vanhempain
|
|
|
17 |
niin vielä kovemmalta käyttivät valtaansa.
|
|
|
18 |
000
|
|
|
19 |
Waan vanhempien kovuus se syynä tekoon lie
|
|
|
20 |
ja neiton kukoistavan armotta hautaan vie.
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
Kuin lepäs vaaleana hän päällä paarien
|
|
|
23 |
niin mielet haikiana täyttää jo sydämeen, (sydämmet)
|
|
|
24 |
000
|
|
|
25 |
Hääsali manalassa neirolle hankittiin
|
|
|
26 |
ja kelloin kaikuessa vihille saatettiin.
|
|
|
27 |
000
|
|
|
28 |
Tää kauhelta tuntui sulhasen mielestä,
|
|
|
29 |
häneltä järki puuttui, työstään voi päättää sen.
|
|
|
30 |
000
|
|
|
31 |
Hän raivomielin meni armaansa kotihin
|
|
|
32 |
ja virran vuosi veri kostoksi kauheimmin.
|
|
|
33 |
000
|
|
|
34 |
Murhaajan kirves saatti vanhemmat hautahan,
|
|
|
35 |
he lepää täällä oiken viimestä lepoaan.
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
Waan sulhasella matka Uralin vuorten taa,
|
|
|
38 |
ei armahansa hautaa näe enää milloinkaan.
|
|
|
39 |
000
|
|
|
40 |
Näin surkeasti päättyi se lemmen rakkaus
|
|
|
41 |
ja esimerkki meille, olkoon myös varoitus.
|
|
|
42 |
000
|
|
|
43 |
Et rakastamaan luojaa ylitse luotujen
|
|
|
44 |
ja rakastunein suoda myös päästä yhtehen.
|
|
|
45 |
000
|
|
|
46 |
Sil ei ole halpa lemmonkaan rakkaus,
|
|
|
47 |
on tämän muiston kautta wakainen varoitus.
|
|
|
48 |
000
|
|
|
49 |
Sen minkä luoja liittää ei saisi eroittaa,
|
|
|
50 |
sen itse meille sanassaan teroittaa.
|
|
|
51 |
000
|
|
|
52 |
Niin kertomuksen päätän toivolla että te
|
|
|
53 |
wanhemmat sekä nuoret pidätte mielessään.
|
|
|
| |
|