|
|
1 |
Mie olen Lappeenrannasta
|
|
|
|
2 |
hopiasepän sälli.
|
|
|
|
3 |
Minä jos karkaan piikojen päälle,
|
|
|
|
4 |
annan aika nallin.
|
|
|
|
5 |
5 Paina Pekko paremmin,
|
|
|
|
6 |
niin ett lammin laiat lutkaa,
|
|
|
|
7 |
että läksis hänen rakostansa
|
|
|
|
8 |
sakkauten kutka.
|
|
|
|
9 |
Pah' on jäällä painaskella,
|
|
|
|
10 |
10 kova jäällä koinastella,
|
|
|
|
11 |
mulkut joutu j[onne] kunne,
|
|
|
|
12 |
vittu siuku sinne t[änne].
|
|
|
|
13 |
Ken toisen rouaa ropottaa
|
|
|
|
14 |
sen polvet lokottaa.
|
|
|
|
15 |
15 Syhyttäiskö pilluasi,
|
|
|
|
16 |
vaan ei kynneis ylös,
|
|
|
|
17 |
ylöttäis nuo kyrpän kynnet,
|
|
|
|
18 |
karavarren kaaputtimet.
|
|
|
|
19 |
Kyrpä on kultanen orava,
|
|
|
|
20 |
20 hyppäs kirkon ikkunalle,
|
|
|
|
21 |
pää Pulkkisen kyrväs,
|
|
|
|
22 |
Ollakki oikias varres.
|
|
|
|
23 |
Rannassa viinoja ryypätt[iin],
|
|
|
|
24 |
pikarit lyötiin rikki,
|
|
|
|
25 |
25 piika tyttö pimiässä pirtiss pistettiin,
|
|
|
|
26 |
talon tyttö raukka itki:
|
|
|
|
27 |
kuin kuolen koinamatta,
|
|
|
|
28 |
tuon makian maistamatta.
|
|
|
|
29 |
Ah sitä herttaista herkkuu,
|
|
|
|
30 |
30 poikien pöksyissä lerkkuu,
|
|
|
|
31 |
Huntunturin Jussi
|
|
|
|
32 |
minua nussi
|
|
|
|
33 |
iltahämärällä
|
|
|
|
34 |
kyrpä kämärällä,
|
|
|
|
35 |
35 viis sormee vitun päällä.
|
|
|
|
36 |
Arvoa miss' on vasara?
|
|
|
|
37 |
Oi koira kun koini kovin,
|
|
|
|
38 |
koini kun korennon päällä,
|
|
|
|
39 |
ajo kun aisan taittamalla,
|
|
|
|
40 |
40 karvat katko mennessään,
|
|
|
|
41 |
vettä toi kupin tullessaan.
|
|
|
|
42 |
Muut sitt' piikoja pistelee,
|
|
|
|
43 |
mie ämmiä äkitän;
|
|
|
|
44 |
muut syövät voita ja huttuu,
|
|
|
|
45 |
45 mie paikkaan mustia nuttuj,
|
|
|
|
46 |
humalassa huttuu,
|
|
|
|
47 |
kohmelosta vittuu,
|
|
|
|
48 |
musta lammas on villana,
|
|
|
|
49 |
pien' akka on pilluna.
|
|
|
|
50 |
50 Piioill' on pillu kun myllyn ränni,
|
|
|
|
51 |
naiset ne nussusta nurisee,
|
|
|
|
52 |
piiat kyrvän pienouesta.
|
|
| | Vanhoin piikoin valitusvirsi: |
|
|
|
54 |
Harvoin pojat meiän luonain käyvät,
|
|
|
|
55 |
55 eikä he sillonkan meiän pillunkarvoja koittele,
|
|
|
|
56 |
mut nänniämme koppivat.
|
|
|
|
57 |
Suotta ne senki tehtä taitaa,
|
|
|
|
58 |
vaan tuletta toisen kerran,
|
|
|
|
59 |
vanhoilla sit valta lienee,
|
|
|
|
60 |
60 ukset lyöään lukkoon,
|
|
|
|
61 |
munat minun koprani kupun.
