| |
Vanha laulu
|
|
|
|
2 |
Kaksi tyttöä käveli laaksossa tuol'
|
|
|
|
3 |
ja he poimivat kukkia lyhteisiin
|
|
|
|
4 |
Toinen oli rikas ja toinen oli köyhä
|
|
|
|
5 |
ja köyhän tytön sydän oli suruinen
|
|
|
|
6 |
000
|
|
|
|
7 |
Rikas tyttö sanoi köyhällen:
|
|
|
|
8 |
Miksikä olet niin surullinen?
|
|
|
|
9 |
Suretko isääsi vai äitiäsi
|
|
|
|
10 |
vai oletko kadottanut kunniasi?
|
|
|
|
11 |
000
|
|
|
|
12 |
En sure isää enkä äitiä
|
|
|
|
13 |
ja Jumala on varjeleva kunniani
|
|
|
|
14 |
Vaan suren sen pojan perähän
|
|
|
|
15 |
joka meistä molemmista rakas on
|
|
|
|
16 |
000
|
|
|
|
17 |
Sattui poika laaksossa kulkemahan
|
|
|
|
18 |
ja tyttöjen sanat kuulemahan
|
|
|
|
19 |
ja ajatteli näin en yksin olla saa
|
|
|
|
20 |
vaan kumman noista voisin unhoittaa ---
|
|
|
|
21 |
000
|
|
|
|
22 |
Hän astui askelen etehen päin
|
|
|
|
23 |
ja köyhälle tytölle lausui näin:
|
|
|
|
24 |
"Tässä käteni on ja sydämmeni
|
|
|
|
25 |
johon luottaa voit aina vakaasti"
|
|
|
|
26 |
000
|
|
|
|
27 |
"Voi voi sua poika minkä sä teit
|
|
|
|
28 |
kun köyhälle tytölle kätesi veit
|
|
|
|
29 |
Minä tarjoisin sulle rikkauden
|
|
|
|
30 |
jos unohdaisit tuon köyhän rakkauden"
|
|
|
|
31 |
000
|
|
|
|
32 |
"Rikkaus on annettu lahjaksi vaan
|
|
|
|
33 |
mutta rakkaus suuri on arvoltaan
|
|
|
|
34 |
ja rikaskin kyllä köyhtyä saattaa
|
|
|
|
35 |
ja köyhäkin voi vielä rikkautta voittaa"
|
|
|
|
36 |
000
|
|
|
|
37 |
Ei omena kasva niin ylhäällä puussa
|
|
|
|
38 |
ettei se putois' ja makaisi maassa
|
|
|
|
39 |
Tuli hyljätyks' se joka rahaan luotti
|
|
|
|
40 |
se rakkaudessa vain murhetta tuotti
|
|
|
| |
|