|
1 |
Muistan mie erään emosen,
|
|
|
2 |
Joka kasvatti kanaista,
|
|
|
3 |
Vakahaista vaarotteli.
|
|
|
4 |
Lauloi lauluja rivoja,
|
|
|
5 |
5 Sulhasia suositteli;
|
|
|
6 |
Vast oli vaava kätkyessä,
|
|
|
7 |
Kehno liekussa lepäsi.
|
|
|
8 |
Emo kerkisi kehassa,
|
|
|
9 |
Luottavasti luulotella:
|
|
|
10 |
10 Mie en pientäni patista,
|
|
|
11 |
Käse en kouluhun kotonta;
|
|
|
12 |
Koulu lapsen laiskentaapi,
|
|
|
13 |
Töille tuhmaksi tekevi.
|
|
|
14 |
Sitt' ko suinki suureneevi,
|
|
|
15 |
15 Niin en laita laulamahan;
|
|
|
16 |
Laulaat virttä lappalaista,
|
|
|
17 |
Kaljakoivat karjalaista,
|
|
|
18 |
Vai mitä nuo hullut huutanootki,
|
|
|
19 |
Kimakasti kiljunootki,
|
|
|
20 |
20 Kun en tiijä, en tajua,
|
|
|
21 |
Ei oo reunaa, ei rajoa.
|
|
|
22 |
Portoiksi poloset käyvät,
|
|
|
23 |
Kylän kauhuksi katalat.
|
|
|
24 |
Mitä ne turhat toimittavat,
|
|
|
25 |
25 Jonne joutavat vetävät!
|
|
|
26 |
Leipeä ei luku lisäile,
|
|
|
27 |
Laulu vaatteita valele,
|
|
|
28 |
Muuta mittää ko
|
|
|
29 |
Rati riti lallallaa,
|
|
|
30 |
30 Tuutii tuuli vaa.
|
|
|
31 |
Tuostapa tyttönen tulevi,
|
|
|
32 |
Sen tämä emo sanopi,
|
|
|
33 |
Kyl se kangasta kutopi,
|
|
|
34 |
Villalankat kehreääpi,
|
|
|
35 |
35 Joka tointa toimittaapi.
|
|
|
36 |
Ei sitä kiitellä kylällä
|
|
|
37 |
Illan tullen istumassa.
|
|
|
38 |
Kyl on korjuuta kotona,
|
|
|
39 |
Toista torkuu miehet tuovat,
|
|
|
40 |
40 Koppamiehet kantelevat
|
|
|
41 |
Sekä nuorelle parasta,
|
|
|
42 |
Neitoselle mieltä myöten
|
|
|
43 |
Olla pulskassa puvussa,
|
|
|
44 |
Rikkahassa riitinkissä,
|
|
|
45 |
45 Välemmin kosijat käyvät,
|
|
|
46 |
Sulhot suuresta suvusta;
|
|
|
47 |
Niin se pääsöö määränpäähän,
|
|
|
48 |
Toimes toisehen talohon.
|
|
|
49 |
Kului aikoja vähäisen,
|
|
|
50 |
50 Viikko toinen vierähteli -
|
|
|
51 |
Tyttö ei kotona tyyvy
|
|
|
52 |
Emon kanssa askareissa,
|
|
|
53 |
Kyky yllätti kylälle,
|
|
|
54 |
Tarmo toisehen talohon.
|
|
|
55 |
55 Emo lastansa opasti,
|
|
|
56 |
Neuvoi valtavanhempansa:
|
|
|
57 |
Jos tahot tädillä käyvä,
|
|
|
58 |
Sukulaisissa samota,
|
|
|
59 |
Siint jos sattunet sajulle,
|
|
|
60 |
60 Älä ryypi runsahasti,
|
|
|
61 |
Parin jos kuppia kumoat
|
|
|
62 |
Tahi kallistat takanan,
|
|
|
63 |
Tai jos ruuvalle ruvennet
|
|
|
64 |
Suurin älä suurustele,
|
|
|
65 |
65 Kauvan kaalia vetele,
|
|
|
66 |
Heitä syönti helpommalla,
|
|
|
67 |
Sitten korjailet kotona.
|
|
|
68 |
Kylän asjoista kysele,
|
|
|
69 |
Tiijot tarkoin tiijustele.
|
|
|
70 |
70 Ole siellä kun orava
|
|
|
71 |
Tahi lintu lentämättä,
|
|
|
72 |
Liiku tiellä liukkahasti,
|
|
|
73 |
Tule tuulena kotihin!
|
|
|
74 |
Tyttö kyykkämöi kylälle,
|
|
|
75 |
75 Tallusti tätinsä luokse.
|
|
|
76 |
Täti paistoi pannukaakut,
|
|
|
77 |
Viijet kuuvet vehnäleivät;
|
|
|
78 |
Kupin kohvia lupasi,
|
|
|
79 |
Tyttö pyysi toista kaksi.
|
|
|
80 |
80 Tyttö siit kotia läksi,
|
|
|
81 |
Kun täti kahisti käski.
|
|
|
82 |
Tyttö kun kotiin tulevi,
|
|
|
83 |
Emon luokse ennättääpi
|
|
|
84 |
Kohta emo jo kysypi,
|
|
|
85 |
85 Kylän tiijot tiijustaapi,
|
|
|
86 |
Mitä on kuulua kylällä,
|
|
|
87 |
Mainittava maailmalla.
|
|
|
88 |
Tyttö vastasi vapasti,
|
|
|
89 |
Selvitteli selkiästi
|
|
|
90 |
90 Kuin ennen emonsa neuvoi,
|
|
|
91 |
Varustettu vanhimpansa:
|
|
|
92 |
Uusia useas tiijän,
|
|
|
93 |
Erinäisiä enemmän.
