skvr05223030
Itä- ja Pohjois-Inkeri — Toksova
Europaeus, D. E. D.
1847
1 | Niin neuvo isä pojoista: | |||
2 | Katso sie kaselta neittä, | |||
3 | Ka[tso] kankahan takanta! | |||
4 | Älköhön emoton poika | |||
5 | 5 Pyhänä kosihin mänkö! | |||
6 | P[yhänä] pahatki piiat | |||
7 | Viron vöihin vyöteleks[e], | |||
8 | Säppälöihin säätelevät. | |||
9 | Nai sie niitä neitoloita, | |||
10 | 10 Mill on poskipäät punaset; | |||
11 | Ostele sitä oroista, | |||
12 | Mill on lampi lautasella! | |||
13 | Hyvä on lykky neitosilla, | |||
14 | N[eitosilla], käk[ösillä], | |||
15 | 15 Oluell on kaunis karva | |||
16 | Juoa janottamatta. | |||
17 | Passipo emoselleni, | |||
18 | Kaksi kantajaisellen[i], | |||
19 | Kuin on teht tytön mukom[an], | |||
20 | 20 Pesi silmät, pään silitti, | |||
21 | Viitsi hän kyläh[än] männä | |||
22 | Ilman korven kukkasitta, | |||
23 | Metsän mielittä hyvittä, | |||
24 | Pellon pienittä kanoitta. | |||
25 | 25 En sure sotakesoista, | |||
26 | En varaja vainovuotta, | |||
27 | Vaikka suotaisi sotahan, | |||
28 | Kannettaisi kaupunkihin | |||
29 | Korvasumtsan kannantahan, | |||
30 | 30 Pitämähän pitkän rassin | |||
31 | Sekä pyssyn pyyhintähän. | |||
32 | Ennen pyssyn pyyhkisinmä, | |||
33 | Pitäsinmä pitkän rassin, | |||
34 | Ennen kuin vaimon vaalisin, | |||
35 | 35 Kaksi lasta katsoisin. | |||
36 | Kepyt ois keltossa elää, | |||
37 | K[epyt] syöä kelton leipä, | |||
38 | Siell ei kastu kaita kenkä, | |||
39 | Ei purska punanen sukka. | |||
40 | 40 Mikä on Miinan tyttölöillä, | |||
41 | Käyvät keltossa kesällä, | |||
42 | Liekkumassa, laulamassa. | |||
43 | Niin ne miettiit Miinan neiot: | |||
44 | Oikein on otava tehty, | |||
45 | 45 Taivas on taiten kirjoteltu. | |||
46 | Kukkuvi käk[öä] 3 | |||
47 | 3:n koivun latvasissa; | |||
48 | Kuka kukku kuulusasti, | |||
49 | Se oli isän käkönen, | |||
50 | 50 K[uka] k[ukku] helskytteli, | |||
51 | Se o[li] emon käk[önen], | |||
52 | Kuka k[ukku] surkutteli, | |||
53 |
S[e] o[li] oma käk[öni].1 Järjestys ensin = 52-53, 50-51, muutettu numeroilla.
|
|||
54 | Otin mie käköni kiini, | |||
55 | 55 Kyselin käsöseltäni: | |||
56 | "Miks sie kukut surkuttelet?" | |||
57 | "Sill mie kukun s[urkuttelen]. | |||
58 | Miks on onnesi kirottu | |||
59 | Maan ala maakkaamahan, | |||
60 | 60 Nurmen alle nukkumah[an], | |||
61 | Maan alle alisyvähän." | |||
62 | Ei itke iso minuista, | |||
63 | Ei mun kaiho kantajaini, | |||
64 | Kuss on kaunis kannettunsa, | |||
65 | 65 Ihanta imetettynsä. | |||
66 | Kanto kaunehet kesoset, | |||
67 | K[anto] alla kainalonsa; | |||
68 | Imetteli ihanat rinnat, | |||
69 | Syötteli makiat maiot, | |||
70 | 70 Kapaloi 8:t rievut. | |||
71 | Ei tieä emo minuista, | |||
72 | Mihin on sahut saahut lapset, | |||
73 | Kuhun kannetut kanaset. | |||
74 |
Lieneek saanut Saxan2 kk:ssa pieni alkukirjain. maalle
|
|||
75 | 75 Vain viety Ven[ähen] m[aalle], | |||
76 | Kannettuna Karjalah[an]? | |||
77 | Sillä se sana tulevi | |||
78 | Nykysistä neitoloista, | |||
79 | Jott on äijä tyttölöitä, | |||
80 | 80 Aina parvessa asuimma, | |||
