skvr10116870
Satakunta — Noormarkku
Mäkinen, Elma
1927
Kätkinkiveä. |
||||
Leikkijät asettuvat piiriin. Piirin sisäpuolelle jää yksi, jolla on kivi
kädessä, sitä kiveä sanotaan kööväksi. Hän pistää kätensä leikkijäin1 leikkijä|u|n : leikkijäin. taskuun
tai helmaan. Leikkijät pitävät kätensä edessä, etteivät toiset näe, antaako
sotkia heille köövän. Sitte, kun hän on antanut sen köövän jollekin, kyysyy
hän: "Kellä köövä on?" Hän kysyy näin kaikilta leikkijöiltä. Joka arvaa kellä
se on, hän menee kätkijän kanssa salaa puhumaan. He määräävät kaksi esinettä,
joista se saa valita, jolla köövä oli. He määräävät esim. vaikka tuolin ja
pöydän. Jos hän ottaa pöydän saa hän kultaa. Kun he tulevat sen luo, jolla
köövä oli, sanovat he: "Päivää." Sitten kysyy se, jolla köövä oli: "Mistä
kaukaa vieraat on?" He vastaavat: |
||||
3 | "Rikkaasta rakkaasta rahallisesta paikasta, | |||
4 | jossa on niin paljo kultaa | |||
5 | niin paljon hoppeeta | |||
6 | ja prunni keskellä pihhaa | |||
7 | 5 ja ja syörään voita ja lihhaa." | |||
Sitte he kysyvät, kumman hän ennen ottaa, pöydän vai tuolin. Sitte, kun hän on niistä jommankumman ottanut, kysyvät he: "Kelle toisen annat." Hän antaa sen kelle vaan tahtoo. Sitte he sanovat sen, mitä he kumpikin saavat. Se joutuu kätkiäksi, jolla köövä oll. | ||||
1
leikkijä|u|n : leikkijäin. |
The similar poems were computed automatically using an optimized weighted alignment algorithm (Janicki, 2022) on sequences of verses.
SKVR X1 1688. | 22 % |
|
JR 47211 | 16 % |
|
JR 47217 | 14 % |
|