|
|
|
|
62 |
Syötiin lammas ja karitsa,
|
|
|
|
63 |
jaettiin Laurille parissa.
|
|
|
|
64 |
Piika se nurkassa nurahti:
|
|
|
|
65 |
65 - Kelle ne kellit kelpajaapi,
|
|
|
|
66 |
kellen mulkut mulkata,
|
|
|
|
67 |
ken kollohtaa koinuvärkit?
|
|
|
|
68 |
Ken kollohti koinuvärkin,
|
|
|
|
69 |
sille kellit kelpasivat
|
|
|
|
70 |
70 sille mulkut mulkattiin.
|
|
|
|
71 |
Viis likkaa tanssaa
|
|
|
|
72 |
nahkahameen kanssa,
|
|
|
|
73 |
karvahurri helman alla,
|
|
|
|
74 |
vesikaali kanssa.
|
|
|
|
75 |
75 Siell' on tousa josta vesi pouhaa,
|
|
|
|
76 |
siell' on nippu josta vesi tippu.
|
|
|
|
77 |
Jos mie vittua viljalt' saisin
|
|
|
|
78 |
söisin leivän huonommanki,
|
|
|
|
79 |
siin ois suola sekä särvin kaikenlainen.
|
|
|
|
80 |
80 Sitte kelpais pojan löllötellä
|
|
|
|
81 |
illasta haman aamun asti.
|
|
|
|
82 |
Kello kuusi, muna uusi,
|
|
|
|
83 |
kello yksi, muna kypsi.
|
|
|
|
84 |
Lainaa likka pannuasi
|
|
|
|
85 |
85 pannaan pari munaa,
|
|
|
|
86 |
ennen kun muna kypsi on
|
|
|
|
87 |
pannu varsin sulaa.
|
|
|
|
88 |
Jaakiman vaarassa,
|
|
|
|
89 |
kolmen läänin haarassa
|
|
|
|
90 |
90 oli vanha piika harvahammas,
|
|
|
|
91 |
söi minult' ainoan talvilampaan.
|
|
|
|
92 |
Hän sano: nyt minull on tuossa maja
|
|
|
|
93 |
jost' ei kukan minua tohti pois ajaa,
|
|
|
|
94 |
vaan tuli suurikyrpänen suutari
|
|
|
|
95 |
95 joka minua kyrvällä perseen tarvotti
|
|
|
|
96 |
ja sieltä pois karkotti.
|
|
|
|
97 |
Ei ollut sielläkän siaa.
|
|
| | Marjamäen Antti |
|
|
|
99 |
- - Jäärävä pässi,
|
|
|
|
100 |
100 tuo sitte rouan ja mamsellin hässi.
|
|
|
|
101 |
Ei tuosta meiän pojat huoli,
|
|
|
|
102 |
jos meiän muorilta musta pässi kuoli,
|
|
|
|
103 |
yhtähyvin se nätin likan hässit [- -].
|
|
|
|
104 |
Likoillen annetan mesileipää,
|
|
|
|
105 |
105 he antaa pojille vesireikää;
|
|
|
|
106 |
likoille annetan saikkaa,
|
|
|
|
107 |
he antaa pojille parasta paikkaa.
|
|
|
|
108 |
Mitä piioille pilluun panna,
|
|
|
|
109 |
kun kultaset kullit kuoli?
|
|
|
|
110 |
110 Tupakan tuhkaa, piipun poroa,
|
|
|
|
111 |
harakan paskaa.
|
|
|
|
112 |
Se sitt' oli kyrpä kuin Kyröstä tuotiin,
|
|
|
|
113 |
naisten torppa Torniosta:
|
|
|
|
114 |
siilikkanen sai sieramesta,
|
|
|
|
115 |
115 maitolaskun päälaesta,
|
|
|
|
116 |
kapalauat lastuloista.
|
|
|
|
117 |
Kurkijoen sillan korvassa
|
|
|
|
118 |
oli kaunis lähe,
|
|
|
|
119 |
joka oli ihana kaikkein nähä.
|
|
|
|
120 |
120 Tuohon oli kuollut k[- -],
|
|
|
|
121 |
jalon ruunan raato.
|
|
|
|
122 |
Kukas sen oli kaatant?