81 | A[ina] asuimma arttelissa. | |||
82 | Miks on meiän maat matalat, | |||
83 | Olkikattoset katalat? | |||
84 | Sill on m[eiän] m[aat] m[atalat], | |||
85 | 85 Kuin ei oo kyllin kyntäjäistä, | |||
86 | Kyntäjäistä, kylväjäistä. | |||
87 | Äiä on kantoja kasessa, | |||
88 | Ei oo kaikki koiv[un] kan[not], | |||
89 | E[i] kai[kki] petäjän k[annot]; | |||
90 | 90 Äiän on akkoja kylällä, | |||
91 | Ei oo k[aikki] miun emoni. | |||
92 | Ei toru emo minuista, | |||
93 | Vaikk mie joisin mustan ruunan, | |||
94 |
Paatin3 yl. häst(?). pantiksi panisin,
|
|||
95 | 95 Kellokaulan kenkkäjäisin. | |||
96 | Nevalt neito vettä kanto | |||
97 | Kultareunalla kupilla, | |||
98 | Vaskir[eunalla] vailla. | |||
99 | Mihis neito vettä kanto? | |||
100 | 100 "Vien isälle silmivettä." | |||
101 | "Kirottu sinun vetesi, | |||
102 | Kauvan viivyit kaivotiellä, | |||
103 | Katsoit kaivon korkeutta, | |||
104 | Mittasit meren syvyyttä, | |||
105 | 105 Lojoit pitkin pientareita!" | |||
106 | Emoseni, ehtoseni, | |||
107 | Hanki kaunis kaulavaate, | |||
108 | Tee miulle parempi paita, | |||
109 | Lyhykkäinen liinaviitta, | |||
110 | 110 Mikä ei kastu kastehella | |||
111 | Paimenessa käyessäni! | |||
112 | Voi meien hyviä maita, | |||
113 | Katsos maita kaunosia, | |||
114 | Maita meien mairehia, | |||
115 | 115 Ei nuo kasva kastikasta, | |||
116 | Apilasta aina tuovat, | |||
117 | Tenkaheinän tempasevat, | |||
118 | Ei nosta nokinenäistä. | |||
119 | Ei vaan tieä yksikänä, | |||
120 | 120 Ymmärrä 9känä, | |||
121 | Mihin on miulla mieli männä, | |||
122 | Miss on miulla mielitietty, | |||
123 | Sinn ois m[iulla] m[ieli] m[ännä]; | |||
124 | Siel' on m[iulla] m[ieli] t[ietty], | |||
125 | 125 Millä puoll' on puut punaset, | |||
126 | Puut punaset, maat siniset, | |||
127 | Ojan varret vaapukkaiset, | |||
128 | Kelt[aset] pet[äjän] kerk[ät], | |||
129 | Hop[iaiset] hong[an] ox[at]. | |||
130 |
130 Tok mun toitti4 sivun alareunassa: sanotaan: kyllähän tuosta J[uma]la toitti ja päästi. tuomen kukki,
|
|||
131 | Varsin vaapukka elätti, | |||
132 | Ei toittant isoin leipä, | |||
133 | Emon ei kaakku kasvatellut, | |||
134 | Toitti leipä toisen miehen, | |||
135 | 135 Toisen kaakku kasvatteli. | |||
136 | Ei itke iso minuista, | |||
137 | Ainoaist ei poikajaista, | |||
138 | Itkevät isoni pellot, | |||
139 | Isän nurmet nurkuttavat, | |||
140 | 140 I[sän] ukset ulvasevat | |||
141 | Koriaista kyntäjäistä. | |||
1
Järjestys ensin = 52-53, 50-51, muutettu numeroilla. 2 kk:ssa pieni alkukirjain. 3 yl. häst(?). 4 sivun alareunassa: sanotaan: kyllähän tuosta J[uma]la toitti ja päästi. |
SKVR XII1 3750. | 89 % |
|
KR 42:4234 | 76 % |
|
KR 42:6680 | 74 % |
|
KR 42:6676 | 72 % |
|
SKVR XIII2 3379. | 71 % |
|
JR 54707 | 71 % |
|
SKVR XIII3 7709. | 69 % |
|
SKVR IV3 3562. | 68 % |
|
SKVR XIII1 214. | 60 % |
|
SKVR XIII2 3382. | 58 % |
|
SKVR V2 2076. | 58 % |
|
SKVR V2 834. | 56 % |
|
SKVR XIII2 3380. | 53 % |
|
SKVR XIII3 7707. | 53 % |
|
JR 54777 | 52 % |
|
SKVR XIII3 8359. | 51 % |
|
SKVR V2 2077. | 50 % |
|
SKVR V2 2177. | 50 % |
|