JR 38888

j38888
Varsinais-Suomi — Lappi Tl.
Lehtonen, Svante
1938

Metadata

COL: Svante Lehtonen
ID: 38888
INF_CTX: G.V. Gustafson, s. 1848.
INF_NAME: G.V. Gustafson
LOC_AREA: b
LOC_PAR: Lappi Tl.
SGN: KT 23:92.
TMP: 1938.

Laitilan kirkon hirveästä palosta, joka tapahtui toukokuun 1 p:nä 1880
     2  Kun talven tuimat tuulet
     3  jo poijes pakeni,
     4  Suloisen Suomen saaret
     5  muotonsa muutteli.
     6  Perillä pohjan puolen
     7  pakkaiset paukkuivat,
     8  tullessa kevättuulen
     9  ne sinne haihtuivat.
     10  000
     11  Meit usein suru sortaa
     12  ja mielen murtelee,
     13  kun halla harmaaparta
     14  peltomme turmelee.
     15  En kirjoitella tahdo
     16  Pohjolan ilmoista,
     17  vaan ilmoitella aion
     18  yhdestä palosta.
     19  000
     20  Se oli kevätpuolen
     21  toukokuun alussa,
     22  Sanomat saatti Suomen
     23  kansalle tietoa:
     24  Ett taas on kirkko palan'
     25  pitäjäs Laitilan,
     26  rauvennut tuhvaks maahan,
     27  pois katto päältä vaan.
     28  000
     29  Seisomaan jäivät seinät,
     30  kun oli kivestä,
     31  ne uhriks tulen eivät
     32  onneksi ensinkään.
     33  Vaan vahinko on suuri,
     34  sen saamme arvata,
     35  rakennus oli suuri,
     36  ei vakuutuksessa.
     37  000
     38  Urkuja toimitettiin
     39  kunniaks kirkolle,
     40  sisälle sovitettiin
     41  parvessa paikalle.
     42  Toivossa iloisessa
     43  jo mieli kansalla,
     44  pian ääni kaunis kajaa
     45  yhteisess' veisussa.
     46  000
     47  Vaan tapaturma tuli,
     48  tuo palo hirmuinen,
     49  men sakariston muurist
     50  kipenät katollen.
     51  Äkisti liekki leimus
     52  suurella räiskeellä,
     53  vaikk' kansa koki kiirus
     54  rientämään estellä.
     55  000
     56  Kipenät sisään sinkoi
     57  ja savu suitseva,
     58  vahinkon suuren saattoi
     59  monessa paikassa.
     60  Kynttilä-kruunut särkyi
     61  kun kiiruuss' korjattiin,
     62  akkunat, ovet tärvyi
     63  myös monta muuta siin'.
     64  000
     65  Komean kauniin tornin
     66  kans turma sorteli,
     67  siell' liekki leimus kovin
     68  ain ylös pilvihin.
     69  Vaan kellot sentään vielä
     70  pelastui eheinä,
     71  vaikk' vaara suuri siellä
     72  ol' kansan keskellä.
     73  000
     74  Ken tämän palon näki,
     75  sen muistos pysynee,
     76  taloin ja torppain väki
     77  riensivät paikalle.
     78  Vaan apu oli turha,
     79  ei ollut voimia,
     80  nyt oisi suuri pruutta
     81  täss' ollut tarpeessa.
     82  000
     83  Siis kansa kallis riennä
     84  kirkkonne vakuuttaan,
     85  tää muistuttaapi meitä
     86  ett' pruutat hankkimaan.
     87  Ei kellolla ei soita
     88  vahinko tullessaan,
     89  siis muistakaamme noita
     90  joit olen kirjoittan.