|
|
|
94 |
Kylässä kosiat käivät,
|
|
|
95 |
95 Naimamiehet naapurissa.
|
|
|
96 |
Sulho ei suuresta suvusta
|
|
|
97 |
Eikä pulskassa puvussa.
|
|
|
98 |
Emo parjasi pahasti,
|
|
|
99 |
Hyvin soimasi somasti:
|
|
|
100 |
100 Se on musta muodoltansa,
|
|
|
101 |
Kamala on kasvoiltansa.
|
|
|
102 |
Jopa isäki ivasi;
|
|
|
103 |
Itse virkkoi ja saneli:
|
|
|
104 |
Tuhmako lähtöö turvikkaalle,
|
|
|
105 |
105 Joutavalle juomarille.
|
|
|
106 |
No, yhtä on kättä kumpainenki,
|
|
|
107 |
Toinen ei toistansa parempi.
|
|
|
108 |
Tyttö luuli luonnossansa,
|
|
|
109 |
Ajatteli aivoissansa:
|
|
|
110 |
110 Olkootpa miten hyvänsä -
|
|
|
111 |
Tahon olla tanssimassa
|
|
|
112 |
Noissa pitkissä pitoissa,
|
|
|
113 |
Suuren joukon juominkeissa.
|
|
|
114 |
Siit ko läksi läävätielle,
|
|
|
115 |
115 Kapan kanssa kaivotielle,
|
|
|
116 |
Sieltä pistäikse pitohon,
|
|
|
117 |
Kassapäihen karkelohon.
|
|
|
118 |
Luuli käyvänsä välemmin,
|
|
|
119 |
Kohta joutua kotihin.
|
|
|
120 |
120 Joutsastpa ei joutununna,
|
|
|
121 |
Välemmin ei välähtänynnä,
|
|
|
122 |
Viipyi siellä viikkomäärin,
|
|
|
123 |
Kuukautenki kulutti.
|
|
|
124 |
Tuli kotihin yötä myöten,
|
|
|
125 |
125 Aamupuolella arkiyötä.
|
|
|
126 |
Alkoi akka aamusella
|
|
|
127 |
Tahi emo maanantaina,
|
|
|
128 |
Eukko ensi arkisena,
|
|
|
129 |
Vaik ol kasvatti kanansa,
|
|
|
130 |
130 Sanoi seuraavat sanansa:
|
|
|
131 |
"Missäs sie häkäle häilit,
|
|
|
132 |
Vietit aikasi vetelys!
|
|
|
133 |
Mie siun vatsin vartakalla
|
|
|
134 |
Tahi pieksen petkeleellä,
|
|
|
135 |
135 Uhkaelen uhvatalla
|
|
|
136 |
Sekä säistän säpsälläni,
|
|
|
137 |
Kolahutan koukullani!"
|
|
|
138 |
Isä roiski ruoskallansa,
|
|
|
139 |
Remelillä renkaspäällä.
|
|
|
140 |
140 Ilot itkuksi olivat,
|
|
|
141 |
Huvit harmiksi tulivat,
|
|
|
142 |
Asjat koski aivoillensa,
|
|
|
143 |
Murhe kaivoi kainalossa.
|
|
|
144 |
Neito istui neuloinensa -
|
|
|
145 |
145 Työ ei eisty ennallensa -
|
|
|
146 |
Alla päin, pahoilla mielin,
|
|
|
147 |
Kaiken kallalla kypärin,
|
|
|
148 |
Istuvi - ajattelevi:
|
|
|
149 |
Mitä tehdä, kuin eleä? -
|
|
|
150 |
150 Silkit laittoi silmillensä,
|
|
|
151 |
Sorjat vaatteet varrellensa.
|
|
|
152 |
Tult ei rauhaa tunnollensa,
|
|
|
153 |
Lohdutusta luonnollensa.
|
|
|
154 |
Kyynel poskelle putosi,
|
|
|
155 |
155 Vettä vaatteille valuvi.
|
|
|
156 |
Veli kulta veikkoseni -
|
|
|
157 |
Tai jos sulle siskoseni
|
|
|
158 |
Yhtyneepi tuo ikävä,
|
|
|
159 |
Tuleneepi tuskan aika,
|
|
|
160 |
160 Muista, murheinen elämä,
|
|
|
161 |
Niin mitä on hyötyä hyvistä
|
|
|
162 |
Valetuista vaattehista,
|
|
|
163 |
Paljon asjojen ajosta,
|
|
|
164 |
Kyläkunnan kuululoista,
|
|
|
165 |
165 Kun ei oo tietoa todista,
|
|
|
166 |
Vakavampaa vaatetusta.
|
|
|
167 |
Vielä mä sanon sanasen,
|
|
|
168 |
Virkan toiveeni totisen,
|
|
|
169 |
Varotusta vanhemmalle,
|
|
|
170 |
170 Kansallemme kasvavalle:
|
|
|
171 |
Jos on lapsi lattialla,
|
|
|
172 |
Pieni permanto pihalla,
|
|
|
173 |
Älä louhkasti loruile,
|
|
|
174 |
Kiivaasti älä kiroile!
|
|
|
175 |
175 Laai vanhalle vakasti,
|
|
|
176 |
Lapsen kanssa lempeästi!
|
|
|
177 |
Nuori lapsi noutattaapi,
|
|
|
178 |
Minkä silmällä näkevi,
|
|
|
179 |
Korvillansa kuuntelevi.
|
|
|
180 |
180 Oiva oppi on parempi
|
|
|
181 |
Kuin pahaset parjaukset;
|
|
|
182 |
Esimerkki on enempi
|
|
|
183 |
Kun kovat kolaukset.
|
|
|
| |
|