skvr08109901
Etelä-Pohjanmaa
Heikkilä, Andreas Israelinpoika
1739
Ÿxi Runoin laulu, Sanct Hendrichiſt Enſimmäiſeſt Turun pipſaſt Ioca oli ſÿn- dynyt englan̄is |
||||
2 | Caxi olij Pyhä mieſtä, | |||
3 | Ia| Caxi Canſan ruhtinaſt| | |||
4 | Ruotziſta Erici | |||
5 | Riſt welieſtä| ialoſta Riddariſt | |||
6 |
5 Yxij1 Yxij|n w|:Yxij. | Caſwoi Ruotzin maalla,
|
|||
7 | Toinen| maana wierahalla, | |||
8 |
pian Caſwoit| pinnelliſet2 pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa
pienelliset, joka tuskin on
hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset,
voisi ajatella mahdolliseksi,
että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi
selitettävä siten, että se merkitsi
lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa).
|
|||
9 |
Yxijn woilliſet ÿlenit|3 |-t i:n alap. aivan paperin reunassa.
|
|||
10 | Lapſi maalda wierahalda; | |||
11 |
ſe| oli Herra Heinäricki4 Heinärikki on kansanjohdannais-väännös Henrik nimeä.
|
|||
12 | 10 waan| joca ruotziſa yleni | |||
13 | Se oli Ericki| riddari | |||
14 | Ruotzin cuulluiſa| cuningas | |||
15 |
Sanoi herra| heinäricki5 heinärick|us|: heinärick i.
|
|||
16 | Ericille weliel|lenſä| | |||
17 |
15 Läckämme6 |Lauſui| Läckämme: Läckämme. hämehen maalle||
|
|||
18 | maalle Riſtimättömalle[!], | |||
19 | paical|le papittomalle, | |||
20 | kiwi kirckoia| Tiettämähän, | |||
21 | Cappelita| rakennuttamahan,| | |||
22 | 20 Sijtte Ericki Riddari, | |||
23 | Sanoinj lauſui ſuin puheli, | |||
24 | Weickoſemi| waimon poica | |||
25 | Palion on ſin̄e| mennehitä, | |||
26 |
Eij palion palannehita7 palionnehita: palion * palan*nehita; sitäp. on sivulla poikittain:
palannehita. |
|
|||
27 | 25 Enämbi Ewännehitä | |||
28 | Toki| lähen en tottele| | |||
29 |
Ios8 |T| Jos: J. minä tapettane|hen
|
|||
30 | mann Cuuningas Caat|tanehen | |||
31 |
Toinen jänewi9 |jälellen|: [päällä] |iänöwi iäl|: [alap.] jänewi. | iälellen
|
|||
32 | 30 Sijtte herra heinäricki| | |||
33 | ſanoin lauſui ſuin puheli| | |||
34 | piltiſemi pienoiſemi | |||
35 | wantti| waxahan corkuhinen | |||
36 | ota, coriani codaſta | |||
37 | 35 pane cori|ia cohdallenſa | |||
38 |
perallenſij[!]| pieni kiria12 A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla
varustettu.
|
|||
39 | anduroil-|| | |||
40 | Anduroil[lenſa aſeta] | |||
41 | Aiſat tamm[iſet] aſeta, | |||
42 |
Ohiat ſuoniſet14 ſuonſet: ſuon iſet. oienna,
|
|||
43 | 40 Pane ränget murſun luiſet, | |||
44 | Waliahat maiawan luiſet, | |||
45 | Harman kaulan kahden puolen | |||
46 | Ota ohrilda oroinen. | |||
47 | Iduilda jſoi lihainen, | |||
48 |
45 Maata Jouhi15 A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen,
jonka jouhet
ulottuvat maahan. maldaiſilda,
|
|||
49 | Pane luocka kynnäppäinen, | |||
50 |
Harialen hÿwän16 Sanan edellä: |hwän|: |hij w:n päälle kirj.]. hewoiſen,
|
|||
51 | Sijtten herra hendricki. | |||
52 | Aiella karuttelepi. | |||
53 |
50 Wirman17 A wirman, B wjrman = lauman? peuroin wiritti,
|
|||
54 | Jälieſänſä Juoxemahan, | |||
55 | Latoi ſe lauman laulaitaa | |||
56 | Päänſä päällen lendämähä[n] | |||
57 | Otzanſa wirgottamahan. | |||
58 | 55 Carhu oli rauta kahlehiſa | |||
59 |
Teri Rautainen kukerſi18 yl. [kuke]r|[ſi]. .