|
|
|
|
123 |
Kaisa Kykri sen oli kaatant.
|
|
|
|
124 |
Kukas sen oli nylkenyt?
|
|
|
|
125 |
125 Ryönyn Pekko s[en] o[li] n[ylkenyt]
|
|
|
|
126 |
ja sitt' sittuja sylki.
|
|
|
|
127 |
Kun näki sen verisen kylkii,
|
|
|
|
128 |
vaan ei heittänyt siemenkatoon,
|
|
|
|
129 |
hän otti ja vei heinälatoon
|
|
|
|
130 |
130 ja anto akallens maistaa sen makeutta.
|
|
|
|
131 |
Yks mato oli ihmen kalttainen,
|
|
|
|
132 |
jonka pää oli punanen
|
|
|
|
133 |
ja jertat leuan alla,
|
|
|
|
134 |
se on monta piikaa pilannut,
|
|
|
|
135 |
135 kasvon se laihuttaa,
|
|
|
|
136 |
navan se paisuttaa,
|
|
|
|
137 |
pillun on pilannut,
|
|
|
|
138 |
vesi reiän repinyt,
|
|
|
|
139 |
saunan soppeelle saattanut.
|
|
|
|
140 |
140 Kyllä ne kylänämmät
|
|
|
|
141 |
tämän tauin tietäät,
|
|
|
|
142 |
he sit saunaan saattavat,
|
|
|
|
143 |
lapsen pois lappaavat,
|
|
|
|
144 |
maion kappaa kaappaavat,
|
|
|
|
145 |
145 vielä sit viinaaki väliin.
|
|
|
|
146 |
Emä sitte huusi:
|
|
|
|
147 |
- Oi voi voi, ei parane
|
|
|
|
148 |
tuon pahan palikan jälki,
|
|
|
|
149 |
murhamiehen m[ulkun] j[älki],
|
|
|
|
150 |
150 kaikki pahat muut parani.
|
|
|
|
151 |
Minkä tähen Naapurin Matille
|
|
|
|
152 |
voita leipää annettiin?
|
|
|
|
153 |
Juu sen tähen,
|
|
|
|
154 |
että hän veti
|
|
|
|
155 |
155 Veitikan pöksystänsä,
|
|
|
|
156 |
holautti housustansa,
|
|
|
|
157 |
pisti sitte piikaa
|
|
|
|
158 |
keskelle kusetinta.
|
|
|
|
159 |
Kusetin kutkahti,
|
|
|
|
160 |
160 luu lutkahti,
|
|
|
|
161 |
ytimetki lenti ympäri perseen,
|
|
|
|
162 |
persereikäkin repesi.
|
|
|
|
163 |
Viinall' itsen ilahutan,
|
|
|
|
164 |
mulkullani muita,
|
|
|
|
165 |
165 kullillani kongottelen
|
|
|
|
166 |
piikoin pilluin leukaluita.
|
|
|
|
167 |
Viina se miehen virvottaa,
|
|
|
|
168 |
olut a[ntaa?] v[oimaa?],
|
|
|
|
169 |
pienet piiat pilluttaa,
|
|
|
|
170 |
170 suuret antaa koinaa.
|
|
|
|
171 |
Kokkilassa koinittiin
|
|
|
|
172 |
koko kolmessa parissa,
|
|
|
|
173 |
isäntä emännän kanssa,
|
|
|
|
174 |
talonpoika piian kanssa,
|
|
|
|
175 |
175 renki tyttären keralla.
|
|
|
|
176 |
Luostariin sit kuului
|
|
|
|
177 |
kyrvän loiske,
|
|
|
|
178 |
Vilpuksiin vitun litinä,
|
|
|
|
179 |
Savolaisiin vein sohina.
|
|
|
|
180 |
180 Hoi hoi sitä holaa,
|
|
|
|
181 |
kuin on vitussa monta solaa,
|
|
|
|
182 |
toiselta puolta katsottiin,
|
|
|
|
183 |
kakskymment viis kamorkkaa,
|
|
|
|
184 |
sitte vielä sittukammarit päällä.
