| |
41. Puustaveista.
|
|
|
2 |
Vasta vanhalla i'ällä,
|
|
|
3 |
Kuu'en kymmenen koh'alla,
|
|
|
4 |
Jouhtui mielehen minulle,
|
|
|
5 |
Kuinka puustavit puhuvat.
|
|
|
6 |
A se alkaapi asiat,
|
|
|
7 |
A on aina ensimäisnä
|
|
|
8 |
Pi'etty Suomen pipliöissä;
|
|
|
9 |
A on aapeskirjoissakin;
|
|
|
10 |
A on vielä viimeinenkin,
|
|
|
11 |
A se amenen sanoopi.
|
|
|
12 |
B se paikkansa pitääpi
|
|
|
13 |
Vaikk' ei tuota tuhma tunne.
|
|
|
14 |
C on Suomessa siaton,
|
|
|
15 |
Kun ei anna kunnon ääntä;
|
|
|
16 |
D on kanssa tietämätön,
|
|
|
17 |
Vähä oppisen osata.
|
|
|
18 |
E on yksi äänellinen,
|
|
|
19 |
Aina ollut A-n apuna.
|
|
|
20 |
F-n ääntä ei osata
|
|
|
21 |
Suomen huulilla sanoa;
|
|
|
22 |
G on kuitenkin paremmin
|
|
|
23 |
Suomenkielehen sopiva.
|
|
|
24 |
H-lla on hyvä nimikin;
|
|
|
25 |
H se paljo haasteleepi;
|
|
|
26 |
H se herratkin sanoopi.
|
|
|
27 |
I on arvosta isosta,
|
|
|
28 |
Jota Jumalan sanoopi,
|
|
|
29 |
Isämei'än ilmoittaapi;
|
|
|
30 |
Jesuksen Jumalan pojan
|
|
|
31 |
Maailmalle mainitseepi.
|
|
|
32 |
K se paljon kirjoittaapi
|
|
|
33 |
K-sta korkiat nimetkin,
|
|
|
34 |
K-sta koulut, k-sta kirkot,
|
|
|
35 |
K-sta koko keisarikin.
|
|
|
36 |
L-n ääntä tarvitahan
|
|
|
37 |
Lu'ettaissa, laulettaisi
|
|
|
38 |
M myöskin mainitahan,
|
|
|
39 |
M äitinä meneepi
|
|
|
40 |
Pienimmillä puustavilla.
|
|
|
41 |
N nuoremman näköinen
|
|
|
42 |
Ehkä on yh'en ikäinen;
|
|
|
43 |
N näkyypi tulevan
|
|
|
44 |
Paikallensa pantavaksi.
|
|
|
45 |
O-lla on oma nimensä,
|
|
|
46 |
Oma ääni o-lla kanssa.
|
|
|
47 |
P on pantava paremmin
|
|
|
48 |
Oppilapsille osaksi;
|
|
|
49 |
B-tä ei lapset pitäisi,
|
|
|
50 |
Talonpojat tarvitseisi.
|
|
|
51 |
Kukas Q-ta kaivanneepi
|
|
|
52 |
Suomen suorissa sanoissa,
|
|
|
53 |
Koska k saman sanoopi,
|
|
|
54 |
K se kuunkin kirjoittaapi.
|
|
|
55 |
R-ll' on äreä ääni,
|
|
|
56 |
Jota ei jokaisen kieli
|
|
|
57 |
Tai'a oikein tavata;
|
|
|
58 |
Eikä oo sioa sillä
|
|
|
59 |
Mei'än isämei'ässämme.
|
|
|
60 |
S-llä on aina ollut
|
|
|
61 |
Sanomista sangen paljon,
|
|
|
62 |
Sitä silloin, tätä tällöin.
|
|
|
63 |
T on Suomelle sopiva,
|
|
|
64 |
Tätä T-tä tarvitahan,
|
|
|
65 |
Tällä toimehen tuleepi,
|
|
|
66 |
Jos ei toista (nimttäin D-tä) tunnekkana.
|
|
|
67 |
U se itse uskaltaapi
|
|
|
68 |
Ulos äänensä sanoa;
|
|
|
69 |
V on kanssa vuorollansa
|
|
|
70 |
Kokonainen konsonantti.
|
|
|
71 |
X-n ääni on mitätön,
|
|
|
72 |
K ja S sen sanovat;
|
|
|
73 |
Y on hyvä yhtäkaikki,
|
|
|
74 |
Y on yksi äänellinen.