|
|||
60 | Carhun rautaiſen kidaſa. | |||
61 | Jänöin walcoiſen hÿpitti | |||
62 | Edeſänſä ſildin päällä. | |||
63 | 60 Sanoi pildi pickuinen. | |||
64 | wandi|| | |||
65 | Wan[di waaxahan] korkuhuinen. | |||
66 | Jo mi[nun tulep]i nälkä. | |||
67 | Sanoi h[erra] hendriki. | |||
68 | Jo pian taloi tulepi, | |||
69 |
65 Ialloila Tacoa lähden19 A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava
lahden. .
|
|||
70 | Ota kyrſä uunin pääldä, | |||
71 | Ota Olutta kellariſtä[!] | |||
72 | Heitä penningi ſiahan, | |||
73 | Heinät heinä huoneheſta, | |||
74 | 70 Caurat kaura hingaloiſta. | |||
75 | Heitä penningi ſiahan. | |||
76 | Paha waimo pannahinen, | |||
77 |
Sata ſÿöiä20 A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa
sakasyöjä.
#21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah-
luultavasti = vanh. kiel.
lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken
sanan ensi tavu, johon on
liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa. ſappehinen,
|
|||
78 | Sepä kirkui kiukahalda, | |||
79 | 75 Parku patzahan nenäſtä, | |||
80 | Lahcka21 lalloi Cotihin ſaapi. | |||
81 | Wielä ſe luunſi luiſtelepi, | |||
82 | Wielä päänſi päriſtelepi. | |||
83 | Suonenſi ſirottelepi, | |||
84 | 80 Sitte herra hendricki, | |||
85 | Kijruhti taloiſta poies | |||
86 | Lalloi cuin tuli kotihin, | |||
87 | Walehteli wanha naara, | |||
88 | Poikaiſemi nuorembami. | |||
89 | Jopa|| | |||
90 | 85 Jopa on [täſä ſitten käynyt] | |||
91 | Kuoka ruotz[i ſ]yömä ſacxa, | |||
92 | otti kacun uunin pääldä. | |||
93 | Otti Olutta kelläriſtä, | |||
94 |
Heitti tuhkia22 tuhka: tuhk ia. ſiahan.
|
|||
95 | 90 Heinät heinä huoneheſta | |||
96 | Kaurat kaura, hingaloiſta | |||
97 |
Heiti tuhkia22 tuhka: tuhk ia. ſiahan23Säe lisätty sivulle.
|
|||
98 | Siwui lalloi lahtarinſa, | |||
99 | 95 Pijlun pijtkän kirwehenſä | |||
100 | lyckäiſi lylyn lumellen, | |||
101 |
Cuijn oli wuoldu24 w|o|oldu: w uoldu. wuoleſkeldun
|
|||
102 | Syöxi kalhun kalia maallen. | |||
103 | Cuijn on talwiſen janöſen, | |||
104 | 100 Lalli hihti hirmuiſeſti. | |||
105 | lÿlÿ juoxi winhiäſti | |||
106 | Tuli ſuitzi ſucxen tiäſtä, | |||
107 | Sawu ſauwacon ſiaſta. | |||
108 | Sitte herra hendricki. | |||
109 | 105 Sanoin lauſui ſuin puheli | |||
110 | Lalloi hihttän tulepi. | |||
111 | Pitkä keihäs Cainaloſza, | |||
112 | Tunſi hän tuhon tulewan | |||
113 | Hätä päiwän päällen ſaawa[n]|| | |||
114 | 110 [ja ſanoi: pilttiſemi pienoiſemi], | |||
115 |
Wan[di waaxahan] korcuhuinen25 - n e:n yläp. aivan sivun reunassa.
