SKVR VIII 997.

skvr08109970
Varsinais-Suomi
Ganander, Christfrid
1789

Types

1. Kertovat runot
└ 1. Epiikka
 └ Piispa Henrikin surmavirsi

Metadata

COL: Christfrid Ganander,
ID: 997.
INF: St. HINRIK, En Lärare ifrån England; kom til Sverige med ſin Landsman Cardinalen
LOC:
OSA: VIII
SGN: Mythologia Fennica, siv. 16 ja 47 (Åbo 1789), St. Hinrik ja Lalli nimien kohdalla.
TMP: 1789

Nicolaus Albanenſis 1153, och blef af honom förordnad til Biſkop i Upſala. Han fölgde med ERIK den Helige til Finland, där han omvände och döpte många hedningar, och ſtyrkte dem, ſom af Eriks vapen redan voro tvungne til dop och Chriſtendom.
Men när Hendrik på Svenŋkt ſätt ville gäſta på et gods, ſom tilhörde Lalli, en förnäm Finne, och i ägarens frånvaro uttog det han behöfde, blef han af den förtörnade Lalli öfverfallen och ihjälſlagen på iſen I Kjulo träŋk, förſt på året 1158. Lalli afhögg St. Hinriks tumm, hvarpå var en gullring, ſom flög på iſen, men glittrade fram om våren, då den gjorde mirakel och en blind, ſom förſt blef den varſe, feck ſin ſyn igen. Samma tumm, är nu et inſigne i åbo Dom- Capitlets Sigill.
Detta dråp gjorde Henrik til en Martyr och uphögde honom til et Helgon. Påfven Adrian IV utgaf en Bulla, at St. Henrik ŋkulle blifva Canonicerad, och d. 19 Januarii, kallad Hindriksmeſſa, ŋkulle hans å minnelſe heligt firas, och St. Henrik antagas til Sveriges och Finlands Patron. Hans graf i Nouſis kyrka, tre mil ifrån Åbo, blef mycket beſökt. Hans å kallan troddes bota ſjukdomar och hela kropps bräkligheter. Dom-Kyrkan i Åbo blef invigd på Unikangar til hans ära, och hennes underlagde Bönder kallades St. Henriks Landtboar. St. Henriks bild i Lebens grösſe fins af träd, med Biſkops mitra, i Pedersöre kyrkas våkenhus.1
Pyhä Hinrik, Englannista kotoisin oleva opettaja; tuli 1153 Ruotsiin maanmiehensä kardinaali Nikolaus Albanialaisen seurassa, joka hänet asetti Upsalan piispaksi. Hän seurasi Eerik pyhän mukana Suomeen, jossa hän käänsi ja kastoi monta pakanaa ja vahvisti niitä, jotka Eerik jo asevoimalla oli pakottanut kasteeseen ja kristinuskoon. # Mutta kun Henrik ruotsalaiseen tapaan aikoi vierailla erään ylhäisen Lalli nimisen suomalaisen talossa ja omistajan ollessa poissa kotoa itse otti mitä hän tarvitsi, hyökkäsi vihastunut Lalli hänen kimppuunsa ja löi hänet kuoliaaksi Köyliön järven jäällä vasta vuonna 1158. Lalli löi poikki pyhän Henrikin peukalon, jossa oli kultasormus; tämä lensi jäälle, mutta keväällä sen nähtiin kimaltelevan, jolloin se teki ihmeitä, ja sokea, joka sen ensiksi huomasi, sai jälleen näkönsä. Sama peukalo on nyt Turun Tuomiokapitulin sinetin merkkinä. # Tämän väklvaltaisen kuoleman kautta tuli Henrik marttyyriksi ja se korotti hänet vielä pyhimykseksi. Paavi Adrian IV määräsi käskykirjalla, että pyhä Henrik on julistettava pyhimykseksi, ja tammik. 19:ntenä, Henrikin messuna on hänen muistoaan juhlallisesti vietettävä, ja pyhä Henrik on otettava Ruotsin ja Suomen suojeluspyhimykseksi. Hänen haudallaan Nousiaisten kirkossa, kolmen penikulman päässä Turusta, kävi paljon ihmisiä. Häntä avuksi huutamalla uskottiin sairauden ja koko ruumiin raihnauden paranevan. Hänen kunniakseen vihittiin Turun Tuomiokirkko Unikankareen kummulle ja sen tilojen mailla asuvia talonpoikia kutsuttiin pyhän Henrikin alustalaisiksi. Pyhän Henrikin puinen, luonnollista kokoa oleva kuva piispan hiippa päässä on Pietarsaaren pitäjän kirkon asehuoneessa.
LALLI, en finſk bonde ſom mördade St. Hinrik. Sedan han kom hem ifrån Kjulo-träŋk, och hade den mördade Biſkopens mitra på hufvudet, ſjöng barnflickan vid vaggan:2
LALLI suomalainen talonpoika, joka murhasi pyhän Henrikin. Kun hän tuli kotiin Köyliön järveltä, päässään surmaamansa piispan hiippa, lauloi lapsentyttö kehdon ääressä:
     5  Miſtä Lalli lakin ſaanut,
     6  Paha mies hywän hytyrin.3
