skvr04130710
Keski-Inkeri — Tyrö
Haltsonen, Aatu
1893
1 | Sulho, vietro velloiseni, | |||
2 | Pyri meijän pöyvän luoksi, | |||
3 | Kaala meijän kannen luoksi! | |||
4 | Tääl on kirkas kirjutella, | |||
5 | 5 Lysti laskea lukua, | |||
6 | Tääl meil kynttilät kytöivät. | |||
7 | Sulho, viljo veljyeni, | |||
8 | Näytä tänne näppiäsi, | |||
9 | Pyri meijän pöyvvän luoksi, | |||
10 | 10 Kaala meijän kannen luoksi! | |||
11 | Eikös tääl uo siun ommaisi, | |||
12 | Eikös viere siun vereisi? | |||
13 |
Poset maksaat punaisen1 punaväris. 10 rupl.
|
|||
14 |
Silmät maksaat sinisen2 siniv. 5 rupl.
|
|||
15 |
15 Käsivarret valkiaisen3 valkeav. hopiarupl.
|
|||
16 | Hiukset maksaat hiijjen verran. | |||
17 | Sulho, viljoin veljyeni, | |||
18 | Pyri meijän pöyvän luoksi, | |||
19 | Kaala meijän kannen luoksi! | |||
20 | 20 Ko et pyri pöyvän luoksi, | |||
21 | Etkä kaala kannen luoksi, | |||
22 | Kule mein kujan perähän, | |||
23 | Kaala mein katoksen alle, | |||
24 |
Panemahan paklojaisi4 "paklat" (nauhat) (Tyrön murteessa, Hietamäellä "paulat") ennenmuinoin
sukkien asemasta pidetyt vaatekappaleet
säärissä. Tavallisesti verasta tehd. myöskin "sarasta". - Naisten "kalsuissa"
myöskin olivat tämmöis. "paklat".
|
|||
25 | 25 Napaloimaa nauhojaisi! | |||
26 | Viittä syltä ol virsun paklat, | |||
27 | Kuutta syltä kurppusnauhat. | |||
28 | Ottajat, omenuveni, | |||
29 | Puhemiehet, puoluveni, | |||
30 | 30 Pankaa hot parin kopekoin, | |||
31 | Visatkaa hot viisin kroossin! | |||
32 | Meil on mokoma muoti: | |||
33 | Sulhanen panee paperin, | |||
34 | Puhemiehet puolin ruplin, | |||
35 | 35 Sulhoin korvoit kolmin riunoin. | |||
36 |
Tyhjää5 turhaan. työ tytöt tulitta,
|
|||
37 | Paljonkos työ siit panitta, | |||
38 | Panittaks' parin kopeikoin, | |||
39 | Viskasittaks' viisin kroossin? | |||
40 | 40 Kyl mie tiijän mitä tulitta: | |||
41 | Tulitta meitä katsomaa, | |||
42 | Itseänne näyttämää | |||
43 | Meijän potrille pojille, | |||
44 | Sorehille sulhasille. | |||
45 | 45 Hiljaa, hiljaa, hiijenlaiset, | |||
46 | Lepytellen lempolaiset! | |||
47 | A ko säännyn sättimähän, | |||
48 | Mie paan teitä pataraniks, | |||
49 |
Sätin säplän6 säpläksi kutsutaan emäntien uunikapinetta, millä he nostelevat "riehtilää"
eli särää, missä täkäläiset paistavat
"kakkaroita". Myöskin kuorittuja "tarttuja = munia = perunoita = omenia" sillä
uunissa paahdetaan syötävään kuntoon. puoliskoksi,
|
|||
50 |
50 Sekä kutsun kuksinaksi.7 ven. s. кувшинъ = maitoruukku,
tav. "lakistä" tehty.
|
|||
1
punaväris. 10 rupl. 2 siniv. 5 rupl. 3 valkeav. hopiarupl. 4 "paklat" (nauhat) (Tyrön murteessa, Hietamäellä "paulat") ennenmuinoin sukkien asemasta pidetyt vaatekappaleet säärissä. Tavallisesti verasta tehd. myöskin "sarasta". - Naisten "kalsuissa" myöskin olivat tämmöis. "paklat". 5 turhaan. 6 säpläksi kutsutaan emäntien uunikapinetta, millä he nostelevat "riehtilää" eli särää, missä täkäläiset paistavat "kakkaroita". Myöskin kuorittuja "tarttuja = munia = perunoita = omenia" sillä uunissa paahdetaan syötävään kuntoon. 7 ven. s. кувшинъ = maitoruukku, tav. "lakistä" tehty. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR IV3 4118. | 18 % |
|
SKVR IV3 3077. | 18 % |
|
SKVR IV3 4107. | 16 % |
|
SKVR IV3 3901. | 14 % |
|
SKVR IV3 3526. | 14 % |
|
SKVR IV2 2431. | 13 % |
|
SKVR IV3 3606. | 11 % |
|
SKVR IV3 3908. | 11 % |
|
SKVR IV2 1717. | 11 % |
|
SKVR IV3 3074. | 11 % |
|
SKVR IV3 2782. | 10 % |
|
SKVR IV3 3516. | 10 % |
|
SKVR IV3 4119. | 10 % |
|
SKVR IV1 468. | 10 % |
|
SKVR IV2 2325. | 10 % |
|