|
|||
116 | Katzockos kiwen tacga. | |||
117 | Eij ole kilpeä kiweſzä, | |||
118 | Catzocos tacoa tamm⌈e⌉n, | |||
119 | 115 Warioſta hywän hewoiſen. | |||
120 | Kuhunga luuni lendelepi | |||
121 | Suoneni ſirottelepi. | |||
122 | ne ſinä werkahan wetelet | |||
123 | Sini langoihin Sitelet. | |||
124 | 120 Siwu kaicki kaunihiſta. | |||
125 | aſeta oroin rekehen. | |||
126 | Kuhunga oritt tauwonnewi, | |||
127 | Sijta härkä pandakohon. | |||
128 | Kuhunga härkä tauwon̄ewi | |||
129 | 125 Sijhen kircko tehtäköhön, | |||
130 | Cappeli Rakettakohon, | |||
131 | Herra Hendrikin nimehen. | |||
132 | Toſa on härka tauwon̄un̄a, | |||
133 | Nouſiaiſten hieta maahan, | |||
134 |
130 Hieta Cangahan nenähän26 B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä
cangahan njemmehen, elli
nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset
heitä maahan, Heitä
kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv.
274) tullut:
Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A
osoittaa, on tässä teksti
kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten
hietamaahan, Hietakankahan
nenähän.
#27 |N|ahta: [ nahta].
|
|||
135 | Sijhen herra hendricki, | |||
136 | Enſim|| | |||
137 | Enſim[äinen haudattihin] | |||
138 | kircko myö[ſkin raketti]hin. ſihen. | |||
139 | Herran hendrikin nimehen, | |||
140 | 135 waan eij poica pickuruinen, | |||
141 | wandi waaxahan korkuhuinen, | |||
142 | kecxinyt lumen ſiſäldä, | |||
143 | pyhän miehen peucalota, | |||
144 | Sormia jſoin jſännän. | |||
145 | 140 kulda ſormuxen keralla, | |||
146 | ennen cuijn keſä ſydännä, | |||
147 | Sijtte cuijn kewät oli jhana, | |||
148 | Jää oli Jär weſtä ſullanut, | |||
149 | Nijn ſijtte keſä ſydännä, | |||
150 | 145 Piennen jään palaiſen päällä, | |||
151 | Tuuli alloiſa aielli. | |||
152 | Sormia pyhän urohon. | |||
153 | Culda ſormuxen keralla, | |||
154 | Jhmiſillen Nähtäwäxi. | |||
155 | 150 Tunnus merkixi Jalloxi | |||
156 | Jota eij ſuonut ſuuri luoia | |||
157 | Eijkä ſallinut Jumala, | |||
158 | weden alle waipumahan, | |||
159 | Eijkä huckahan tulemahan, | |||
160 | 155 pyhän miehen peucalota, ſormia|| | |||
161 | [Sormia jſoin jſänn]än, | |||
162 | Culda [ſormuxen] keralla. | |||
163 | Lalli pahin pacaoiſta[!], | |||
164 | Jumin[!] judaſten ſegaſta, | |||
165 | 160 Joca tappoi pyhän miehen | |||
166 | Piſpan herran hendrikin | |||
167 | Otti korkian kypärän, | |||
168 | Pyhän miehen piſpan pääſtä | |||
169 | Pani päähänſä omahan, | |||
170 | 165 Callohonſa Jlkiähän, | |||
171 | meni killdinä kotihin, | |||
172 | waimo kehräis torttianſa, | |||
173 | Sanoin lauiſuin puheli, | |||
174 | Miſtä on lalloi lakin ſaanut | |||
175 | 170 Mies häiy hywän kypärän, | |||
176 | Lalli noſti lackianſa | |||
177 | lallin hiwxet lackihin Jmewyit. | |||
178 | Caicki kamara keralla. | |||
179 | luikois luuſta jrrallenſa. | |||
180 | 175 Caicki Calloſta Erannuij, | |||
181 | Tuli turpa turwattomaxi. | |||
182 | pää paha paliahaxi, | |||
183 | ⌈nahta⌉27 naha|| | |||
184 | Nah[attomaxi kuin naudan pää] | |||
185 | paliahaxi [pahan p]annan | |||
186 |
180 Sen teci ſuuri luoia28 S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin
osoittaa. .
