| |
Rikas ja köyhä tyttö.
|
|
|
|
2 |
Kaksi tyttöä asteli laaksossa,
|
|
|
|
3 |
ja sitoivat kukkia lyhteisiin.
|
|
|
|
4 |
Toinen oli rikas, toinen oli köyhä,
|
|
|
|
5 |
mut sen köyhän tytön sydän oli
|
|
|
|
6 |
surullinen.
|
|
|
|
7 |
000
|
|
|
|
8 |
Se rikas tyttö kysyi köyhältä näin,
|
|
|
|
9 |
mitä sinä olet niin surullinen,
|
|
|
|
10 |
suretko isääsi, suretko äitiäsi
|
|
|
|
11 |
vai oletko karottanut kunniasi.
|
|
|
|
12 |
000
|
|
|
|
13 |
En sure isääni, enkä äitiäni,
|
|
|
|
14 |
ja Jumala on varjellut kunniani,
|
|
|
|
15 |
Vaan suren yhren nuaren pojan perähän,
|
|
|
|
16 |
joka oli minulle rakkain ystävä.
|
|
|
|
17 |
000
|
|
|
|
18 |
vaan poika se astelikin laaksossa,
|
|
|
|
19 |
ja kuunteli tyttöjen puheita,
|
|
|
|
20 |
ja hän ajatteli näin,
|
|
|
|
21 |
siäl yksin ollessain, että
|
|
|
|
22 |
kummanko minä noista tytöistä nain.
|
|
|
|
23 |
000
|
|
|
|
24 |
Hän astui askeleen eteenpäin,
|
|
|
|
25 |
ja köyhälle tytölle kätensä vei,
|
|
|
|
26 |
Täs on mun käteni ja syrämenikin
|
|
|
|
27 |
sen valalla vannon ja usko se niin.
|
|
|
|
28 |
000
|
|
|
|
29 |
Ja rikas tyttö sanoi,
|
|
|
|
30 |
minkä työn sinä teit,
|
|
|
|
31 |
kun köyhälle tytölle kätesi veit.
|
|
|
|
32 |
Jos oisit tuanu mul,
|
|
|
|
33 |
niin rikkaut ois sul, ja
|
|
|
|
34 |
antanut sen köyhän tytön mennä pois.
|
|
|
|
35 |
000
|
|
|
|
36 |
Omena ei kasva niin korkialla puus,
|
|
|
|
37 |
ettei se maahan purota vois,
|
|
|
|
38 |
kun tulee hyljätyksi
|
|
|
|
39 |
rakkaalta ystävältään
|
|
|
|
40 |
niin tulee hyljätyksi kaikilta juur.
|
|
|
| |
|