|
1 |
1. Kerran istui korppi puussa kantaen,
|
|
|
2 |
Noukassansa aika juusto-kappale;
|
|
|
3 |
Kettu huomas' tuon ja hajun tunsi sen,
|
|
|
4 |
Kumartaen astu korpin etehen,
|
|
|
5 |
Kumarten rallaraa, kumarten rallaraa
|
|
|
6 |
Kumarten ralla ralla rai jai jaa
|
|
|
7 |
Kumarten astu korpin etehen.
|
|
|
8 |
2. Herra korppi kuinka kaunis teidän pukunne,
|
|
|
9 |
Luulis tuon jo Hampurista tuotaneen;
|
|
|
10 |
Korppi vastas' vaan, ei huomanna petosta
|
|
|
11 |
Antoi kohta tiedon niitten laittajilt'
|
|
|
12 |
Somasti rallaraa, somasti rallaraa j.n.e.
|
|
|
13 |
3. Jos laulatte kaunis kuin on pukunne,
|
|
|
14 |
Niin laulajat on kaikki teidän sukunne.
|
|
|
15 |
Laulas mulle laulu, tahi vielä kaksi
|
|
|
16 |
Niin julistan teidät maailman parhaaks' laulajaks'
|
|
|
17 |
Se pisti rallaraa, Se pisti rallaraa j.n.e.
|
|
|
18 |
4. Korppi ei voi kieltää uutta ystävääns',
|
|
|
19 |
Waan alkoi kohta tavallansa vetämään,
|
|
|
20 |
Niin haaksi mirjasee, kun suunsa aukasee
|
|
|
21 |
Heti kohta juusto maahan laukasi
|
|
|
22 |
Kovasti rallaraa, kovasti rallaraa j.n.e.
|
|
|
23 |
5. Nyt kiiruhtaapi kettu juustoa ottamaan,
|
|
|
24 |
Ja korpillensa sangen kovin nauramaan,
|
|
|
25 |
Nyt on juusto mun, jok' oli asken sun,
|
|
|
26 |
Ja sukus' kehno, kelvoton on laulamaan
|
|
|
27 |
Somasti rallaraa, somasti rallaraa j.n.e.
|
|
|
28 |
6. Tästä alkoi korppi kohta kiroilla,
|
|
|
29 |
Sen ketun viekkautta sangen sanella,
|
|
|
30 |
Kun hän narras' mun ja juuston otti pois
|
|
|
31 |
Suloisilla sanoillansa suosillel'
|
|
|
32 |
Se viekas rallaraa, se viekas rallaraa j.n.e.
|
|
|
| |
|