| |
Laulu
|
|
|
2 |
Pohjois Amerikassa Filalervian kaupungissa,
|
|
|
3 |
siel' oli neiti Maria ja sisar häl' oli Liisa.
|
|
|
4 |
000
|
|
|
5 |
Kesäkuussa lämpöisellä kahdestoista päivä,
|
|
|
6 |
silloin ne kaksi vallan riskiä miestä hengestänsä jäivät.
|
|
|
7 |
000
|
|
|
8 |
Marianna ylös noustuaan hän vaatteensa päälleen puki
|
|
|
9 |
istui ales tuolille ja sanomia luki
|
|
|
10 |
000
|
|
|
11 |
Sitten hän astui peilin ääreen
|
|
|
12 |
ja kauniisti tukkaansa kampaa,
|
|
|
13 |
otti hän revolvelin taskustaan
|
|
|
14 |
ja sen latasi kohdastansa.
|
|
|
15 |
000
|
|
|
16 |
Mariannan vasemmassa kädessä oli kultainen ranne rengas
|
|
|
17 |
vaan ennenkuin päivä puoleen joutui
|
|
|
18 |
niin rautainenkin kelpas.
|
|
|
19 |
000
|
|
|
20 |
Nyt alkaa päivän varjon
|
|
|
21 |
ja veskan otti Marianna kätehensä,
|
|
|
22 |
sitten hän lähti kaupungille luokse ystävänsä.
|
|
|
23 |
000
|
|
|
24 |
Marianna se kaupungilla asteli taitavasti,
|
|
|
25 |
niin kauan kuin kello joutui kymmenehen asti
|
|
|
26 |
000
|
|
|
27 |
Sitten hän sanoi sulholleen
|
|
|
28 |
nyt kotiani mennä taidan
|
|
|
29 |
ennenkuin päivä puoleen joutuu
|
|
|
30 |
niin asiani hyvin laitan
|
|
|
31 |
000
|
|
|
32 |
Mariannan kotiin tultuaan
|
|
|
33 |
isä portoksi tervehti häntä
|
|
|
34 |
vaan Marianna otti ampumalla
|
|
|
35 |
hengen isältänsä.
|
|
|
36 |
000
|
|
|
37 |
Liisa se juoksi kamariin
|
|
|
38 |
ja äidillensä sanoi,
|
|
|
39 |
siskoni ampui revoillla
|
|
|
40 |
isäni vallan pahoin.
|
|
|
41 |
000
|
|
|
42 |
Äiti se vastasi Liisalle,
|
|
|
43 |
kun ma laukauksen kuulin ilosta
|
|
|
44 |
minä Mariannan ampuvankin luulin.
|
|
|
45 |
000
|
|
|
46 |
Sitten yksi poliisikin
|
|
|
47 |
tuotiin Mariannalle kohta,
|
|
|
48 |
mutta Marianna laukasi revolilla
|
|
|
49 |
poliisia otsaan.
|
|
|
50 |
000
|
|
|
51 |
Sitten hän sanoi veljilleen
|
|
|
52 |
ja te pojat te olkaa hiljaa
|
|
|
53 |
viel' on revolverini ladattuna
|
|
|
54 |
neljällä latingilla.
|
|
|
55 |
000
|
|
|
56 |
Viljami hänen veljensä
|
|
|
57 |
nyt Mariannan kiinnittääpi
|
|
|
58 |
rautaketjut sisarelleen
|
|
|
59 |
käsihin hän kääri.
|
|
|
60 |
000
|
|
|
61 |
Sitten hän pyysi veljiltään
|
|
|
62 |
tuomaan paperia hälle,
|
|
|
63 |
että hän kirjeen kirjoittaa
|
|
|
64 |
tuolle rakkaalle Rettingille
|
|
|
65 |
000
|
|
|
66 |
Sillä Mariannan riijuri
|
|
|
67 |
oli se Rettingi polvarin poika
|
|
|
68 |
joka hirmutyönkin perästä
|
|
|
69 |
Mariannan vielä hoitaa.
|
|
|
70 |
000
|
|
|
71 |
Rettinki poika kun kirjan aukas,
|
|
|
72 |
niin muotonsa hänen valkes,
|
|
|
73 |
isä se kysyi pojaltaan
|
|
|
74 |
joko poikani sydän halkes
|
|
|
75 |
000
|
|
|
76 |
Poika se vastasi isälleen
|
|
|
77 |
mitä Marianna nyt teki
|
|
|
78 |
jonka minä meinasin ottaa
|
|
|
79 |
aviovaimokseni.
|
|
|
80 |
000
|
|
|
81 |
Isä se vastasi pojalleen
|
|
|
82 |
älä poikani sitä sure
|
|
|
83 |
eihän Marianna tämän tähden
|
|
|
84 |
kuolemahan tule
|
|
|
85 |
000
|
|
|
86 |
Voinhan minä Mariannan
|
|
|
87 |
hakea vapahaksi
|
|
|
88 |
vaikka se tulisi maksamaan
|
|
|
89 |
noin miljoonihin asti.
|
|
|
90 |
000
|
|
|
91 |
Rettinki ukko nyt kiirehtien
|
|
|
92 |
asemalle rientää,
|
|
|
93 |
josta höyryhepo läksi
|
|
|
94 |
häntä yksin viemään.
|
|
|
95 |
000
|
|
|
96 |
Kaks oli miestä junassa
|
|
|
97 |
mutta Rettinki itse ajoi,
|
|
|
98 |
kuljettaja se kielteli
|
|
|
99 |
ja hän pelkäsi vallan pahoin.
|
|
|
100 |
000
|
|
|
101 |
Sekä sanoi Rettingille,
|
|
|
102 |
että höyryä on jo liikaa
|
|
|
103 |
kun juna kulkee tunnissa
|
|
|
104 |
sata engeliskan miila.
|
|
|
105 |
000
|
|
|
106 |
Annettiin armo anomus
|
|
|
107 |
nyt lain valvojalle
|
|
|
108 |
että hän saisi vapauden
|
|
|
109 |
isänsä murhaajalle.
|
|
|
110 |
000
|
|
|
111 |
Miljoona annettiin valtiolle
|
|
|
112 |
ja presitentille kaksi
|
|
|
113 |
joka päästi mariannan
|
|
|
114 |
murhasta vapahaksi
|
|
|
115 |
000
|
|
|
116 |
Miljoona vielä jaettiin
|
|
|
117 |
noille vanhus vaivaisille
|
|
|
118 |
silloin kun Mariannaa vihittiin
|
|
|
119 |
tuolle nuorelle Rettingille.
|
|
| | Huom! Mariannan isä ja Rettinki olivat riita veljeksiä. |
|
|
| |
|