|
|
|
75 |
Z on meikein mitätön,
|
|
|
76 |
T ja S sen tekevät.
|
|
|
77 |
Ä ja Ö on äänelliset,
|
|
|
78 |
Jos Ä-llä on enempi ääntä,
|
|
|
79 |
Ompa Ö-lläkin osansa.
|
|
|
80 |
Koska ei nyt konsonantit
|
|
|
81 |
Anna ääntä yksinänsä;
|
|
|
82 |
Vaan kun vokalit sekahan
|
|
|
83 |
Paikoillensa pantanehen,
|
|
|
84 |
Kyllä sattuupi sanoja
|
|
|
85 |
Lukioille, laulajoille,
|
|
|
86 |
Taitaville, tietäville,
|
|
|
87 |
Käypi riimiksi, runoiksi,
|
|
|
88 |
Aina passaapi paraiksi,
|
|
|
89 |
Kun on miestä miettimähän,
|
|
|
90 |
Ettei vesoja välihin
|
|
|
91 |
Tapaturmassa tapahu,
|
|
|
92 |
Tule turhia sanoja,
|
|
|
93 |
Jotk' ei merkitse mitänä.
|
|
|
94 |
Sen mä mieheksi sanoisin,
|
|
|
95 |
Luulisinpa laulajaksi,
|
|
|
96 |
Joka saisi sattumahan
|
|
|
97 |
Sanat kaikki säntillensä,
|
|
|
98 |
Että kaksi äänellistä,
|
|
|
99 |
Eli kaksi äänetöntä,
|
|
|
100 |
Kah'eksan tavausta kanssa
|
|
|
101 |
Ain' olis pantu paikallensa,
|
|
|
102 |
Oikein sattunut somasti,
|
|
|
103 |
Ruvennut runoratihin.
|
|
|
104 |
Niin on runo rustattuna
|
|
|
105 |
Muka laatunsa mukainen,
|
|
|
106 |
Muutoin on lamassa laulu
|
|
|
107 |
Virsi pitkäkin pilalla.
|
|
|
108 |
Vieläpä vika tuleepi,
|
|
|
109 |
Joka lii'alla lorulla
|
|
|
110 |
Virren pitkäksi vetääpi,
|
|
|
111 |
Syöpi sanoista sy'ämet,
|
|
|
112 |
Kuoret siitä kirjoittaapi.
|
|
|
113 |
Aina alussa pitäisi
|
|
|
114 |
Asiata aprikoja;
|
|
|
115 |
Eipä tie'ä tuulen päällä
|
|
|
116 |
Mikä sattuupi sel'ällä.
|
|
|
117 |
Olipa ennen Oululainen,
|
|
|
118 |
Olipa kaiketi Kajanus,[2]
|
|
| | [2] Joka on kirjotttanut virsikirjassa N:o 278. |
|
|
120 |
Koulun kaiken kautta käynyt,
|
|
|
121 |
Ollut Upsalan opissa,
|
|
|
122 |
Kantitaatti kauan ollut
|
|
|
123 |
Ei hän ollut ennättännä
|
|
|
124 |
Vielä virkoja tavata;
|
|
|
125 |
Siltä kulki siivolailla
|
|
|
126 |
Riimi runo rinnatuksen.
|
|
|
127 |
Ei se sanoja sahaillut,
|
|
|
128 |
Puolitellut puustavia,
|
|
|
129 |
Niinkun muinoin vanha munkki,
|
|
|
130 |
Joka virttä viikkokau'en
|
|
|
131 |
Mietti mielensä pakolla,
|
|
|
132 |
Eikä saanut syntymähän —
|
|
|
133 |
Nurin aina nuotti kulki,
|
|
|
134 |
Sanat värsyssä väheni,
|
|
|
135 |
Laulu loppui luonnokselle;
|
|
|
136 |
Kävi niinkun köyhän miehen
|
|
|
137 |
Talkou'essa tapahtui,
|
|
|
138 |
Joka illalla isosti
|
|
|
139 |
Juominkiansa julisti,
|
|
|
140 |
Jakaisissa juomat loppui,
|
|
|
141 |
Perakoilla pidot päätti,
|
|
|
142 |
Suuret tulensa savulla.
|
|
|
143 |
Ei se virttä väärin laula,
|
|
|
144 |
Joka oikein osaapi
|
|
|
145 |
Panna sanat säntillensä,
|
|
|
146 |
Että nuotti nou'attaapi
|
|
|
147 |
Kellosepän kelvollisen
|
|
|
148 |
Könnin kuuluisan tekeitä.
|
|
|
| |
|