|
|
|
|
185 |
185 Minä olen Sortavalast
|
|
|
|
186 |
suomal[aise]n sotamiehen poika,
|
|
|
|
187 |
ei minua kukaan koinamassa voita.
|
|
|
|
188 |
Täss on monta ja työtä [?],
|
|
|
|
189 |
yks syöpi, toinen sittuu,
|
|
|
|
190 |
190 kolmas koitteloo koko kopralla vittuu.
|
|
|
|
191 |
Voi vittu vihanen koira,
|
|
|
|
192 |
kun söi kyrvältä sytämen!
|
|
|
|
193 |
Kyllä tolho toista kasvattaa
|
|
|
|
194 |
ja sit alko häntä hylkii
|
|
|
|
195 |
195 ja lopulta hänen huulillens sylkii.
|
|
|
|
196 |
Ei nuo meiän tuomarit
|
|
|
|
197 |
nättiä poikia sakota,
|
|
|
|
198 |
nätin pojan kyrpä.
|
|
|
|
199 |
piian pilluu ei (vapahda) pakota.
|
|
|
|
200 |
200 Suutarill' on suuret mulkut,
|
|
|
|
201 |
suuremmat on sällin,
|
|
|
|
202 |
jos et sitte sitä usko
|
|
|
|
203 |
kysy kylän ämmii.
|
|
|
|
204 |
Äsken ämmät äiän tiesi,
|
|
|
|
205 |
205 kun mulkut musuun koski,
|
|
|
|
206 |
kellit keskiperseesen.
|
|
|
|
207 |
Minä olen nätti poika,
|
|
|
|
208 |
nätimmäst' ei lukuu,
|
|
|
|
209 |
jo mie olen hässinytkin
|
|
|
|
210 |
210 vallallista sukuu.
|
|
|
|
211 |
Piika rillu pillukinttu,
|
|
|
|
212 |
miks et meillä eilen käynyt?
|
|
|
|
213 |
Meillä kyrpä keitettiin,
|
|
|
|
214 |
haarasilmä hauottiin.
|
|
|
|
215 |
215 Tynnyrin ois saanut tyvestä,
|
|
|
|
216 |
varresta vatia kolme,
|
|
|
|
217 |
sielikkoinen sieramesta.
|
|
|
|
218 |
Tuotin Turusta neito,
|
|
|
|
219 |
kenokaula koppakenkä,
|
|
|
|
220 |
220 hienohelma hempukkainen.
|
|
|
|
221 |
Tuolta helmat nostettiin,
|
|
|
|
222 |
pää punanen näytettiin,
|
|
|
|
223 |
äsken kyrpä päänsä nosti,
|
|
|
|
224 |
Simo silmänsä avasi.
|
|
|
|
225 |
225 Piik' oli pillusta kipiä,
|
|
|
|
226 |
saparosta sangen sairas.
|
|
|
|
227 |
Se oli sitte tosi,
|
|
|
|
228 |
kun piika posi,
|
|
|
|
229 |
silakkaa leipää söi,
|
|
|
|
230 |
230 sihen tautiin kuoli,
|
|
|
|
231 |
kuoli ilman koinamatta,
|
|
|
|
232 |
tuon makian maistamatta.
|
|
|
|
233 |
Tähän asti minä olen ollut
|
|
|
|
234 |
pikkarainen nasa,
|
|
|
|
235 |
235 nyt minä alan täyttää
|
|
|
|
236 |
aikapoikien tasaan.
|
|
|
|
237 |
Minull' on se aika hauki
|
|
|
|
238 |
ja kahet pienet kauskut,
|
|
|
|
239 |
jotka sukkellasti suilaa
|
|
|
|
240 |
240 pitkin piikoin reisii.
|
|
|
|
241 |
Likk' oli maassa liirillään,
|
|
|
|
242 |
avant' oli auki,
|
|
|
|
243 |
poika oli päällä polvillaan,
|
|
|
|
244 |
avannoss oli hauki.
|
|
|
|
245 |
245 Likka sitte liikuttaa
|
|
|
|
246 |
suurta varvastaan,
|
|
|
|
247 |
pojan koirat koitteloo
|
|
|
|
248 |
hänen karvastaan.
