| |
(Nuutin laulu)
|
|
|
|
2 |
Tänäin on se Nuutin päivä,
|
|
|
|
3 |
tämä on se sama äijä.
|
|
|
|
4 |
Sopiihan köyhän kylässä käyvä,
|
|
|
|
5 |
kosk on oma nimipäivä.
|
|
|
|
6 |
Rukuelen, emäntä ja isäntä kulta,
|
|
|
|
7 |
oltta ja viinaa pyyrän sulta.
|
|
|
|
8 |
Mut ei o Nuutilla antaa rahaa,
|
|
|
|
9 |
mutta viälä rukuelen leivänpalaa.
|
|
|
|
10 |
Viäläköhän olis talossa joulun varaa,
|
|
|
|
11 |
Nuutti pyytää lihapalaa.
|
|
|
|
12 |
Josemma saiskaa mitään muuta,
|
|
|
|
13 |
nin pyytäisin eres potikoita,
|
|
|
|
14 |
viel on Nuutiila ripsu voita,
|
|
|
|
15 |
jonka kans syä saatuja potikoita.
|
|
|
|
16 |
Toivottas kasvavan ohran jyvät,
|
|
|
|
17 |
joista saatas olvet ja viinat hyvät.
|
|
|
|
18 |
Eikä toi Nuutti ole suatta,
|
|
|
|
19 |
se toivottaa hyvää uuttavuatta.
|
|
|
|
20 |
Oveen minä sen kirjotankin,
|
|
|
|
21 |
mitä Nuutille talossa annetaankin.
|
|
|
|
22 |
Toinen on Nuutin lukkari
|
|
|
|
23 |
ja toinen on hevosen kutsari.
|
|
|
|
24 |
Naapuria pyytää Nuutin kestiin,
|
|
|
|
25 |
avuks mikä ehtii,
|
|
|
|
26 |
Vaikkei ole penniä rahaa,
|
|
|
|
27 |
hyväluontonen on toi Nuutti paha.
|
|
| | ("Tämän laulun on tehnyt Isäntä Jämpsä 1882", sanoo laulun muistiinkirjoittaja maanvilj. Vihtori Karikoski muistikirjassaan v:lta 1882. Hän kertoo, että isäntä Jämpsä l. Jämpsän Äijä (muuttanut Jämsästä Kärkölään H.l.) pohti ja laati laulua koko joulun pyhät, koska säkeet oli saatava "sahaamaan" toisiaan so. piti saada loppusoinnut. V.K. oli tällöin koulupoika ja hän kirjoitti laulun muistiin sitä mukaa kuin se syntyi. Keski-Suomen murre on peräisin Jämpsän Äijän kielestä. |
|
|
| |
|