|
1 |
1 Silloin kun luotiin maailma
|
|
|
2 |
niin kerrotaan myös olleen
|
|
|
3 |
Paratiisin ihanan
|
|
|
4 |
suotuna ihmisellen
|
|
|
5 |
000
|
|
|
6 |
2 Se oli ihanainen kai
|
|
|
7 |
ihmisen asuin sia
|
|
|
8 |
Mut ihminen siitä eron sai
|
|
|
9 |
saikin vallan pian.
|
|
|
10 |
000
|
|
|
11 |
3 Ei malttanut ihminen katsella
|
|
|
12 |
tiedon, hyvän ja pahan, puihin
|
|
|
13 |
vaan otti niistä heelmän
|
|
|
14 |
pistäen sen omiin suihin
|
|
|
15 |
000
|
|
|
16 |
4 Mutta rangaistus oli ankara
|
|
|
17 |
Eevalle, Aatamille
|
|
|
18 |
Kun luoja tuli maailmaan
|
|
|
19 |
hän sanoi kohta heille:
|
|
|
20 |
000
|
|
|
21 |
5 Että te tämän teitte
|
|
|
22 |
kun kielto-puista söitte
|
|
|
23 |
niin pois enkelini teidät ajaa
|
|
|
24 |
ja vartioimaan rupee rajaa
|
|
|
25 |
000
|
|
|
26 |
6 ja Gerubimi kohta juoksi
|
|
|
27 |
Aatamin ja Eevan looksi
|
|
|
28 |
pois heitä sieltä häätämään
|
|
|
29 |
Käskyä luojan täyttämään
|
|
|
30 |
000
|
|
|
31 |
7 Aatami ja Eeva lähtivät
|
|
|
32 |
ja paratiisin jättivät
|
|
|
33 |
Vallan alasti he sieltä pakeni
|
|
|
34 |
000
|
|
|
35 |
8 Ja Gerubimi miekka kädessä
|
|
|
36 |
seisoi tietä vartioimassa
|
|
|
37 |
Tää käsky oli luojalta
|
|
|
38 |
000
|
|
|
39 |
9 Sen jälkeen paratiisia
|
|
|
40 |
sen puita ihanaisia
|
|
|
41 |
ei ole kukaan nähnynä
|
|
|
42 |
eikä kenkään siellä käynynnä
|
|
|
43 |
000
|
|
|
44 |
10 Vaan onpas paratiisia toisia
|
|
|
45 |
vallan ihanaisia vaikka ei
|
|
|
46 |
samallaisia, vaan melkein yhtä
|
|
|
47 |
kalleita.
|
|
|
48 |
000
|
|
|
49 |
11 Missä, missä tämä on
|
|
|
50 |
riemun paikka verraton?
|
|
|
51 |
Se on ihmislapsen sielussa
|
|
|
52 |
siellä onpi paraliisi ihana.
|
|
|
53 |
000
|
|
|
54 |
12 Vaan monen sielun elämänpaine
|
|
|
55 |
heelmät on syönyt pahan sana /?/
|
|
|
56 |
Vaan kuoret niistä jättänyt
|
|
|
57 |
ja pahan puun kasvaan heittänyt.
|
|
|
58 |
000
|
|
|
59 |
13 Näin monta ihanaisia
|
|
|
60 |
noita sielun paratiissä
|
|
|
61 |
on hävitetyks tullut vaan
|
|
|
62 |
paraassa kukoistuksessaan
|
|
|
63 |
000
|
|
|
64 |
14 Vaan jos sydämemme ovella
|
|
|
65 |
on kaunis, jalo vartio
|
|
|
66 |
niin eipä paha pääsekkään
|
|
|
67 |
sen ihanutta hävittään
|
|
|
68 |
000
|
|
|
69 |
15 On monta monta vartiaa
|
|
|
70 |
käy niitä vastaan ottamaan
|
|
|
71 |
sun sydänmesi ovelle
|
|
|
72 |
vaan älä taivu pakolle
|
|
|
73 |
000
|
|
|
74 |
16 On herran sana vartia
|
|
|
75 |
se ensisialle aseta
|
|
|
76 |
se hengen onpi Gerubi
|
|
|
77 |
se varjella voi syömmesi
|
|
|
78 |
000
|
|
|
79 |
17 Usko on myöskin vartia
|
|
|
80 |
siis älä pelkää, vaan aina uskalla
|
|
|
81 |
pahalle panna vastahan
|
|
|
82 |
kun tulee sua houkuttaan.
|
|
|
83 |
000
|
|
|
84 |
18 On niitä myöskin toisia
|
|
|
85 |
vartioita urhollisia
|
|
|
86 |
joilta saa syommes apua
|
|
|
87 |
vaan en kaikkia tähän kirjoita
|
|
|
| |
|