|
|
|
|
249 |
Piikoin pillust' ompi
|
|
|
|
250 |
250 karvat vanuneet
|
|
|
|
251 |
niinku vanhan karhun rinta.
|
|
|
|
252 |
Isä se illalla istu ja mietti,
|
|
|
|
253 |
mistäs tulee tulevana yönä
|
|
|
|
254 |
piioillen tiittii.
|
|
|
|
255 |
255 Piika huusi pinkotinta,
|
|
|
|
256 |
yli j[ärven] jänkötintä:
|
|
|
|
257 |
Tule nussi nussim[ahan],
|
|
|
|
258 |
kova kyrpä koinam[ahan].
|
|
|
|
259 |
Tunturin Jussi
|
|
|
|
260 |
260 minua nussi
|
|
|
|
261 |
iltahämärällä,
|
|
|
|
262 |
kyrpä kämärällä.
|
|
|
|
263 |
Nyt täst raja menee
|
|
|
|
264 |
Varvasvaaraan,
|
|
|
|
265 |
265 Päkiämäkeen,
|
|
|
|
266 |
Polvikumpuun,
|
|
|
|
267 |
Säärisouruun,
|
|
|
|
268 |
Naislammin taipaleen,
|
|
|
|
269 |
viimmeksi Vilamojoen suuhun.
|
|
|
|
270 |
270 Mennä vuonna minä olin
|
|
|
|
271 |
punasilla poskilla,
|
|
|
|
272 |
nyt minä olen vatsani tuskill.
|
|
|
|
273 |
Mennä vuonna minä olin hoikka kun olki,
|
|
|
|
274 |
nyt minä olen paksu kun tupakkaponki.
|
|
|
|
275 |
275 Mennä vuonna minä olin likka ja viini,
|
|
|
|
276 |
nyt minä olen pillusta kiinni.
|
|
|
|
277 |
Mennä vuonna minä olin likka ja kaunis,
|
|
|
|
278 |
nyt m[inä] o[len] kuin kylmätty nauris.
|
|
|
|
279 |
Kulu siitte aikaa kuukautta kaksi,
|
|
|
|
280 |
280 piika oli sitte paksu.
|
|
|
|
281 |
Kuules sinä kultanen Matti,
|
|
|
|
282 |
päästä pöksys nappi.
|
|
|
|
283 |
Kulu sitte kuukautta kuusi,
|
|
|
|
284 |
piika sitte huikiasti huusi:
|
|
|
|
285 |
285 - Voi sitä makiata,
|
|
|
|
286 |
kun se ensin paino,
|
|
|
|
287 |
ja nyt se pakottaa.
|
|
|
|
288 |
Käske nyt Matti käräjiin,
|
|
|
|
289 |
tuomar asian tutkii,
|
|
|
|
290 |
290 lautamiehet nännit ratki,
|
|
|
|
291 |
ei asialla saa päätöstä.
|
|
|
|
292 |
Piika on kunniassa suora
|
|
|
|
293 |
kun muutkin huorat.
|
|
|
|
294 |
Kyll' ois yöllä ystäviä,
|
|
|
|
295 |
295 pimiässä pistäviä,
|
|
|
|
296 |
tantarin taritsijia,
|
|
|
|
297 |
vaan ei leivän antajia
|
|
|
|
298 |
eikä lapsen katsojia.
|
|
|
|
299 |
Maamies majass' makottaa,
|
|
|
|
300 |
300 rokkaa keittää rokottaa,
|
|
|
|
301 |
ämmää kuksii kokottaa.
|
|
|
|
302 |
Ties sie minull' tiloo,
|
|
|
|
303 |
en mie sinua pilaa,
|
|
|
|
304 |
paa sie polves kokoon,
|
|
|
|
305 |
305 en mie sinua koskan
|
|
|
|
306 |
käskyt nokkoo.
|
|
|
|
307 |
Yrjänä yritteleksen
|
|
|
|
308 |
ämmän päälle päästäkseen,
|
|
|
|
309 |
ämmä pieri ärskäytti,
|
|
|
|
310 |
310 Yrjänä tuvan lakeen,
|
|
|
|
311 |
tuvan laki lattialle
|
|
|
|
312 |
selkä puoli porstuan lakeen.
