JR 79943

j79943
Häme — Jaala
Tolonen, Vilho
1885

Metadata

COL: V. Tolonen
ID: 79943
INF_CTX: Saatu J.D. Arviolta Jaalassa. "Erään Gymnasistin T. Relanderin sepittämä noin parikymmentä vuotta takaperin". Asui Jaalan pitäjän Koskenniskan kylässä.
INF_NAME: J.D. Arvio < T. Relander
LOC_AREA: d
LOC_PAR: Jaala,
LOC_VIL: Koskenniskan kylä.
SGN: b)20.
TMP: 1885-89.

3. Runo
     2  Mie puhun jotain muistostain,
     3  Mi e muistan pienoista poikuuttan'
     4  Kun mie olin polven korkuin',
     5  Niin vaan vainaani viriänä
     6  Julkisesti jutteli
     7  Iltasella väen istuessa
     8  Töitänsä tehdessänsä.
     9  Paloi totossa pystyvalkea,
     10  Jonka vieressä vaarivainaja
     11  Ja me, pojat, ponnisteltiin.
     12  Näinpä talvi-illat taittui
     13  Iloisesti istuessa,
     14  Waarini satuja kuunnellessa.
     15  Hän kaskuja kummanlaisia,
     16  Juttusiksi julmanlaisia,
     17  Waikka usein uutisensa
     18  Kaskuistansa kummemmat,
     19  Karmisteli aina kantapäihin.
     20  Niin toki toissa iltana
     21  Olin kärkäs uutta kuulemaan.
     22  Ja vaikka usein unessakin
     23  Jätit kaiken jylseämmät
     24  Kankahilla kaarailiki,
     25  Niin toki toissa iltana
     26  Olin kärkäs uutta kuulemaan,
     27  Mitä vainaja vakuutti
     28  Koskenniskan kansasta,
     29  Ja sen ensimmäisestä alusta,
     30  Niin sanoi satussa olevan
     31  Wähän vian alaisia.
     32  Waan mitä nyt sadut sanovi
     33  Sekä runot selittääpi,
     34  Niin kansa Koskenniskassa
     35  Saanu on alkunsa Savosta.
     36  Niinä suurina sotavuosina,
     37  Karkeina kinsa-kesinä,
     38  Ku Venäläinen vehtasiki,
     39  Ryssä rymänä ryntäiliki
     40  Suloisehen Suomenmaahan.
     41  Niin oli Savossa Samuli
     42  Koskiseksi kutsuttu;
     43  Hällä oli poikii paljon
     44  Koko kaheksan kappaletta.
     45  Riskiä ja rotevia,
     46  Kauniita ja käteviä.
     47  Waan ku ryssä ryntäsi
     48  Suloisehen Savonmaahan,
     49  Niin sattui käymään kasakoita,
     50  Kaksikymmentä kappaletta,
     51  Samulimme salolla
     52  Nämä kiersi Koskiselta
     53  Koko kauniin karjansa
     54  Ja himosivat irtonaista
     55  Tavaraa mitä tahansa
     56  Josta suuttui Samulimme
     57  Ja puhui viimein pojillensa;
     58  Lausetteli, ensin laupeaasti
     59  Sitten viimein vihasesti
     60  Kasakoita kattomaan.
     61  Pojat ku oli purkaumallaan,
     62  Ei kahta käskyä kokottanna.
     63  Ku he kauniina iltana
     64  Kasakoita kaulasiki,
     65  Karhun kaltaisilla koivillansa,
     66  Jotta huonohenkisistä
     67  Wiisitoista villattihin,
     68  Surmattihin suoranahan.
     69  Kahelta käsi katkaistihin,
     70  Kolmannelta nenä nyssättihin.
     71  Ja ne, kaksi, vielä viimeisiä,
     72  Karkasiki kaunihisti.
     73  Sattuipa sota Samueliinkin,
     74  Sillä kolme kaunihmpaa
     75  Pojistansa pulskempata
     76  Tasasessa tappelussa,
     77  /Mistasi hän myötyri/???
     78  Ja kolme kovasti haavoitettua
     79  Weteli jo viimeisiään,
     80  Henkeänsä hartahasti
     81  Ihte Samulikin saanunna
     82  Oli sodasta sanomat,
     83  Sillä kätensä usein kääntyi
     84  Rintahansa ampumahan.
     85  Ja viimein kaatui huaten:
     86  Ka, noita kasakoita,
     87  Rymiä ryssän roikaleita,
     88  Ku viskasivat vihansa
     89  Poveheni polttamahan.
     90  Ja aina tunnen tuiman tuskan,
     91  Waivan aivan vaikian
     92  Sydämessäin särkevän.
     93  Kolme kaunopoikaa kaatui
     94  Oi, jo kaaduit kaunihisti
     95  Tasaisehen tappeluun.
     96  Ja kohta taitaa toista kolme
     97  Yhistää sim silmänsä.
     98  Ku oli sanansa sanonut,
     99  Jo kohta kolme poikoansa
     100  Heitti hyvästi hiljaisesti
     101  Murheen maailman majoinensa.
     102  Tästä vanhus vavahti,
     103  Puhkesiki puhumahan:
     104  "Olen mie ukko onnetoin,
     105  Olen mie vanhus vakavatoin;
     106  Kaikki kaunis kasvatuksein'
     107  Tukeni ja turvani
     108  On jo kahteen kutistunna."
     109  Ja kun oli sanansa sanonna,
     110  Jo ryöskähti veri rinnoillen.
     111  Piikin reiästä povessa
     112  Ja vielä virkki viimeiseksi:
     113  "Jo nyt silmäni sumistuupi,
     114  Käteni jo kangistuupi,
     115  Kovan kuoleman kosettaissa.
     116  Kourallansa kovalla,
     117  Paakkaa nyt poikaseni,
     118  Näiltä riitasilta rajoilta".
     119  Sitten ylensi ajatuksensa
     120  Luonne jalon Jumalan.
     121  Ja herkeniki Herrahan.
     122  Pojat otti opista vaarin,
     123  Läksit kahen käymähän
     124  Tallustamaan tasajalan.
     125  Ja kerkeni Kymellen,
     126  Missä Koskenniskan koski
     127  Taittaa vettä viljalta.
     128  Niin kahtoivatten kaunihiksi
     129  Paikan aivan arvokkaaksi.
     130  Taukosivatten matkastaan,
     131  Tähän taloa pitämään.