| |
KUOMA JA KAIMA väittelööt
|
|
|
2 |
Kevät tulloo, lum sullaa
|
|
|
3 |
kohta ei uo ennaa taive pullaa.
|
|
|
4 |
Kesä tuop tullessaa ilosemma elämä,
|
|
|
5 |
mut miu elämäin kurjaks herja män,
|
|
|
6 |
jottei taivaa Luojakkaa antaa voi apua.
|
|
|
7 |
000
|
|
|
8 |
Yks lehmäkuokka ol', sekkii poikiissaa kuol'
|
|
|
9 |
Jätti ilma maitoo kolm lasta pienoista.
|
|
|
10 |
Leipää myöskää kessää ast
|
|
|
11 |
meil ei riitä syötäväks.
|
|
|
12 |
Siemenet siis aikanaa
|
|
|
13 |
täytyy laskii taikinaa.
|
|
|
14 |
000
|
|
|
15 |
Jos et kylvä kevväil,
|
|
|
16 |
ni et niitä syksyl.
|
|
|
17 |
Mitä sitte alat laulaa?
|
|
|
18 |
Pane talveks hampaat naulaa!
|
|
|
19 |
Enne vaik ol pulaki,
|
|
|
20 |
antoot siementä vaik velaksi.
|
|
| | KAIMA: |
|
|
22 |
Kummallista kuomakulta
|
|
|
23 |
kuulen lörpötystä sulta!
|
|
|
24 |
Kulakilt pelastusta älä toivo,
|
|
|
25 |
kulakki on ku perkele!
|
|
|
26 |
Koitteloot kerra viellä
|
|
|
27 |
voimijansa lopu iellä!
|
|
|
28 |
Vettää puoleheese köyhää kansaa
|
|
|
29 |
kauvva valmistettuu ansaa.
|
|
|
30 |
000
|
|
|
31 |
Nykyaikan hitto ties
|
|
|
32 |
pittää olla kansanmies,
|
|
|
33 |
nii jottei koskaa nälkää nähhä
|
|
|
34 |
tarvitse siun täst lähtii.
|
|
|
35 |
000
|
|
|
36 |
Vieköö kuoma siut hiis!
|
|
|
37 |
Kolhoosi on nuapuriis.
|
|
|
38 |
Siin elät, niät nälkää,
|
|
|
39 |
kollektiivii männä pelkäät.
|
|
|
40 |
000
|
|
|
41 |
Siin leipää riittää siul
|
|
|
42 |
ja myöski lapsilleis.
|
|
|
43 |
Suuret karjat, luajat muat
|
|
|
44 |
kollektiivit omistaat.
|
|
| | KAIMA: |
|
|
46 |
Suotkii suuret perataa,
|
|
|
47 |
talot suuret laitetaa.
|
|
|
48 |
Yhtöisvoimi helpost suahhaa
|
|
|
49 |
kivikkoloistkii kyntomuata.
|
|
| | KUOMA: |
|
|
51 |
Kaima, sie kolhoosii paratiisii vertaisit,
|
|
|
52 |
mut eppäilys o miulla:
|
|
|
53 |
Tuski siel voip hyvvää tulla,
|
|
|
54 |
ku ajatellaa as'jaa näi,
|
|
|
55 |
köyhäl yhtee käy nii päi.
|
|
|
56 |
000
|
|
|
57 |
Kolhoosis hyö alkaa rahmää.
|
|
|
58 |
Kel ei uo hevost, kel ei lehmää,
|
|
|
59 |
ei myös muuta tavaraa,
|
|
|
60 |
mitä talos tarvitaa.
|
|
|
61 |
Ei uo leipää, ei uo rahhaa
|
|
|
62 |
Köyhyyttä riittää ja paljo pahhaa.
|
|
|
63 |
Alus jo alkaap siis,
|
|
|
64 |
noussa tora kolhoosiis.
|
|
|
65 |
Yhteistyö ei etes kule,
|
|
|
66 |
jos ei leipää tarpeeks ole!
|
|
| | KAIMA: |
|
|
68 |
Tälläsii otuksii kolhoosii ei
|
|
|
69 |
tarvita.
|
|
|
70 |
Hyö vua huastaat tuhmuuksii
|
|
|
71 |
köyhälistö parraist toiveista.
|
|
|
72 |
Mänkää kulakille vaan
|
|
|
73 |
rikkauutta kantamaan!
|
|
|
74 |
000
|
|
|
75 |
Ol' se aika, jotta auttoot'
|
|
|
76 |
kulakit ja velaks antoot'
|
|
|
77 |
köyhil leipää kevväil!
|
|
|
78 |
Mut mitäs tekkiit syksyl?
|
|
|
79 |
Ottiit satakertasest
|
|
|
80 |
takasii hyö velkasest!
|
|
|
81 |
Jos ei maksant ajallaa,
|
|
|
82 |
maksoi selkänahallaa.
|
|
|
83 |
Ahneuvel ei olt raijaa!
|
|
|
84 |
Usjast keräämää se aijaa.
|
|
| | KUOMA: |
|
|
86 |
Totta puhut, muistan hyväst.
|
|
|
87 |
Kyl ne hitot nylkiit köyhäst
|
|
|
88 |
rahat sekä tavarat!
|
|
|
89 |
Kaik myös parraat maat!
|
|
|
90 |
Itse hyö ei kyntäneet
|
|
|
91 |
Eikä peltoo kylväneet
|
|
|
92 |
Köyhät ruatoot' yöt ja päivät
|
|
|
93 |
Nälkäpalkkaa työstää saivat.
|
|
|
94 |
Köyhilt viimei kärsimys loppu
|
|
|
95 |
Tul' kostohetk heilkii
|
|
|
96 |
Köyhät ryöstiit rikkailt vallan
|
|
|
97 |
Rikkaat jäivät köyhii valla alle.
|
|
|
98 |
Köyhii valta eläköö!
|
|
|
99 |
Rikkaihe valta hauvvas on!
|
|
|
100 |
Kolhoosii miekii pijan astun.
|
|
|
101 |
Tulen, jos vua ottaat vastaa.
|
|
| | KAIMA: |
|
|
103 |
Tule! Kyl ottaat vastaa.
|
|
|
104 |
Käyvvää yhes toimimaa!
|
|
|
105 |
Se kaik köyhät yhtee liitti.
|
|
|
106 |
Kolhoosi o köyhän koti!
|
|
| | Kertojalta saamani käsityksen mukaan lie oheisen runoasuiseksi tarkoitetun vuoropuhelun sepittänyt kansanrunoilija kolhoosin esimiehen määräyksen mukaisesti. Monistettuna runoa lie levitetty punanurkkiin so. kommunistisen kirjallisuuden lukutupiin, joissa sitä lie esitetty vuoropuheluna. |
|
| | Runon loppuosasta huomaa jokainen asiaa tunteva, että esitys kääntyy totuudenvastaiseksi. Inkerin talonpoika ei taipunut orjuuttavia kommunisteja liehittelemään. Ahdistettuna hän vaikeni mieluummin kuin kielsi todellisen kantansa. |
|
|
| |
|