|
|||
187 | Salli wäkewä Jumala. | |||
188 | Jmehexi Jſoi. | |||
189 | Tunnus Merkixi Jaloxi | |||
190 | Nyt on pijſpa jloſa. | |||
191 | 185 lalli pijnaſa pahaſa. | |||
192 | Piſpa Engelein kanſa laulele | |||
193 | jlon wirttä weiſale | |||
194 | lalli hijdeſä hihtelepi | |||
195 | lylynenſä luiſtelepi. | |||
196 | 190 pijnan ſawuhun ſakiahan, | |||
197 | ſauwallanſa ſatuttele. | |||
198 | pirut pahoin piſtelewät. | |||
199 | helwetin heldeheſä, | |||
200 | 195 Sielu parca waiwailewat. | |||
201 |
Wariele ſieldä mejtä wacaine jumala29 Sana rivin alapuolella.
|
|||
202 | Eſtä totinen luoia, | |||
203 | Saata ſalijhin Taiwaiſa | |||
204 | Jlohon ijankaickiſehen, | |||
205 | 200 pääſtä häiyſtä mailmaſt | |||
206 | ⌈Ame⌉[n.] | |||
Wona 1739: joulun pyhinä cirioi- | ||||
tetu .... | ||||
........................ on | ||||
cirio. . . Joullun pyhinä wonna 1739 | ||||
ja Heikilän Taloiſa Andreas Jſraeli | ||||
poialta | ||||
yxi | ||||
Runoin laulu, Sant Hendri | ||||
chiſt Ensimmäiſeſt Turun | ||||
Piſpaſta Joca oli ſyndynyt | ||||
Englannis, Ja Cuningaſta | ||||
Ruotziſa Erigi Riddariſt | ||||
Wuonna 115030 25:nnen lehden alussa on vielä seuraavat, selvästi s:stä 36 jatkuvat
säkeet: lenſa [aſeta
aiſat] tammiſet| aſeta Ohiat ſuoniſet oienna| Pane.