R. v. Beckerin lisäys Gananderin Mythologian välilehtiseen kappaleeseen (Suom. Kirj. Seuran ark.): Orsaken hvarföre bonden Lalli (om detta namn ej blott är ett ŋkällsord), mördade Bisk. Henrik berättar hans legenda varit att Biskopen ville med kyrkans ſtraff näpsa Lalli för ett mandråp, och denna uppgift är troligare än den ſom förekommer uti följande runa, hvilken enligt hvad språket röjer är ſammanſatt af någon, Tavastländsk bonde: också är poeſin der |föga lyckad eller i finsk smak| i den Savolaksiŋka och karelŋka smaken. # Suomennos: Syynä, miksi talonpoika Lalli (ellei tämä nimi vain ole haukkumasana) murhasi piispa Henrikin, kertoo legenda olleen sen, että piispa kirkon rangaistuksella uhkasi Lallia miesmurhasta, ja tämä tieto onkin uskottavampi kuin se, joka esiintyy seuraavassa runossa, mikä kielestä päättäen on jonkun hämäläisen talonpojan tekemä: myöskin on runohenki siinä |heikosti onnistunutta ja epäsuomalaista| savolaisesta ja karjalaisesta sävystä poikkeavaa. # [Seuraa Porthanin teoksesta M. Paulii Juusten Chronicon episcoporum finlandensium. kopioitu Henrikin surmavirsi.]
1 Pyhä Hinrik, Englannista kotoisin oleva opettaja; tuli 1153 Ruotsiin maanmiehensä kardinaali Nikolaus Albanialaisen seurassa, joka hänet asetti Upsalan piispaksi. Hän seurasi Eerik pyhän mukana Suomeen, jossa hän käänsi ja kastoi monta pakanaa ja vahvisti niitä, jotka Eerik jo asevoimalla oli pakottanut kasteeseen ja kristinuskoon. # Mutta kun Henrik ruotsalaiseen tapaan aikoi vierailla erään ylhäisen Lalli nimisen suomalaisen talossa ja omistajan ollessa poissa kotoa itse otti mitä hän tarvitsi, hyökkäsi vihastunut Lalli hänen kimppuunsa ja löi hänet kuoliaaksi Köyliön järven jäällä vasta vuonna 1158. Lalli löi poikki pyhän Henrikin peukalon, jossa oli kultasormus; tämä lensi jäälle, mutta keväällä sen nähtiin kimaltelevan, jolloin se teki ihmeitä, ja sokea, joka sen ensiksi huomasi, sai jälleen näkönsä. Sama peukalo on nyt Turun Tuomiokapitulin sinetin merkkinä. # Tämän väklvaltaisen kuoleman kautta tuli Henrik marttyyriksi ja se korotti hänet vielä pyhimykseksi. Paavi Adrian IV määräsi käskykirjalla, että pyhä Henrik on julistettava pyhimykseksi, ja tammik. 19:ntenä, Henrikin messuna on hänen muistoaan juhlallisesti vietettävä, ja pyhä Henrik on otettava Ruotsin ja Suomen suojeluspyhimykseksi. Hänen haudallaan Nousiaisten kirkossa, kolmen penikulman päässä Turusta, kävi paljon ihmisiä. Häntä avuksi huutamalla uskottiin sairauden ja koko ruumiin raihnauden paranevan. Hänen kunniakseen vihittiin Turun Tuomiokirkko Unikankareen kummulle ja sen tilojen mailla asuvia talonpoikia kutsuttiin pyhän Henrikin alustalaisiksi. Pyhän Henrikin puinen, luonnollista kokoa oleva kuva piispan hiippa päässä on Pietarsaaren pitäjän kirkon asehuoneessa.
2 LALLI suomalainen talonpoika, joka murhasi pyhän Henrikin. Kun hän tuli kotiin Köyliön järveltä, päässään surmaamansa piispan hiippa, lauloi lapsentyttö kehdon ääressä:
3 R. v. Beckerin lisäys Gananderin Mythologian välilehtiseen kappaleeseen (Suom. Kirj. Seuran ark.): Orsaken hvarföre bonden Lalli (om detta namn ej blott är ett ŋkällsord), mördade Bisk. Henrik berättar hans legenda varit att Biskopen ville med kyrkans ſtraff näpsa Lalli för ett mandråp, och denna uppgift är troligare än den ſom förekommer uti följande runa, hvilken enligt hvad språket röjer är ſammanſatt af någon, Tavastländsk bonde: också är poeſin der |föga lyckad eller i finsk smak| i den Savolaksiŋka och karelŋka smaken. # Suomennos: Syynä, miksi talonpoika Lalli (ellei tämä nimi vain ole haukkumasana) murhasi piispa Henrikin, kertoo legenda olleen sen, että piispa kirkon rangaistuksella uhkasi Lallia miesmurhasta, ja tämä tieto onkin uskottavampi kuin se, joka esiintyy seuraavassa runossa, mikä kielestä päättäen on jonkun hämäläisen talonpojan tekemä: myöskin on runohenki siinä |heikosti onnistunutta ja epäsuomalaista| savolaisesta ja karjalaisesta sävystä poikkeavaa. # [Seuraa Porthanin teoksesta M. Paulii Juusten Chronicon episcoporum finlandensium. kopioitu Henrikin surmavirsi.]

The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.

Similar poems

SKVR VIII 994. 73 %
SKVR VIII 986. 73 %
SKVR X1 24. 62 %
SKVR VIII 987. 59 %
SKVR VIII 989. 58 %
SKVR VIII 996. 24 %

Contained in poems

SKVR VIII 993. B.   81 %
SKVR IX1 2.   81 %
SKVR XV 82.   76 %
Kanteletar 3:7   65 %