|
|
1 |
Urhollisesa talosa poika olen jalo,
|
|
|
|
2 |
Isä kuollut, äiti vanha vaativat mua naimahan,
|
|
|
|
3 |
Vaan en tietänne, kusta löytänne yhden ihanan flikan,
|
|
|
|
4 |
Jonka läsnä, löysin tässä aivan ihanan flikan.
|
|
|
|
5 |
Kohta lähden menoon tykö isomman enon,
|
|
|
|
6 |
Rohkiall' mielell', sanall' kielell', asiani oikein totta,
|
|
|
|
7 |
Että kohta aivon ottaa vaimon itselleni,
|
|
|
|
8 |
Lähden kansan, eno pakan' minun kotiani ensin.
|
|
|
|
9 |
Siellä sittenkin kuljetaan koska ensin jutellaan,
|
|
|
|
10 |
Mitkä aineet olis parhaat kulkia kumppanin kanssa;
|
|
|
|
11 |
Vielä sittenkin lennän, koska pappilaan mennähän,
|
|
|
|
12 |
Kuulutusta, julistusta kirjoittamahan kauniisti.
|
|
|
|
13 |
Pappi päättää, Lukkari säättää sitte kirkkohon viedään,
|
|
|
|
14 |
Kolme pyhää myötäperään siellä tiettäväksi tehdään.
|
|
|
|
15 |
Sitte valmistetaan häitä, yhdes nautitaan näitä,
|
|
|
|
16 |
Faari, muori, piika suopi meille iloks' ja riemuks,
|
|
|
|
17 |
Johon kutsuu, monta tuttuu, tekee määrä päivän;
|
|
|
|
18 |
Vieras tulee, käskyn kuulee, ilman estett' ja määrätt'.
|
|
|
|
19 |
Sitte viedähän vihille, kussa kuullahan pyhii,
|
|
|
|
20 |
Herran sanaa, kuinka tavalla ompi alusta ollut;
|
|
|
|
21 |
Alku Adamist' ja myös Abramist' sääty siunatuksi tullut,
|
|
|
|
22 |
noll' Eeva, rakkauell' Saara ompi alvari ollut.
|
|
|
|
23 |
Ilta lähenee likelle, ilo enäneepi väelle,
|
|
|
|
24 |
Pappi katsoo, puhemies tahtoo, pelin matkahan saattaa,
|
|
|
|
25 |
Kruunull', kranssill', kauniill' tanssill',
|
|
|
|
26 |
Siellä helaan ja heilaan.
|
|
|
|
27 |
Eipä meitä kenkään eroita eikä lykkii.
|
|
|
|
28 |
Vaan se kuolema kauhia, joka kaikkia naulii,
|
|
|
|
29 |
Vanhat, nuoret, kuivat, tuoreet,
|
|
|
|
30 |
Kaikki maaksi muuttaa.
|
|
|
| |
|