- Kopioitsija on
ilmeisesti ensi kerralla lopettanut runon jäljentämisen tähän sekä tämän
jälkeen kirjoittanut erään toisen
virren. Myöhemmin hän on tahtonut kirjoittaa Henrikin virrenkin kokonaan,
mutta kun sen jatkaminen
jo kirjoitettujen säkeiden jälkeen ei enää ilman muuta ole käynyt päinsä, on
hän lisännyt kirjaan lehdet
21-4, joille runon loppu on kirjoitettu. Päättäen musteestakin sekä siitä,
että runo näillä lehdillä on
oikein säkeisiin jaettu, jota se ei alussa ole, ovat nämä lehdet kirjoitetut
eri aikana kuin alkuosa;
mahdollisesti on käsialakin toinen. |
||||
1
Yxij|n w|:Yxij. 2 pinnelliset sanan selitykseksi Lönnrot ehdottaa pienelliset, joka tuskin on hyväksyttävä. Katsoen siihen, että A:ssa on sen kertona woilliset, voisi ajatella mahdolliseksi, että pinnelliset kentiesi on = pinnalliset, joka olisi selitettävä siten, että se merkitsi lihavaa, pulskeata (vrt. vetää pintaansa). 3 |-t i:n alap. aivan paperin reunassa. 4 Heinärikki on kansanjohdannais-väännös Henrik nimeä. 5 heinärick|us|: heinärick i. 6 |Lauſui| Läckämme: Läckämme. 7 palionnehita: palion * palan*nehita; sitäp. on sivulla poikittain: palannehita. 8 |T| Jos: J. 9 |jälellen|: [päällä] |iänöwi iäl|: [alap.] jänewi. 10 jäll|e|len: jäll ilen; al. [jäll]ilen. 11 al. [cod]a[ſta]. 12 A kiria, B Kirja = kirjava, kirjaeltu, kirjoilla varustettu. 13 al. [anduroille]n. 14 ſuonſet: ſuon iſet. 15 A Maata Jouhi, B maatta Jouhi = maatajouhi, semmoinen, jonka jouhet ulottuvat maahan. 16 Sanan edellä: |hwän|: |hij w:n päälle kirj.]. 17 A wirman, B wjrman = lauman? 18 yl. [kuke]r|[ſi]. 19 A lähden, B Lähdet, luultavasti kumpikin väärin, luettava lahden. 20 A Sata ſyöiä, B Satta ſyöja. Lönnrot ehdottaa sakasyöjä. #21 A Lahcka, B Lahca = lahka, missä lah- luultavasti = vanh. kiel. lah (lach), vatj. la, liiv. las, oik. lasken sanan ensi tavu, johon on liitepartikkeli -ka yhdistetty. Lahka siis = annapa. 22 tuhka: tuhk ia. 23 Säe lisätty sivulle. 24 w|o|oldu: w uoldu. 25 - n e:n yläp. aivan sivun reunassa. 26 B:ssä olevat sanat: njn Nouſiajſet heittä maahan hejttä cangahan njemmehen, elli nenähän on Lönnrot (Suomi 1856, siv. 49) normalisoinut: " Nousiaiset heitä maahan, Heitä kankahan nenähän!" Tästä on Kantelettaren kolmannessa laitoksessa (siv. 274) tullut: Nousiaiset heitti, maahan, Heitti hankahan nenähän. Niinkuin toisinto A osoittaa, on tässä teksti kokonaan turmeltunut. A:n mukaan on normalisoitava: Nousiaisten hietamaahan, Hietakankahan nenähän. #27 |N|ahta: [ nahta]. 28 S:stä 180 alkaen un runo nähtävästi myöhäsyntyistä, niinkuin runomittakin osoittaa. 29 Sana rivin alapuolella. 30 25:nnen lehden alussa on vielä seuraavat, selvästi s:stä 36 jatkuvat säkeet: lenſa [aſeta aiſat] tammiſet| aſeta Ohiat ſuoniſet oienna| Pane. - Kopioitsija on ilmeisesti ensi kerralla lopettanut runon jäljentämisen tähän sekä tämän jälkeen kirjoittanut erään toisen virren. Myöhemmin hän on tahtonut kirjoittaa Henrikin virrenkin kokonaan, mutta kun sen jatkaminen jo kirjoitettujen säkeiden jälkeen ei enää ilman muuta ole käynyt päinsä, on hän lisännyt kirjaan lehdet 21-4, joille runon loppu on kirjoitettu. Päättäen musteestakin sekä siitä, että runo näillä lehdillä on oikein säkeisiin jaettu, jota se ei alussa ole, ovat nämä lehdet kirjoitetut eri aikana kuin alkuosa; mahdollisesti on käsialakin toinen. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR VIII 990. B. | 63 % |
|
SKVR VIII 987. | 52 % |
|
SKVR V3 234. | 50 % |
|