|
|
|
|
313 |
Rakkaus raon täyttää,
|
|
|
|
314 |
mulkut p[iian] p[erseen].
|
|
|
|
315 |
315 Tule likka joukkoon,
|
|
|
|
316 |
saat sieki lihaa loukkoon,
|
|
|
|
317 |
tule likka niin likelle
|
|
|
|
318 |
että kulli kastuu,
|
|
|
|
319 |
tule likka likemmäks,
|
|
|
|
320 |
320 (h)ojenna minun vaivani.
|
|
|
|
321 |
Voi sitä vaivaa
|
|
|
|
322 |
kell' ei ole akkaa,
|
|
|
|
323 |
kyrpä ei koskaan
|
|
|
|
324 |
seisomasta lakkaa.
|
|
|
|
325 |
325 Ei oo puolta voimaa
|
|
|
|
326 |
kun ei saa koinaa
|
|
|
|
327 |
eikä jaksa laulaa
|
|
|
|
328 |
kun ei saa kastaa kaulaa.
|
|
|
|
329 |
Vihelläppäs viisas likka,
|
|
|
|
330 |
330 vihellä nyt viellä,
|
|
|
|
331 |
sinun pitkä pillukarvas
|
|
|
|
332 |
on mun kullin tiellä.
|
|
|
|
333 |
Tupakast' ma veron maksan
|
|
|
|
334 |
meidän korkiall Keisarille,
|
|
|
|
335 |
335 likkoja jos minä likistää jaksan,
|
|
|
|
336 |
se on mun oma asian.
|
|
|
|
337 |
Musta likka liian pitkä
|
|
|
|
338 |
ompi antavainen,
|
|
|
|
339 |
tuoll' on nännät näitä myöten,
|
|
|
|
340 |
340 pillu samaa sorttii,
|
|
|
|
341 |
jota pojat korjast korttiit',
|
|
|
|
342 |
näpit nänniin mänööt,
|
|
|
|
343 |
utariin urkenevat,
|
|
|
|
344 |
kulkoo kusettimeen.
|
|
|
|
345 |
345 Elä näyki nännikästä,
|
|
|
|
346 |
nännikäs pojan teköö.
|
|
|
|
347 |
Anna minulle akka voita
|
|
|
|
348 |
mie sit näytän nännän päätä,
|
|
|
|
349 |
kyrvän otsoa osotan,
|
|
|
|
350 |
350 mie sit nussin tyttäresi
|
|
|
|
351 |
pienessä petäikössä,
|
|
|
|
352 |
rannassa veneen alla
|
|
|
|
353 |
sekä nussin nurmikolla,
|
|
|
|
354 |
pää pää Pulkkisen kyrvässä,
|
|
|
|
355 |
355 Ollakki oikias varres.
|
|
|
|
356 |
Tuomarilla tuores kyrpä,
|
|
|
|
357 |
papilla sitäi parempi,
|
|
|
|
358 |
suutarilla kaikkein suurin.
|
|
|
|
359 |
Ei nyt muuta.
|
|
|
|
360 |
360 Kell' on kyrpä
|
|
|
|
361 |
ottakaat käteen,
|
|
|
|
362 |
pankat ketä keritkät.
|
|
|
|
363 |
Amen guljota,
|
|
|
|
364 |
päät tiitset hujoo.
|
|
|
| |
8.-9. L. on merkinnyt viivan säkeiden väliin ja yliviivannut sen,
ilmeisesti ensin luultuaan että laulu vaihtuu. 98. Runon ensimmäinen
jakso päättyy nimeen Marjamäen Antti, jota voinee pitää laulajana; L. ilmoittaa
runon jatkuvan numerossa 39. 320. hojenna-sanassa h epäselvä ja
ylipyyhitty. 343. Säkeen jäljessä: elä sit näyki[[yliviiv.]]. -
Tämä ilmeisesti yhden laulajan tajunnanvirtana esitetty seksieepos on Lönnrotin
kokoelmissa ehkä mittavin esimerkki uusi- ja kalevalamittaisten runoaiheiden
sekoittumisesta.
|