| |
KASAKKA
|
|
|
2 |
Oi kasakka, sinä aron uljas poika
|
|
|
3 |
Miks koskaan näin sun tumman sankarin.
|
|
|
4 |
Vei silmät sysimustat rauhan multa.
|
|
|
5 |
Ne liekkiin sai mun ensi lempeni.
|
|
|
6 |
000
|
|
|
7 |
Sun silmäs oli sysimustat tummat
|
|
|
8 |
Kun tähdet öisinä uinuu syksy-yön.
|
|
|
9 |
Sun katsees oli liekehtivä kuuma
|
|
|
10 |
Kun salama yön taivahalla lyö.
|
|
|
11 |
000
|
|
|
12 |
Oi ikuisesti illan sen mä muistan
|
|
|
13 |
Kun kasakka mun luoksein ratsasti.
|
|
|
14 |
Mä tunsin sydämeni sisimmässä
|
|
|
15 |
Et aron poikaa tuota mä rakastan.
|
|
|
16 |
000
|
|
|
17 |
Kun metsä tietä me käsitysten käytiin.
|
|
|
18 |
Tai illan ruskolla kukkia poimittiin.
|
|
|
19 |
Niin metsä meille ensilemmen soitti
|
|
|
20 |
Se kutsui onnehen ja elämään.
|
|
|
21 |
000
|
|
|
22 |
Sun tukkaas tummaa ihaelin silloin
|
|
|
23 |
Ja silmäis loimu poltti rinnassain
|
|
|
24 |
Mä löysin ikionnen sylissäsi
|
|
|
25 |
Ja etelän tulta suudelmista sain.
|
|
|
26 |
000
|
|
|
27 |
Sulla etelän tulta loimus katseessasi
|
|
|
28 |
Ja veri kuumana virtas suonissas.
|
|
|
29 |
Sä olit aron vapaa, villi poika
|
|
|
30 |
Minä tyttö kylmän, jäisen pohjolan.
|
|
|
31 |
000
|
|
|
32 |
Minä pohjan ptyttö?? omistanko lempes.
|
|
|
33 |
Vain hetken aikaako se mulle loimusi.
|
|
|
34 |
Ja se hetki oli kallis, kallis mulle
|
|
|
35 |
Se oli enempi kuin elämä.
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
Ja kun syksyn viesti saapui Suomehemme
|
|
|
38 |
Sä jälleen riestit etelän ilmoille.
|
|
|
39 |
Sä olet aron vapaa, villi poika
|
|
|
40 |
Vain hetken uinailit pohjolan tytölle.
|
|
|
41 |
000
|
|
|
42 |
Oi kasakka, sä aron villi poika
|
|
|
43 |
Oi miks koskaan näin sun tumman sankarin.
|
|
|
44 |
Vei silmäs sysimustat rauhan multa.
|
|
|
45 |
Vaan haudassa tuo rauha palajaa.
|
|
|
| |
|