| |
"Gilidoittamine":
|
|
|
2 |
000
|
|
| | "mīk̄ula_esimene_ohtoga" (iltana) korjahussà kaik tytöt ja pojat yhtee kokkoo däi noissaa käymää vuoròpäi̯ talost tallò, niku "kari̯uši" (paimen). Nuoret_miehet, - naiset, tytökkäiset, poikaset - käyvät hejjän jälessä. |
|
|
4 |
000
|
|
| | Männää yhtee talloo ja porstuvassa lauletaa: |
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
"avatkaā_uhzii̯ani,
|
|
|
8 |
lipatkā_lin̄?i̯ani,
|
|
|
9 |
tullò_lai̯u i̯ou̯kkunè,
|
|
|
10 |
i̮umala peremehinè!"
|
|
|
11 |
000
|
|
| | Ku tullaa tuppaa, siis lauletaa: |
|
|
13 |
000
|
|
|
14 |
"olkoo_kītettü iumala,
|
|
|
15 |
toitettu toti ne luo̯ia,
|
|
|
16 |
lasti miu̯v_väkini sāi?,
|
|
|
17 |
miu̯v_väkini ov_väsün̄ü,
|
|
|
18 |
väsünüttä, vaipun̄utta,
|
|
|
19 |
upamaita ulkkumassa,
|
|
|
20 |
tara_maita tallomassa,
|
|
|
21 |
helmad_hüssä, pau̯lad iǟšA!
|
|
|
22 |
peren̄aine, perem̄ie̯s!
|
|
|
23 |
noise uloz_ūtimesta,
|
|
|
24 |
valu sīti_vaipun alta!
|
|
|
25 |
menin nenté kam̄ari,
|
|
|
26 |
kolmed_hutkia̯ puhūvat:
|
|
|
27 |
üheš oli vihaine vīna -
|
|
|
28 |
sē_sāb_mie̯hit̄ iōtavaksi;
|
|
|
29 |
toiseš oli olo_punaine -
|
|
|
30 |
sē_sāp_külän naisilòlla;
|
|
|
31 |
kolman̄èš meto_makia̯ -
|
|
|
32 |
sē_sāb_meillä tüttölöillä".
|
|
|
33 |
000
|
|
| | Nyt pannaa kaik "lau̯tà" syömää. Ku savvā syöneeksi, käv̄ä ymper tuppaa, plakutettaa käsij ja lauletaa: |
|
|
35 |
000
|
|
|
36 |
"olkò_kitettü_iumala!
|
|
|
37 |
tässä tävven an̄ettī??,
|
|
|
38 |
kipo_kapo kan̄etti;
|
|
|
39 |
mie̯ luppàn perem̄ie̯hellä -
|
|
|
40 |
tallin tammoja,
|
|
|
41 |
peremmie̯hen pojalla -
|
|
|
42 |
tallin tamman varsoja,
|
|
|
43 |
peren̄aisella -lǟväl_lehmij,
|
|
|
44 |
käed_voita sotkomà;
|
|
|
45 |
perem̄ie̯hen tyttärellä -
|
|
|
46 |
sōvin lǟvän lähtämitä."
|
|
|
47 |
000
|
|
| | Niinikkää käytii joka talossa ja korjattī?? rahhaa. Ku millisee talloo ei lastu, siis lauletti: |
|
|
49 |
000
|
|
|
50 |
"kazvago kuiva kūsi,
|
|
|
51 |
kuiva kūsi, rauta oksa,
|
|
|
52 |
ku män̄ō vettä ottam? -
|
|
|
53 |
sīh? silmän pistäköö!"
|
|
|
54 |
000
|
|
| | Tehti suur "kruga" ikkun̄alla, tytöt laulovat ie̯ssä, kylän lapset ne "mörnivät" jälessä "kui vā?_kẽri an̄ẽb". |
|
|
56 |
000
|
|
| | [Huom. "perrǟ pappi kie̯lsi gilidoittamisen"]. |
|
|
58 |
000TÄHÄN
|
|
| | Miikkulan toisella pyhhää kävivät pojat tyttöillä (ikä talossa, kussa va oli tyttö) vīna juomassa (ikä tytöllä oli tehty ennä pyhij puteli makkeeta pātokka_vīnā, puteli oliki pantu ommaa kirstuu, porstuvaa ("rīhen_ettè"), siis tyttö porstuvassa i potšvoittiki) - se oli tapana. |
|
|
| |
|